Yhdysvaltojen politiikan kärjistyminen on saanut tamperelaisen Annin pyrkimään eroon maan tarjoamista palveluista. Asiantuntijan mukaan Suomen riippuvuus yhdysvaltalaisista palveluista juontaa vuosikymmenten taakse.
Tamperelainen Anni, 38, boikotoi kaikkea, mikä tulee Yhdysvalloista.
Media-alalla työskentelevä Anni on tehnyt lähes 20 vuotta töitä käyttäen Googlen pilvipalvelu Google Driveä muistiinpanovälineenään.
Viimeinen niitti olivat kuitenkin ampumistapaukset Minnesotassa, jossa Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja tulliviraston (ICE) agenttien luoteihin on kuollut kaksi ihmistä. Jo ennen kuolemantapauksia epäilykset ja huoli riippuvuudesta yhdysvaltalaisiin tuotteisiin kasvoivat.
Nyt hän on päättänyt hankkiutua kokonaan eroon yhdysvaltalaisista palveluista ja tuotteista.
– Boikotti lähtee aivan ruohojuuritasolta elintarvikkeista ja kosmetiikasta aina tietotekniikkaan asti, Anni kertoo.
Anni kertoo asiasta pelkällä etunimellään, sillä hän ei halua aiheeseen liittyviä yhteydenottoja. Annin henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Aiheen tiimoilta on perustettu myös Facebook-ryhmiä, kuten USA-boikotti Suomi-Finland.
Tällä hetkellä suurin osa suomalaisten käyttämästä tietotekniikasta on yhdysvaltalaista: esimerkiksi Microsoftin palveluita käytetään laajasti.
Yhtiön palveluiden luotettavuudesta heräsi kysymyksiä viimeistään viime toukokuussa, kun Microsoft sulki kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän Karim Khanin työsähköpostitilin. Mediatietojen mukaan asia liittyi tuomioistuimen antamaan pidätysmääräykseen Israelin presidentistä Benjamin Netanjahusta.
Samaan aikaan Kela ja oikeusministeriö ovat siirtämässä tietovarastojaan Suomesta yhdysvaltalaisten ylläpitämiin palveluihin. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2027.
– Jos meidän valtio on niin hölmö, että lähtee siirtämään vaalitietoja Suomen ulkopuolelle ja etenkin Yhdysvaltojen omistamiin pilvipalveluihin, niin on itsekin pakko etsiä vaihtoehtoja, Anni toteaa.
Yhdysvaltalaisen Microsoftin käyttöjärjestelmät ovat suomalaisissa organisaatioissa hyvin yleisiä. Kuva: oan Cros/NurPhoto/Shutterstock/AOP
Huoli tietosuojasta ei ole aivan liioiteltu, sillä viime aikoina Yhdysvalloissa on esimerkiksi esitetty, että maahan tulevien turistien somehistoriaa pitäisi päästä tarkastelemaan jopa viiden vuoden ajalta.
– Jos on vaikka eri mieltä tämän kyseisen maan johtajan kanssa, mitä siitä voi seurata? Anni pohtii.
Lisäksi moni palvelu on alkanut käyttää alustoille jaettua ja ladattua sisältöä tekoälyn kouluttamiseen. Luovaa työtä tekevä Anni on huolissaan niin työnsä tekijänoikeuksista kuin henkilökohtaisista tiedostoistaan.
–Minulla on esimerkiksi Facebookissa perheestäni valokuvia kahdenkymmenen vuoden takaa. Tietysti aikoinani olen antanut Metalle kaikenlaiset oikeudet valokuviin, Anni tuskailee.
Lisäksi Anni aikoo siirtää kaikki Gmailissa olevat viestinsä uuteen palveluun sopivan löydyttyä. Tehtävä on vaikea, sillä viestejä on 20 vuoden ajalta.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen toteaa, että Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen Microsoftista.
Kehitys Microsoft-riippuvuuteen alkoi jo 1980-luvulla.
– Microsoftilla oli tuolloin ahkera maahantuoja. Lisäksi Nokia teki paljon yhteistyötä Microsoftin kanssa.
Saksassa on oltu erityisen ahkeria yhdysvaltalaispalveluista irtautumisessa.
– Esimerkiksi Münchenissä on tehty kokeiluja Linuxin käytössä jo 2000-luvun alussa, mutta tuolloin motiivina olivat vielä taloudelliset syyt, Järvinen kertoo.
Yksityishenkilölle siirtymän tekeminen eurooppalaisiin tietoturvapalveluihin voi olla vaikeaa ja kallista.
– Ilmaisia lounaita ei ole. Palveluista maksetaan joko omalla datalla tai rahalla, Järvinen muistuttaa.