Tänä syksynä teattereissa nähdään runsaasti kotimaisia kantaesityksiä ja klassikoiden uudelleentulkintoja. Monissa esityksissä aiheita lähestytään naisten tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta.
Poimimme listalle tusinan verran ensi-iltoja, joista puhutaan syksyn kahvipöydissä.
Ei aina niitä kuningasnäytelmiä
Avaa kuvien katselu
Kuningatarnäytelmän Kristiinan roolin tekee Sydänpeto-elokuvasta (2022) runsaasti suitsutusta saanut nuori lupaus Elsi Sloan. Kuva: Heli Blåfield
Jussi Moilan uuden näytelmän aihe on kuningatar Kristiina, joka hallitsi Ruotsia 1632–1654.
Kristiinaa kasvatettiin lapsesta asti kuninkaaksi. Hän oli sukupuoleltaan ristiriitainen hahmo, mies ja nainen, joka halusi tehdä Ruotsista tieteen ja taiteen kehdon. Ja hän halusi hovineitonsa Bellen.
Sini Pesosen ohjaaman esityksen teemoina ovat valta, sukupuoli ja rakkaus.
Jussi Moila: Kuningatarnäytelmä kantaesitys 28.8. Helsingin kaupunginteatterissa.
Satiiria työelämästä
Avaa kuvien katselu
Juha Jokelan Let’s Play Business -näytelmän tapahtumapaikka on konsulttifirma. Luvassa on vakavaa satiiria työyhteisöjen ristiriidoista. Kuva: Otto-Ville Väätäinen
Juha Jokelan Let’s Play Business -näytelmä vie katsojat työelämän ytimeen. Näyttelijäseurue kertoo tarinaa konsulttifirmasta, jonka autoritäärinen johtaja on juuri eläköitynyt.
Uudella pomolla on uudet ideat. Niihin kuuluvat mm. ”jumalainen jortsuvartti” ja ”impulssikenno”.
Johtajuutta käsitellään myös metatasolla: näyttelijäseurueen vetäjän vahvuuksiin eivät kuulu tasa-arvo, kohtuus tai itsekritiikki.
Jokela ohjaa kantaesityksensä jälleen itse.
Juha Jokela: Let’s Play Bussiness kantaesitys 30.8. Helsingin kaupunginteatterissa.
Nyt ääneen pääsee Lapin faaraon äiti
Avaa kuvien katselu
Rovaniemellä saa ensi-iltansa taidemaalari Reidar Särestöniemen äidin, Alman (Helka Periaho), elämään keskittyvä näytelmä.
Taidemaalari Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy myös Rovaniemen teatterissa.
Vesisaaren Alma on tarina seitsemän lapsen – ja Reidarin – äidistä, Pohjois-Norjassa syntyneestä ja Kittilään päätyneestä naisesta. Alma eli kahdessa maailmassa, näki enneunia ja etiäisiä.
Esityksessä on myös sirkustaidetta. Sen on kirjoittanut Taija Helminen ja ohjannut Rovaniemen teatterin Riku Innamaa.
Taija Helminen: Vesisaaren Alma, Reidar Särestöniemen äidin tarina kantaesitys 3.9. Rovaniemen teatterissa. Esitys lähtee Lapin maakuntakiertueelle.
Ja sitten jotain aivan muuta
Avaa kuvien katselu
Arakhne-esityksessä kudotaan kilpaa. Yksi näyttelijöistä on Karim Rapatti. Kuva: Lina Jelanski
Sinna Virtasen Arakhne lupaa yhdistää showpainin, kudonnan ja hämähäkit. Esitys pohjaa myyttiin hämähäkin synnystä: Jumala Pallas Athene haastoi Arakhnen kutomiskilpaan, jonka Arakhne voitti. Hän sai kutoa lopun ikäänsä hämähäkkinä.
Virtasen ohjaamassa esityksessä Leena Uotila, Seidi Haarla ja Karim Rapatti esittävät showpainista tuttuja hahmoja, kilpailevat aivan kaikesta – ja kutovat. Näyttämöllä on kolmet kangaspuut, joilla näyttelijät louskuttavat oikeasti.
Sinna Virtanen: Arakhne kantaesitys 4.9. Espoon teatterissa, joka käyttää nimeä &.
Heldemöityshoidoista äitiyden ristiriitoihin
Avaa kuvien katselu
Hyenans Dagar -esityksessä näyttelevät ruotsiksi Katja Küttner, Pia Runnakko, Alexander Wendelin, Kreeta Salminen ja Elmer Bäck. Kuva: Mitro Härkönen
Saara Turusen Hyeenan päivät -romaaniin osittain perustuva Hyenans Dagar seuraa yhden naisen elämää hedelmöityshoidoista lapsen syntymään.
Romaani havainnoi lapsettomuutta ja äitiyden aiheuttamia ristiriitaisia tunteita. Lapsen haluava nainen käy läpi lapsettomuushoidot ja löytää itsensä oudosta maailmasta. Turunen on ottanut romaanista osia ja jatkanut niiden käsittelyä näyttämöllä.
Turusen ohjaukselta voi odottaa runollista vähäpuheisuutta, minimalistista estetiikkaa ja tarkkoja havaintoja. Musiikkiakin kuullaan.
Saara Turunen: Hyenans Dagar kantaesitys 11.9. Lilla Teaternissa.
Opettajista uuden ja vanhan ristipaineessa
Avaa kuvien katselu
Q-teatterissa kehkeytyy esitys, joka piirtää muotokuvan opettajasta uuden ja vanhan maailman puristuksissa. Kuva: Antti Grundstén
Katariina Nummisen kirjoittama Opettaja, nyt on ”muotokuva taideoppilaitoksen opettajasta uuden ja vanhan maailman rajalla”.
Erityisen kutkuttavan esityksestä tekee tämä: jokin aika sitten medioissa uutisoitiin, että Teatterikorkeakoulussa on käynnissä paradigman murros, ja opettajat yrittävät luovia taidekaanonin ja opiskelijoiden vaatimusten ristipaineessa.
Sekä esityksen kirjailija että näyttelijä Elina Knihtilä ovat molemmat opettaneet Teatterikorkeakoulussa.
Esitys on kuitenkin fiktio, joka tutkii opettajan ja oppilaan suhdetta, sitä, voivatko eri sukupolvet lopulta ymmärtää toisiaan. Ohjaus on Milja Sarkolan.
Katariina Numminen: Opettaja, nyt kantaesitys 18.9. Q-teatterissa Helsingissä.
Oi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Avaa kuvien katselu
Tampereella Romeota näyttelee Meri Luukkanen (ylhäällä) ja Juliaa Anna Böhm. Kuva: Ilkka Saastamoinen
Åbo Svenska Teaternissa ja Tampereen teatterissa nähdään tulkinnat Shakespearen klassikosta Romeo ja Julia.
Tampereella Romeon rooliin etsittiin muunsukupuolista näyttelijää. Turussa puolestaan jätettiin hakuvaiheessa roolin sukupuoli määrittämättä.
Turussa Romeoksi valittiin transnainen Vega Adsten ja Tampereella muunsukupuolinen Meri Luukkanen.
Tulkinnat toisiaan vihaavien sukujen lasten kielletystä rakkaudesta saavat uutta kierrettä näyttelijöiden sukupuolesta.
Turun esityksen ohjaa David Sandqvist. Tampereella näytelmään tarttuu Paavo Westerberg.
Shakespeare: Romeo & Julia ensi-ilta Åbo Svenska Teaternissa Turussa 18.9. ja Tampereen teatterissa 29.10.
Kuuntele Vega Adstenin ajatuksia Romeosta Sällskapet-podcastista.
Pohjantähden alla näytellään Suomen prologi
Avaa kuvien katselu
Lauri Maijala sovittaa ja ohjaa Pohjantähti-trilogian Kansallisteatterin päänäyttämölle. Kuva: Nico Backström
Lauri Maijalan ensimmäinen ohjaus Kansallisteatteriin on järkälemäinen. Hän sovittaa Väinö Linnan Pohjantähtitrilogiasta näytelmän, joka kertoo, miten me olemme päätyneet siihen, missä me nyt olemme, nyky-Suomeen.
Kansakunnan syntyä valotetaan erityisesti kahden perheen, Koskeloiden ja Salpakarien, rahvaan ja eliitin, kautta. Näyttämölle piirtyy kuva polarisoituneesta kansasta, epäluulosta, vihanpidosta ja katkeruudesta. Klassikko on jälleen valitettavan ajankohtainen.
Maijalalta on aiemmin nähty samoja aikakausia luotaavat, järisyttävät Veriruusut (2018) ja Punaorvot (2020). Jo niiden perusteella on lupa odottaa paljon.
Väinö Linna – Lauri Maijala: Täällä Pohjantähden alla, ensi-ilta 24.9. Kansallisteatterissa Helsingissä.
Väylä aukeaa Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella
Avaa kuvien katselu
Ella Mettänen esittää monologin Väylä, joka pohjautuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin. Kuva: Juho Uusitalo
Olavi Veistäjä -palkinnolla juuri noteerattu näyttelijä Ella Mettänen esittää monologin Väylä, joka perustuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin.
Tapahtumat sijoittuvat Lapin sotaan ja aikaan, jolloin kymmenettuhannet pakenivat kodeistaan. Pakolaisvirran keskellä kulkee myös nuori tyttö, joka vie lehmiä turvaan Ruotsin puolelle.
Mikko Roiha on dramatisoinut ja ohjannut esityksen, jossa hän jatkaa sotien olosuhteiden tutkimista naisten näkökulmasta.
Väylää esitetään Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella.
Rosa Liksom: Väylä esitykset syksyllä Teatteri Jurkassa ja Lahden kaupunginteatterissa sekä keväällä 2026 Tampereen Työväen Teatterissa.
Édouard Louis’n kohuteoksista nähdään teatteriversio
Avaa kuvien katselu
Salomon Z. Patrick ja Andreas Kvisgaard näyttelevät Våldets historiassa. Kuva: Heli Blåfield
Våldets historia perustuu Ranskassa kohahduttaneisiin Édouard Louis’n romaaneihin Ei enää Eddy (2019) ja Väkivallan historia (2020).
Eddyn lapsuutta värittävät köyhyys ja kiusaaminen, aikuisuutta seksuaalinen väkivalta ja siitä toipuminen. Esitys kertoo luokkaeroista, väkivallasta ja ahtaasta miehen roolista.
Édouard Louis’n teoksia on käännetty kymmenille kielille, ja niistä on tehty teatteria eri puolilla maailmaa. Nyt on Helsingin vuoro.
Romaanit dramatisoi Rasmus Arikka. Esityksen ohjaa Jacob Höglund. Uutta musiikkia säveltää Elia Lombardini eli Elias Riipinen.
Édouard Louis: Våldets historia ensi-ilta 13.11. Lilla Teaternissa Helsingissä.
Esitys heistä, jotka katosivat Neuvostoliittoon
Avaa kuvien katselu
Muistopäivä on fiktiivinen kuvaus Neuvostoliittoon loikanneista suomalaisista, mutta se perustuu dokumentaariseen aineistoon. Kuva: Kuva Mitro Härkönen, kuvankäsittely Marko Kovero
Muistopäivä nostaa keskiöön suomalaiset, jotka suurin toivein loikkasivat Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
Joukko suomalaisia lähtee salakuljettajan veneellä Suomen surkeista oloista, nälkää pakoon kohti idän ihmemaata ja parempaa elämää. Perillä odottaa julma todellisuus.
Muistopäivä on kirjoitettu dialogissa Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Se on fiktiivinen mutta pohjaa dokumentaariseen materiaaliin: kirjeisiin, päiväkirjoihin, kuulustelupöytäkirjoihin.
Teksti on Keräilijät-romaanista ja näytelmästä tutun Elli Salon ja ohjaus Riikka Oksasen.
Elli Salo: Muistopäivä kantaesitys 19.11. Suomen kansallisteatterissa Helsingissä.
Rajaseutujen survivalisteista tragikoomisesti
Avaa kuvien katselu
Ahma on tragikoominen selviytymistarina, joka kertoo menetetystä kosketuksesta maahan ja halusta tulla rakastetuksi. Kuva: Minna Hyvönen
Kajaanin kaupunginteatteri jatkaa rajaseudun tarinoiden kertomista. Nyt vuorossa on Laura Gustafssonin Korpisoturi-romaanista (2016) sovitettu näytelmä.
Ahma – korpisoturi kertoo miehestä, joka maailmanlopun lähetessä pakenee pieneen mökkiin rajaseudulle. Tavoitteena on omavaraistalous. Kun yhteiskunta romahtaa, Ahman erakon elämä häiriintyy: reviirille alkaa lapata väkeä.
Romaanin on sovittanut ja esityksen ohjaa juuri Teatterikorkeakoulusta valmistunut Emma Mattila.
Laura Gustafsson: Ahma – korpisoturi kantaesitys 22.11. Kajaanin kaupunginteatterissa.