Venäläisyhtiö väitti omistavansa 10 miljoonan euron arvoisen toimistotalon Helsingin Lauttasaaressa.


Lauttasaaren Vattuniemessä Helsingissä sijaitseva liikekiinteistö on listattu kaikkien arvokkaimmaksi Venäjän valtiolta takavarikoiduista kiinteistöistä. Siiri Siikarla
- Helsingin käräjäoikeus hylkäsi venäläisyhtiö FGUP:n valituksen, joka koski Ulosottolaitoksen asettamaa kieltoa maksaa sille vuokria.
- Yhtiö vaati kumoamaan maksukiellon, koska se katsoi omistavansa Venäjän valtiolta takavarikoidun Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan liikekiinteistön.
- Oikeus perusteli hylkäystä sillä, ettei FGUP:n Suomen sivuliike ollut oikeuskelpoinen ja että kiinteistö kuuluu Venäjän valtiolle.
- Ulosottolaitos takavarikoi Lauttasaaren kiinteistön toissa syksynä osana jättimäistä takavarikkoa. Kihlakunnanvouti vahvisti Iltalehdelle, että takavarikot ovat yhä voimassa.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi venäläisyhtiön tekemän valituksen, jossa vaadittiin ulosottoon liittyvän maksukiellon keskeyttämistä. Venäjälle rekisteröidyn FGUP Goszagransobstvennost -yhtiön Suomen sivuliike vaati Ulosottolaitoksen päätöksen kumoamista, koska se katsoi omistavansa Ulosottolaitoksen takavarikoiman liikekiinteistön Helsingin Lauttasaaressa.
FGUP:n mukaan Ulosottolaitoksen kielto maksaa vuokria osoitteessa Vattuniemenkatu 21 sijaitsevasta liikekiinteistöstä FGUP:lle olisi ollut lainvastainen. Ulosottolaitos päätti viime vuoden maaliskuussa kieltää vuokrien maksamisen liikekiinteistöä hallinnoineelle FGUP:lle. Tämän jälkeen Vattuniemen kiinteistön tiloissa vuokralla olevien yritysten on pitänyt maksaa vuokrat Ulosottolaitokselle.
Maksukielto annettiin sen jälkeen, kun Ulosottolaitos oli takavarikoinut lokakuussa 2024 lukuisia Venäjän valtion omistamia kiinteistöjä Suomessa. Vattuniemen liikekiinteistö on arvioitu 10 miljoonan euron arvoiseksi ja se on takavarikoiduista kohteista kaikkein arvokkain.
FGUP ilmoitti heinäkuussa käräjäoikeuteen jättämässään valituksessa, ettei kiinteistö kuulu Venäjän Federaatiolle (liittovaltiolle), vaan yhtiölle ja tämän takia sillä on oikeus päättää vuokrien maksamisesta. Vuokrat oli myös aiemmin maksettu yhtiölle.
FGUP kertoi kuitenkin valituksessaan, että ”vuokrattujen tilojen kuuluminen Venäjän Federaatiolle selittyy Venäjän siviilioikeuteen liittyvillä erityispiirteillä”. Yhtiö myös ilmoitti, että sen on perustanut Venäjän Federaatio ja tätä edustaa yhtiössä presidentin asianhallinto. Sen mukaan omaisuuden rekisteröinti FGUP:n nimiin ei ole ollut mahdollista Suomen lainsäädännön takia. Se myös kertoi toimivansa ulkomaisen emoyhtiönsä edustajana.
Valtiolla ei pankkitiliä
FGUP uudisti vielä syyskuussa vaatimuksensa keskeyttää ainakin osittain ulosottopäätöksen täytäntöönpano. Yhtiön mukaan ulosmittaus aiheuttaisi kiinteistöveron maksamatta jättämisen ja sen, ettei rakennuksia voitaisi pitää asianmukaisessa kunnossa. ”Lyhyellä aikavälillä tilanne johtaa rakennusten kunnon kriittiseen heikkenemiseen sekä niiden jatkokäyttömahdollisuuteen”, yhtiö ilmoitti oikeudelle.
Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei valituksen tehnyt FGUP:n Suomen sivuliike ollut oikeuskelpoinen Suomessa. Oikeuden mukaan jotta Suomen sivuliike voisi käyttää edes ulkomaisen yhteisön puhevaltaa asiassa, pitäisi sen nimessä olla kaupparekisterissä selvästi ilmoitettuna, mitä yhteisöä se edustaa. Tässä tapauksessa yhtiön nimessä olisi pitänyt olla mainittu Venäjän Federaatio. Lisäksi koska FGUP on merkitty Suomen kaupparekisteriin ilman kotipaikkaa, sen toimintaa tulkitaan Suomen eikä Venäjän lakien mukaan.
Ulosottopäätökset tehnyt kihlakunnanvouti kertoi omassa lausunnossaan myös, että FGUP on ollut Vattuniemen kiinteistön vuokranantaja. Yhtiö on myös hallinnoinut Venäjän valtion kiinteistöomaisuutta Suomessa.
– Ulosottomiehen selvityksen mukaan Venäjän Federaatiolla ei ole pankkitiliä Suomessa, vaan pankkitilit ovat FGUP:lla ja Venäjän Federaation suurlähetystöllä. Siten Venäjän Federaation on myös käytännössä mahdotonta olla vuokranmaksujen vastaanottajana, kihlakunnanvouti kertoi oikeudelle.
Venäjän omaisuutta
Käräjäoikeus ilmoitti päätöksessään ulosmittauksen kohdistuneen osittain sellaiseen omaisuuteen, jonka hallintaa varten on Suomessa perustettu sivuliike, jota Venäjän Federaatio edustaa Suomessa. Oikeuden mukaan ulosmittaus oli siis kohdistunut Venäjän valtion omaisuuteen.
Oikeuden päätöksen lisäksi myös Ulosottolaitoksen lokakuussa 2024 antamassa ulosottopäätöksessä on todettu Venäjän Federaation omistavan Kiinteistö Oy Helsingin Vattuniemenkatu 21 -nimisen yhtiön osakkeet.
Käräjäoikeus antoi syyskuun alussa väliaikaispäätöksen, jossa se hylkäsi FGUP:n vaatimuksen osittaisesta keskeyttämisestä. Nyt tammikuun alkupuolella annetussa ratkaisussa oikeus päätti jättää valituksen kokonaan tutkimatta.
Käräjäoikeuden päätöksestä voi vielä valittaa Helsingin hovioikeuteen. FGUP Goszagransobstvennostin Suomen sivuliike on ilmoittanut jo oikeudelle olevansa tyytymätön päätökseen.
Yhä takavarikossa
Lauttasaaren toimistotalon lisäksi myös esimerkiksi 7 miljoonan arvoinen Helsingin Töölössä sijaitseva Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kiinteistö on takavarikossa. lukijan kuva
Ulosottolaitoksen Venäjän valtion Suomen kiinteistöihin toissa syksynä kohdistamien jättimäisten takavarikkojen taustalla oli Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen päätös, jonka mukaan Venäjän pitää maksaa Ukrainan valtion energiayhtiö Naftogazille yli viisi miljardia euroa korvauksia Krimin miehityksen tuhoista.
Ulosottolaitoksen takavarikossa on edelleen 46 Suomessa sijaitsevaa Venäjän valtion omistamaa kiinteistöä tai asunto-osaketta. Niiden yhteisarvoksi on laskettu noin 37,9 miljoonaa euroa. Lisäksi takavarikoituna on pankkisaatavia, joiden kokonaissummaa Ulosottolaitos ei ole kertonut.
Arvokkaan Lauttasaaren kiinteistön lisäksi takavarikossa on esimerkiksi Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kiinteistö Nordenskiöldinkadulla Helsingin Töölössä. Sen arvoksi on laskettu 7 miljoonaa euroa.
Kihlakunnanvouti Vesa Rautiainen vahvisti Iltalehdelle, että Venäjän valtion omaisuuteen kohdistetut takavarikot ovat yhä voimassa, eikä niiden suhteen ole tapahtunut muutoksia.
Vuokralaisissa valtionyhtiöitä
Venäjän valtion omistamassa ja Ulosottolaitoksen takavarikoimassa Vattuniemenkadun liikekiinteistössä Lauttasaaressa on ollut käräjäoikeuden päätöksen mukaan vuokralaisina seitsemän eri yritystä. Niistä kaksi Raos Voima Oy ja Raos Project Oy liittyvät vahvasti epäonnistuneeseen Hanhikiven ydinvoimalan hankkeeseen.
Venäläisten tai venäläistaustaisten hallinnoimat Raos-yhtiöt perustettiin noin kymmenen vuotta sitten ydinvoimalahanketta varten. Ne ovat molemmat Venäjän valtion omistaman jättimäisen ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiöitä.
Rosatom perusti Raos Voima Oy:n edustamaan yhtiötä Suomessa ja Hanhikiven ydinvoimalaa Pyhäjoelle rakentaneessa Fennovoima Oy:ssa. Raos Projectin Rosatom perusti puolestaan Hanhikiven ydinvoimalan rakentamista varten.
Hanhikiven ydinvoimalahanke kaatui sen jälkeen kun Rosatom ei Fennovoiman mukaan kyennyt täyttämään toimitussopimuksia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämän jälkeen yhtiöt ovat taistelleet miljardien korvausvaatimuksista oikeusteitse. Vuonna 2024 Fennovoima osti Raos Projectilta koko kesken jääneen Hanhikiven alueen.