- Valtio aikoo hakata kymmeniä luonnonmetsiä, joita ympäristöjärjestöt pitävät suojelun arvoisina.
- Greenpeacen mukaan kyse on 70 kohteesta. Neuvottelut niiden suojelusta Metsähallituksen kanssa ovat epäonnistuneet.
- Metsähallitus vetoaa hallituksen asettamiin kriteereihin. Järjestöjen mukaan ne eivät riitä turvaamaan luontoarvoja.
Suomen valtio on aikeissa hakata kymmeniä, valtion omistamia luonnonmetsiä ympäri maata, sanovat ympäristöjärjestöt.
Greenpeacen kokoamista Metsähallituksen hakkuusuunnitelmista löytyy jopa 70 suojelematonta kohdetta, jotka järjestö on tunnistanut luonnonmetsiksi.
Luonnonmetsällä viitataan luonnontilaisiin ja luonnontilaisen kaltaisiin metsiin.
Metsähallitus perustelee, että kohteet ovat olleet jo aiemmin metsätaloustoimien piirissä.
Metsät ovat asiantuntijoista koostuvan Luonnonmetsätyöryhmän ja ympäristöjärjestöjen kartoittamia kohteita. Järjestöt ja Metsähallitus ovat neuvotelleet niiden suojelemisesta, mutta neuvottelut ovat sittemmin päättyneet erimielisinä.
Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Metsähallitus ovat neuvotelleet vuosien ajan järjestöjen tärkeinä pitämistä, valtion omistamista metsäkohteista. Neuvotteluissa on päätetty, pitääkö Metsähallitus hakkuusuunnitelmistaan kiinni vai jäädytetäänkö hakkuuaikeet. Neuvotteluiden pohjalta hakkuualuetta on saatettu rajata uudelleen tai jopa muuttaa hakkuutapaa.
– Nämä ovat näkemyksemme mukaan täysin selkeästi suojelullisesti arvokkaita kohteita. Näissä täyttyvät Metso-suojeluohjelman kriteerit ja pohjoisessa vanhojen metsien kriteerit, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.
Metso on yksityisille metsänomistajille tarkoitettu suojeluohjelma. Luonnonmetsiä kartoittanut työryhmä on käyttänyt sen kriteerejä luonnoltaan arvokkaiden metsien tunnistamiseen.
Osaan kohteista on jo tehty metsänkäyttöilmoitus eli aikomus metsän hakkuista. Osasta on olemassa vasta Metsähallituksen tekemä suunnitelma. Yle on nähnyt suunnitelmia.
Metsähallitus käyttää Orpon hallituksen vanhojen metsien kriteerejä
Yhä useampi suojelullisesti arvokas metsä on päätynyt Greenpeacen mukaan Metsähallituksen hakkuulistalle huolimatta metsien luontoarvoista.
– Hakkuut luontoarvoiltaan köyhemmissä metsissä ovat ok. Ongelma ovat luontoarvoiltaan merkittävät kohteet, jotka jäävät neuvotteluissa erimielisiksi, Greenpeacen Liimatainen sanoo.
Metsähallitus vahvistaa, että järjestöjen esiin tuomat 70 metsäkohdetta ovat jääneet neuvotteluissa erimielisiksi. Metsähallituksen mukaan metsät ovat vain pieni osa neuvoteltavista kohteista.
Metsähallitus sanoo käyttävänsä valtioneuvoston hyväksymiä, vanhojen metsien kriteereitä suojeltavien kohteiden valinnassa.
– Ne ovat meillä ne kriteerit, millä arvioimme vanhoja ja luonnontilaisia metsiä, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n johtaja Karoliina Niemi sanoo.
Niemen mukaan Metsähallitus käyttää lisäksi oman ympäristöoppaansa kriteereitä metsätalouden ulkopuolelle jätettävistä kohteista. Myös metsäsertifiointi ja lainsäädäntö asettavat ehtoja toiminnalle.
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti vanhojen metsien kriteereistä vuosi sitten kesällä. Ne liittyvät EU:n biodiversiteettistrategiaan, jossa Suomi on muiden jäsenmaiden tavoin sitoutunut suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Metsähallitus on nyt kartoittanut saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisen osan Suomesta Orpon hallituksen vanhojen metsien kriteerien mukaisesti.
– Nyt siirrymme saamelaisten kotiseutualueelle inventoimaan potentiaaliset, kriteerit täyttävät metsät, Niemi sanoo.
Järjestöjen kuvailuja metsäkohteista, joihin hakkuita suunnitellaan
- Suomussalmi, Harsuvaarat. Kuusamon rajalla Hossassa on noin 130 hehtaaria luontoarvoiltaan hyvin merkittäviä vanhoja luonnonmetsiä ja soita. Alueen metsät ovat vanhoja, runsaslahopuustoisia metsiä. Uhanalaista ja punaisen listan silmälläpidettävää lajistoa on runsaasti, reilusti yli 200 havaintoa. Suot ovat ojittamattomia, vesitaloudeltaan luonnontilaisia. Kohteella on kaksi pientä luonnontilaista metsälampea ja yli kolme kilometriä rakentamatonta Iijärven rantaa. Harsuvaara on elinvoimaiseksi ja tärkeäksi todettu esiintymisalue erittäin uhanalaiselle kalkkikäävälle. Metsähallituksen luontopalvelut esitti 2001-2009 noin 50 hehtaarin kokoista osaa Harsuvaarasta säästettäväksi kalkkikäävän esiintymän turvaamiseksi. Metsähallituksen Metsätalous Oy ei suostunut tähän, vaan pienensi säästettävää osaa yli puolella. Näihin osiin kohdistuu nyt avohakkuusuunnitelmia. Vuonna 2024 Metsähallitus kertoi suunnittelevansa hakkuita Harsuvaarojen alueella. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Harsuvaaran alue on FSC- metsäsertifoinnin tarkoittama korkean suojeluarvon metsä, josta sertifikaatin vaatimuksia rikkomatta ei voi ostaa puuta.
- Suomussalmi, Paljakkalampi. Juntusrannan kylän lähellä sijaitseva Paljakka on lähinnä mäntyvaltaisten kuivien kankaiden hallitsema, monin paikoin erittäin edustava vanha metsä, jossa elää runsas uhanalainen ja punaisen listan lajisto. Notkoissa on paikoin myös kuusivaltaisia osia. Paljakkalammen rannalle ja Paljakkapuron itäpuolelle Metsähallitus aikoo avo- ja harvennushakkuita. Metsät ovat aiemmin harvennettuja, mutta tästä huolimatta osa luonnonmetsien kokonaisuutta ja uhanalaisten ja punaisen listan lajien elinympäristöä. Luonnonmetsän tunnuksia ja ominaispiirteitä on säilynyt riittävästi. Hakkuualueilla on 33 uhanalaisen ja punaisen listan lajiesiintymää. Ympäristöjärjestöjen ja Metsähallituksen neuvottelu kohteesta oli Greenpeacen mukaan sellainen, että Metsähallitus esitti hakkuusuunnitelman. Järjestöt antoivat tiedot kohteen uhanalaisesta ja punaisen listan lajistosta. Tämän perusteella Metsähallitus muutti hakkuusuunnitelmiaan aiempia suuremmiksi. Hakkuualuetta laajennettiin Paljakkalammen rannan lähellä Metsähallituksen omalle ”ekologiselle yhteydelle”, jonka tarkoitus on ”ylläpitää ja edistää lajien leviämismahdollisuuksia”.
- Hausjärvi, Selänoja. Vain viisi kilometriä Riihimäen keskustasta itään sijaitsevan kohteen metsät täyttävät Metso 1- ja 2-arvoluokkien kriteerit. Kohteella on runsaslahopuustoista, monin paikoin rehevää metsää, jopa lehtoa, ja yli 300 metriä Vantaanjoen rantametsää, mikä lisää suojelu- ja monimuotoisuusarvoja huomattavasti. Kohteella on tehty runsaasti havaintoja uhanalaisista tai vanhaa metsää indikoivista lajeista: vaarantunut aarnisammal, alueellisesti uhanalainen rakkosammal, silmälläpidettävä norjantorvijäkälä sekä indikaattorilajit ruoste- ja rusokääpä.
Metsähallitus ja luontojärjestöt ovat neuvotelleet vuosien varrella tuhansista kohteista. Niemen mukaan yhteistyö on ollut hyvää ja rakentavaa.
– Sitä on kumpikin osapuoli ollut halukas jatkamaan.
Vanhojen metsien kriteereistä käytiin kiivasta, julkista keskustelua viime vuoden puolella. Valtaosa lausunnonantajista piti kriteereitä liian tiukkoina, koska ne sulkevat niin ison osan vanhoista metsistä suojelun ulkopuolelle.
Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen kannalta juuri luonnonmetsät ovat avainasemassa. Tutkijoiden mukaan jäljellä olevien luonnonmetsien suojelu on yksi tärkeimmistä ja kiireisimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi.
Avaa kuvien katselu
Harsuvaarassa Suomussalmella on noin 130 hehtaaria luontoarvoiltaan hyvin merkittäviä vanhoja luonnonmetsiä ja soita, joissa on uhanalaista ja punaisen listan silmälläpidettävää lajistoa runsaasti, yli 200 havaintoa. Metsähallitus aikoo tehdä tänne avo- ja poimintahakkuita. Kuva: GreenpeaceGreenpeace: Metsähallituksen meininki kohtuutonta
Ympäristöjärjestöt vetoavat metsäyhtiöihin, jotta luonnonmetsät jätettäisiin rauhaan.
– On vaikea ymmärtää, mitä Metsähallitus ja metsäteollisuus hyötyvät siitä, että näistä vähäisistä kohteista riidellään. Puun saanti ei ole näistä metsistä kiinni. Metsähallitus ohittaa järjestelmällisesti asiantuntijatietoa ja luo hakkuilla kymmeniä uusia kiistakohteita, uusia Aalistuntureita, Greenpeacen Liimatainen sanoo.
Kiistanalaisia hakkuukohteita on tällä hetkellä kaikkiaan noin 620 hehtaaria.
Liimataisen arvion mukaan näissä metsissä on vain noin 1,4 prosenttia puuta Metsähallituksen vuotuisesta hakkuumäärästä.
– Äänekosken sellutehdas pyörisi viisi päivää näillä, Liimatainen sanoo.
Tuoreimmat näihin 70 metsäkohteeseen suunnitelluista hakkuuaikeista ovat tältä viikolta. Taivalkosken Hoikanvaaraan ja Reisjärven Saarijärvelle on tehty metsänkäyttöilmoitukset avohakkuista.
– Taivalkoskella kilometrin pituinen aukko ja Reisjärven vähistä Luonnonmetsätyöryhmän kohteista paras. Metsähallituksen meininki on täysin kohtuutonta, Liimatainen sanoo.
