Teemu Taulavuori teki kantelun Hätäkeskuslaitokselle, sillä ambulanssin saaminen oli vaikeaa hänen vaimonsa vakavista kivuista huolimatta. Hätäkeskuslaitos katsoi päivystäjän toimineen ohjeiden mukaan.
Hätäkeskukseen soittaessa avun kiireellisyys arvioidaan lääketieteellisin perustein. Inka Soveri
- Maaliskuussa Teemu ja Leea Taulavuorella oli vaikeuksia saada apua hätäkeskuksesta Leean koviin vatsakipuihin. Ylilääkärinä toimiva Teemu teki asiasta hallintokantelun.
- Hätäkeskuslaitos katsoi päivystäjien toimineen ohjeiden mukaan, mutta päivystäjä olisi voinut ehdottaa paaritaksia vaihtoehtoiseksi kuljetusmuodoksi.
- Pitkä etäisyys sairaalaan ei vaikuta ensihoidon lähettämiseen, se tehdään lääketieteellisin perustein.
Iltalehti uutisoi maaliskuussa aviopari Leea ja Teemu Taulavuoren vaikeuksista saada hätäkeskusta lähettämään ambulanssia Leean vakaviin vatsakipuihin.
Leea sai ambulanssikuljetuksen sairaalaan muutaman päivän kipuilun jälkeen, kun hän ei voinut kipujensa takia enää kävellä tai syödä. Sairaalassa Leealla todettiin munasarjan kiertymä, joka vaati leikkauksen.
Ylilääkärinä Muoniossa työskentelevä Teemu Taulavuori teki hätäkeskuksen toiminnasta hallintokantelun Hätäkeskuslaitokselle, joka käsitteli kantelun toukokuussa.
Hätäkeskuksen päätöksessä todetaan, että se ei antanut aihetta ryhtyä enempiin toimiin. Hätäkeskuslaitos katsoi, että hätäkeskuspäivystäjät noudattivat puhelun käsittelyssä voimassa olevia ohjeita ja säännöksiä.
Päivystäjä oli kehottanut pariskuntaa ottamaan yhteyttä sairaalaan ja hakeutumaan sinne omalla kyydillä. Päätöksessä kerrotaan, että päivystäjän olisi kuitenkin ollut hyvä suositella hoitoon hakeutumista myös paaritaksilla.
Miksi etäisyyttä ei huomioida?
Teemu Taulavuoren mukaan valitus käsiteltiin asiallisesti. Hän jäi kuitenkin pohtimaan sitä, miksi etäisyydet eivät vaikuta hätäkeskuspäivystäjien arvioon ensihoidon tarpeesta.
Leea ja Teemu Taulavuorella oli työn takana saada ambulanssin apua. Lukijan kuva
Maaliskuussa hätäpuhelua soittaessaan avioparilla oli matkaa lähimpään sairaalaan 250 kilometriä. Pariskunta kertoi Iltalehdelle jo tuolloin olevansa huolissaan syrjäseuduille asuvien mahdollisuuksista saada apua hätätilanteissa.
– Etäisyys tulisi huomioida, vaikka jostain syystä se on rajattu pois päätöksenteosta, Taulavuori sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen päätöksen mukaan pitkä matka terveydenhuoltoon ei ole syy ensihoidon lähettämiselle, vaan sen tulee perustua aina lääketieteelliseen syyhyn. Näin on opetettu päätöksessä mainitussa Kuopion hätäkeskuksen koulutuksissa.
”Seitsemän sekuntia”
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainion mukaan tehtävien käsittelyohjeet tulevat viranomaisilta, tässä tapauksessa sosiaali- ja terveystoimelta.
– Käsitykseni mukaan etäisyyden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista määritellä tarvetta ambulanssille, vaan sen mukaan, mikä tilanne siellä itse kohteessa on, Vainio sanoo.
Vainion mukaan totuus on kuitenkin se, että taajamissa asuvat saavat todennäköisemmin apua nopeammin kuin syrjäseuduilla asuvat. Kaikkialle Suomeen ei voi olla yhtä nopeaa palvelua.
– Jos me vaikka puhumme tilanteesta, jossa apua tarvitaan minuuteissa, niin on selvää, että taajamissa asuvat ihmiset ovat siinä mielessä paremmassa asemassa kuin syrjäseuduilla asuvat. Jos rahaa olisi äärettömästi käytössä, olisi tilanne toinen, Vainio sanoo.
Taajamissa avun saaminen on nopeampaa. Kuvituskuva. Tiina Somerpuro
Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus toteutuu Vainion mukaan siten, että samankaltaisissa olosuhteissa on samankaltainen palvelutaso.
– Voimme myös ajatella, että taajamissa on syrjäseutuja suurempi todennäköisyys sille, että jotain sattuu.
Vainion mukaan asuinpaikasta riippumatta hätäpuheluihin vastataan keskimäärin seitsemässä sekunnissa. Syrjäseuduilla asuvat voivat Vainion mukaan luottaa siihen, että apua on saatavilla.
– Jos ambulanssia ja hoitohenkilökunnan apua tarvitaan, ambulanssi lähetetään etäisyydestä riippumatta.
Väärä diagnoosi, väärät johtopäätökset
Taulavuori ihmettelee lisäksi sitä, että sairaalassa tehty väärä diagnoosi ohjasi vääriin johtopäätöksiin.
Miten sairaalassa saatu diagnoosi vaikuttaa avun tarpeen arviointiin hätäkeskuksessa?
– Jos kyse on samantyyppisestä ja samanlaisesta vaivasta, mihin on hoitoa jo saanut, niin kyllä se varmasti ohjaa hätäkeskuspäivystäjien harkintaa. Jos hoitolaitoksessa on jotain tutkittu ja todettu, niin sitä ei voi päivystäjä puhelimessa muuttaa, Vainio sanoo.
Riskiarviota tehdessään päivystäjän täytyy Vainion mukaan toimia puhelussa kerrottujen asioiden perusteella.
Taulavuorien tapauksessa Leea oli kertonut puhelussa tulleensa samana päivänä sairaalasta.