Kettu voi pesiä jopa pihapiirissä. Silloin ihmisten on helppo nähdä myös ketunpoikasia.
Avaa kuvien katselu
Cityketut ovat levittäytyneet jo koko maahan. Kuvituskuva. Kuva: Artturi Itäniemi
Kettuja näkee yhä useammin kaupunkien keskustoissa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa on tehty viime kuukausina runsaasti havaintoja cityketuista.
Luonnonvarakekuksen (Luke) mukaan eteläisen Suomen kaupungeissa kettuja on ollut asutuksen keskellä jo pitkään. Nyt ne ovat yleistymässä myös muualla, ja citykettuja tavataan jo ympäri maata.
Pitkän linjan luontoharrastaja Terho Taarna on huomannut saman.
– Minullekin tuli viime kesänä tietoon ainakin kolme ketunpesää aivan tästä Kokkolan keskustan lähistöltä, Taarna sanoo.
Hänen mukaansa yksi syy kettujen runsaaseen määrään voi olla hyvä myyrävuosi.
– Jos myyräkanta nousee tai säilyy runsaana, voi odottaa, että ketut pesivät hyvin, ja ensi kesänä niitä on vielä enemmän, Taarna ennustaa.
Kokkolassa kettu on monin paikoin jo tuttu näky esimerkiksi Hakalahdessa ja Halkokarilla. Tämä kettuperhe on kuvattu viime kesänä. Videon editointi: Petra Haavisto / Yle.
Terho Taarnan mukaan ketut saattavat pesiä jopa pihapiirissä. Yleensä ne kuitenkin tekevät pesän onkaloon.
– Ei se nyt ehkä kovin tavallista ole, että kettu pesii omalla tontilla. Ketut ovat ovat melko pelottomia ja tulevat pihalle etsimään ruokaa. Asutuksen lähellä on myös vähän niiden vihollisia, joten ne ovat oppineet yhteiselämään ihmisen kanssa.
Taarnan mukaan suhtautuminen kettuun kotipihalla riippuu ihmisen sietokyvystä. Koiran omistajana hän ei olisi huolissaan.
– Itsekin näin juuri videon, jossa pieni chihuahua hätisteli kettua pois. Eivät ketut niin rohkeita ole, että ne kävisivät koiran kimppuun varsinkaan, kun ihminen on koiran kanssa liikkeellä.
Avaa kuvien katselu
Terho Taarna katseli viime kesänä, miten ketunpojat kurkistelivat pesästään tien varrella olevasta onkalosta. Kuva: Petra Haavisto / YleCityketulta vaaditaan sopeutumista
Luke arvioi, että Suomessa on 50 000–100 000 kettua.
Citykettujen tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta talvisin tehtävän lumijälkiseurannan mukaan kettuja on selvästi enemmän maaseutuympäristössä kuin metsissä.
– Kettu hyötyy selvästi ihmisistä. Pihapiireissä on enemmän ruokaa, eikä kettu ehkä lopulta olekaan luontaisesti synkimpien metsien laji. Se hyötyy monimuotoisemmasta maastosta, arvioi erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta.
Kettua houkuttelee kaupunkeihin ja asutuksen lähelle ravinto. Ne syövät muun muassa rusakoita, jäniksiä ja myyriä.
Ketuilta kaupunkiympäristöön siirtyminen vaatii rohkeuden lisäksi oppimista ja sopeutumista. Ketun pitää esimerkiksi päästä teiden yli hengissä.
– Jos kaupunkilaiskettu on rohkea, se saa ruokaa. Jos maalla elävä kettu on rohkea, sillä on suuri riski päästä hengestään ja joutua metsästetyksi, sanoo Luken johtava tutkija Jaakko Mononen.