Yritysten verotukseen ja jopa museoiden rahoitukseen saatiin muutoksia uhkailun voimalla, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

symbolinen kuvituskuva aiheeseen joka käsittelee yritysten mahdollista lähtöä Suomesta.

Avaa kuvien katselu

Kun hallitus leikkaa tukia tai säätää uusia veroja, yritykset uhkaavat siirtää töitä ja investointeja pois Suomesta. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / YleTaloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä

Juha-Matti Mäntylätaloustoimittaja

Suomalaisyhtiöt puolustavat nyt saavutettuja etuja poikkeuksellisen uhkaavin sanakääntein. Tuorein esimerkki on Viking Line, joka uhkaa liputtaa laivansa Ruotsiin, mikäli Riikka Purran (PS) ehdotus miehistötuen leikkauksesta toteutuu.

– Yksi varteenotettava vaihtoehto on lipunvaihto, yhtiöstä kerrotaan.

Viime aikoina moni muukin on esittänyt uhkauksia. Hyvä esimerkki on Fazer, joka laittoi tehdashankkeensa jäihin vastalauseeksi hallituksen kaavailemalle makeisverolle.

– Aina on mahdollista, että rakennamme tehtaan Lahden sijasta muualle, esimerkiksi Ruotsiin, toimitusjohtaja Christoph Vitzthum jyrähti.

Kolmas uhkailija oli it-jätti Google. Yhtiö vihjasi peruvansa mittavat investointinsa, jos hallitus nostaa datakeskusten sähköveroa.

– Tämä edellyttää yrityksessämme uudelleenarviointia Suomen houkuttelevuudesta investointikohteena, yhtiö totesi lausunnossaan.

Ainakin Fazerin ja Googlen kohdalla uhkailu näyttää kannattaneen. Makeisvero kaatui maaliskuussa, ja datakeskusten sähköveron korotus nostettiin hyllylle heinäkuussa.

Purra tapasi Viking Linen edustajia vierailullaan Ahvenanmaalla perjantaina, mutta tapauksen jatko lienee selvä. Varustamoilla on niin tiukka ote hallituspuolue RKP:stä, että miehistötuen leikkaus on epätodennäköistä.

Miksi uhkailu toimii?

Talousteorian mukaan sellaista liiketoimintaa ei kannata ylläpitää, joka ei tule omillaan toimeen. Tutkijat toistelevat, että yritystuet kangistavat ja jähmettävät taloutta. Ne hidastavat ns. ”luovaa tuhoa”, joka olisi pitkän aikavälin kasvun ja kilpailukyvyn lähde.

Yritystuista on kuitenkin lähes mahdotonta päästä eroon.

Tämä johtuu siitä, että hyötyjiä on vähän mutta maksajia paljon. Tukea saavalla yrityksellä on suuri motivaatio puolustaa järjestelmää – laskun kuittaava veronmaksaja sen sijaan ei nouse barrikadeille yksittäistä yritystukea vastustamaan.

Yritykset pystyvät myös esittämään konkreettisia uhkakuvia – kuten juuri laivojen ulosliputus, menetetyt työpaikat ja aiemmin julkaistujen investointien peruutukset. Kansantalouden abstraktia kokonaishyötyä sen sijaan on paljon vaikeampi puolustaa.

Monen poliitikon huomio painottuu sinne, missä on äänekäs eturyhmä ja konkreettinen uhkakuva – vaikka tutkimusnäyttö yritystuen kokonaishyödystä olisi heikko. Kukaan ei halua olla se, joka karkotti karkkitehtaan.

Riippumatta hallituksen väristä, yritykset osaavat vetää oikeasta narusta. Hankenin työelämäprofessori ja ex-poliitikko Juhana Vartiainen totesi Slaget-podcastissa, että tilanne on toivoton: Vasemmistopuolueet eivät pidä puhtaasta markkinataloudesta ja porvareilla on liian läheiset suhteet elinkeinoelämään.

En pyri tässä yhteydessä arvioimaan, ovatko Googlen, Fazerin tai Viking Linen nauttimat tuet tarpeen. Osittain ehkä ovatkin. Selvää kuitenkin on, että julkisuudessa nämä etujaan puolustavat yritykset ovat aina vahvoilla.

Museovirasto nokitti

Yritykset eivät ole ainoita, jotka osaavat tämän pelin. Vuosi sitten syksyllä Museovirasto ilmoitti sulkevansa säästöjen vuoksi useita museokohteita.

Joukossa olivat muun muassa pääkaupunkiseutulaisille rakas Seurasaari sekä Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna, joka ei ole enempää eikä vähempää kuin marsalkka Mannerheimin synnyinkoti.

Tästä seurasi kohu, julkinen paine ja lopulta miljoonan euron lisärahoitus. Kohteet pysyivät auki.

Jos museoväki olisi päättänyt säästää jostain vähemmän näkyvästä kohteesta, lisärahoitus olisi todennäköisesti jäänyt saamatta.

Yritystuet nousivat jälleen kiistakapulaksi – ”Lobbarit pitäisi nyt viimein unohtaa”

Miksi yritystuista leikkaaminen on niin vaikeaa, kysytään Ylen Uutispodcastissa.