Onko nyt niin, että ilmastonmuutos tuokin entistä kylmempiä pakkasjaksoja Suomeen?
Helmikuu ja mahdollisesti koko lopputalvi näyttää hyytävän kylmältä.
Tämä johtuu ilmakehässä tapahtuneista romahduksista, joiden myötä lauhaa ilmaa kuljettavien länsivirtausten nopeus heikkenee merkittävästi. Ilmiö liittyy pohjoisen napa-alueen lämpiämiseen.
Onko nyt niin, että ilmastonmuutos tuokin entistä kylmempiä pakkasjaksoja Suomeen?
Ei sentään, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen säähän luoden siihen arvaamattomuutta, Mäntykannas kertoo Ilta-Sanomille.
– Ääri-ilmiöt yleistyvät, oli se kumpaa tahansa. Voi olla, että meille jämähtää kuukausiksi vesisadetyyppinen lauha talvi, ja toisessa ääripäässä voi olla hyvin pitkiä pakkasjaksoja, Mäntykannas kertoo.
– Kuitenkaan meillä ei ole paluuta vanhan ajan kylmiin talviin. Koko ajan ilmasto lämpenee.
Mäntykannaksen mukaan tilanteet, joissa pohjoiselta napa-alueelta pääsee pitkäksi aikaa jonnekin päin keskileveysasteita kylmää ilmamassaa purkautumaan, näyttävät yleistyvän talvikautena.
– Ennen kaikkea jääpeitteen hupeneminen ja pohjoisen napa-alueen lämpeneminen ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, ja ne edesauttavat tällaisten tilanteiden syntymistä.
Manner-Suomea peittää lumipeite. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
Viime aikoina on uutisoitu myös toisesta ilmastonmuutokseen liittyvästä ilmiöstä, joka viilentäisi huomattavasti Pohjois-Euroopan ja Suomenkin säätä.
Syyskuussa uutisoitiin, että tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta kriittisen Atlantin merivirran romahdus ei ole enää epätodennäköistä..
Niin kutsuttu AMOC-merivirtaus on heikentynyt viime vuosikymmeninä. AMOCin merkittävimmät lämpimät merivirrat ovat Golfvirta ja Pohjois-Atlantin merivirta.
Golfvirran heikentyminen muuttaisi Suomen ilmastoa huomattavasti kylmempään suuntaan.
Mäntykannas toppuuttelee, että prosessi on niin hidas, että se ei tule vaikuttamaan meidän elinaikanamme.
– Mutta toki meidän jälkeläisten kannata tämä on huolestuttava trendi. Kukaan ei vielä tiedä, miten se tulee vaikuttamaan ja mitä tapahtuu Golfvirralle.
– Tässä ilmaston lämpeneminen kamppailee ilmaston kylmenemistä vastaan. Mutta se ei tule realisoitumaan meidän elinaikanamme.
Mitä nämä viime aikaiset romahdukset ilmakehässä oikein tarkoittavat? Mäntykannas avasi ilmiötä Forecan tuoreessa blogijulkaisussa.
Stratosfäärissä eli noin 30–50 kilometrin korkeudessa tapahtuu ennusteen mukaan helmikuussa kaksi romahdusta, joiden myötä lauhaa ilmaa kuljettavien länsivirtausten nopeus heikkenee merkittävästi.
Ensimmäisen romahdus tapahtuu ennusteen mukaan tammikuun ja helmikuun vaihteessa ja toinen pian sen jälkeen.
Virtausten heikkenemisessä on kyse polaaripyörteestä, joka on Mäntykannaksen mukaan ”alkanut oikkuilla” vuodenvaihteesta eteenpäin.
Polaaripyörre on yläilmakehään talvisin muodostuva napoja kiertävä ja koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Vahva polaaripyörre pitää kylmän ilman napa-alueilla, mutta kun pyörre heikkenee, se päästää napa-alueen hyytävän ilman valumaan etelään.
Kylmimmät hetket näyttävän osuvan maan etelä- ja keskiosaan helmikuun ensimmäisinä päivinä, kun pakkasta voi olla aamuisin laajalti 20–30 astetta.
Euroopassa erityisen kylmiä poikkeamia on luvassa Baltian maihin, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Siellä voi olla 20–30 astetta tavallista kylmempää ja pakkanen kiristyä 30 pakkasasteeseen Ukrainaa myöten.
Helmikuussa kuitenkin lämpötilojen vuorokausivaihtelu kiihtyy, kun aurinko alkaa lämmittää. Päivän aikana lämpötila voi nousta jopa 20 asteella.
Myös NAO-indeksi viittaa kylmään lopputalveen, Forecan julkaisussa kerrotaan.
Indeksi kertoo Pohjois-Atlantin ilmanpainejakaumasta. Sen mukaan Islannin edustalla on normaalia korkeampi ilmanpaine, mikä estää lauhan sään pääsyn Pohjois-Eurooppaan.
Seurauksena Pohjois-Euroopassa on edessä pitkä, kylmä kausi ja Välimeren maihin puolestaan ohjautuu matalapaineita, myrskyjä ja sateita.