Hoivakodista selvisi tarkastuksessa olematonta ulkoilua, jatkuvaa hygieniahaalarin käyttöä, lääkkeillä rajoittamista sekä liian vähän hoitajia.

  • Yllätystarkastus paljasti Kirkkonummella sijaitsevassa hoivakodissa vakavia puutteita vanhusten hoidossa ja oikeuksien toteutumisessa.
  • Asukkaita rajoitettiin perusteettomasti muun muassa hygieniahaalareilla, haaravyöllä, sängyn laitojen nostamisella ja jopa lääkkeillä.
  • Hoitajilla ei myöskään ollut käytännössä aikaa viedä asukkaita ulos tai järjestää heille virikkeitä. Lisäksi jopa päivittäisessä perushoidossa tuli jatkuvasti laiminlyöntejä.
  • Puutteiden syynä oli pääasiassa hoitajien riittämätön määrä ja kiire. Taustalla vaikutti viime vuonna Suomessa voimaan tullut hoitajamitoituksen laskeminen.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräämässä yllätystarkastuksessa Kirkkonummella, Länsi-Uudellamaalla sijaitsevaan hoivakotiin paljastui runsaasti puutteita vanhusten hoidossa. Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tulleet tarkastajat havaitsivat muun muassa, että hoitajat eivät aina ehtineet nostaa hoivakodissa asuneita vanhuksia ylös vuoteestaan koko päivänä kiireen takia.

Noin 50 asukkaan Hoivakoti Lehmuskartanoon kesäkuun lopussa tehdyssä tarkastuksessa selvisi myös, että hoitajien kiireen takia vain yöksi tarkoitettu hygieniahaalari saatettiin riisua pois vasta lähellä lounasaikaa. Hoitajat kertoivat myös miten usein kaikkien asukkaiden aamutoimet oli tehty vasta lounaaseen mennessä.

– Moni haastateltava totesi, että ainoastaan pakolliset perushoitoon liittyvät tehtävät saadaan hoidettua, mutta mihinkään muuhun ei ole aikaa. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että myös perushoitoon kuuluvia tehtäviä jää tekemättä kiireen vuoksi. Viikoittain on tilanteita, joissa ei ehdi pestä hampaita tai vaihtaa asukkaan likaantunutta paitaa puhtaaseen, viime viikolla julkaistussa tarkastusraportissa kerrotaan.

Hoitajat kertoivat myös tarkastajille, että monen asukkaan hoitoon tarvittaisiin kaksi hoitajaa. He saattoivat kiiretilanteissa kuitenkin hoitaa yksin näitä asukkaita.

Tarkastuksella nähtiin myös tilanne, jossa erityisen paljon apua tarvitsevan asukkaan suihkukäynti vei kahden hoitajan ajan yli puolen tunnin ajaksi ja samaan aikaan kolmatta hoitajaa tarvittiin toisella osastolla. Tällä aikaa osaston muut asukkaat istuivat keskenään päiväsalissa tai olivat huoneissaan ilman, että yhtään henkilökunnan jäsentä oli läsnä.

– Lehmuskartanon tarkastuksessa tuli esille useita tilanteita, joissa asukkaiden hyvä hoito ja huolenpito ei ole toteutunut, Sakslin toteaa tarkastuksen tuloksena.

Mitoitusta laskettiin

Kirkkonummen Lehmuskartanossa hoitajien kiire oli lisääntynyt selvästi sen jälkeen, kun hoitajamitoitusta Suomessa laskettiin viime vuoden alussa 0,65 hoitajasta 0,6:een. Päätöksen mitoituksesta teki eduskunta Petteri Orpon hallituksen esityksestä.

– Aikaisemmin hoitajilla oli enemmän aikaa asukkaille. Työssä koettu kiire on haastatteluiden perusteella vaikuttanut yksikön ilmapiiriin. Yksi hoitaja kuvaili tilannetta siten, että henkilöstön rentous on poissa ja hoitajat kiirehtivät työtehtävästä toiseen, tarkastusraportissa kerrotaan.

Viime vuonna tehtiin apulaisoikeusasiamies Sakslinin määräyksestä useita tarkastuksia vanhusten ympärivuorokautisiin asumispalveluyksiköihin. Perustuslakiin pohjautuvien tarkastusten yhtenä tehtävänä oli selvittää, miten hoitajamitoituksen muutos oli vaikuttanut hoivakoteihin.

Tarkastuksissa paljastui, että useissa hoitoyksiköissä henkilöstömitoitusta oli laskettu laittomasti ilman asiakkaiden palveluntarpeen tai toimintakyvyn erillistä arviointia. Tämän myötä hoitajien työaika ei enää riittänyt kaikkiin heille kuuluviin tehtäviin.

Sakslin kertoo Lehmuskartanon tarkastusraportissa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella oli jo aiemmin tehty tarkastukset Espoossa Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskukseen sekä Leppävaarassa sijaitsevaan Mainiokoti Kristinaan. Näiden tarkastusten perusteella hän oli jo ottanut erikseen omana aloitteena selvitettäväksi hyvinvointialueen menettelyn henkilöstömitoituksen laskemisessa vähimmäistasolle.

Ei aikaa ulkoiluun

Kirkkonummella sijaitsevassa Hoivakoti Lehmuskartanossa paljastuneet puutteet ja ongelmat vanhusten hoidossa pohjautuivat vahvasti hoitajamitoituksen laskemiseen. Oikeusasiamiehen kanslia

Lehmuskartanon kohdalla apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota muun muassa siihen, ettei asukkaiden päivittäinen tai edes viikoittainen ulkoilumahdollisuus toteudu asianmukaisesti. Tarkastuksessa selvisi, että asukkaiden ulkoilu oli etupäässä vierailevien omaisten varassa, koska hoitajat eivät ehtineet viedä heitä ulos. Kesällä ulkoilutilanne oli hieman parempi, koska hoivakodissa oli ollut muutamia hyvinvointialueen palkkaamia nuoria töissä.

– Ilman nuoria liikunnallisen tai muun ohjelman järjestäminen yksikössä vaikutti olevan hyvin niukkaa. Kirjauksista löytyi lähinnä mainintoja tv:n katselusta ja istuskelusta päiväsalissa, raportissa todetaan.

– Hoitajien haastatteluissa tuli ilmi, ettei ulkoiluun ole aikaa. Asukkaan vieminen ulos sitoisi osaston toisen hoitajan ulkoiluun. Yksi haastatelluista hoitajista kertoi, ettei ole koskaan työssäoloaikanaan käynyt ulkoilemassa asukkaan kanssa. Myös toinen hoitaja sanoi, ettei ulkoilu onnistu tällä henkilöstömäärällä eikä monella asukkaalla ole ulkoiluun sopivia vaatteita, tarkastajat kertoivat myös.

Hyvin vähäinen ulkoilu näkyi tarkastajien mukaan myös hoitajien päivittäisissä kirjauksissa, siitä huolimatta, että tarkastuskäynnin aikaan hoivakodissa oli nuoria kesätöissä.

– Yhden vielä kävelykykyä omaavan asukkaan kirjauksissa hän oli yhden kerran ulkona vapaaehtoisen kanssa kahden viikon aikana. Lisäksi hän oli kirjausten perusteella kerran parvekkeella, raportissa kerrotaan.

Ei lainmukaista

Apulaisoikeusasiamies kertoo korostaneensa laillisuusvalvonnassaan, että hoivakodin asukkaille tulee turvata päivittäinen ulkoilumahdollisuus. Ulkoilua ei voi korvata pelkästään oleskelulla parvekkeella. Sakslinin mukaan asukkaiden ulkoilu on tärkeä osa hyvää ja laadukasta hoitoa.

– Riittävän ulkoilun huolehtimisessa on kyse perustarpeiden huolehtimisesta ja siten myös ihmisarvon kunnioittamisesta. Ulkoilulla on useita myönteisiä vaikutuksia henkilön terveyteen ja hyvinvointiin, Sakslin toteaa.

– Tarkastushavaintojen perusteella asukkaiden oikeus osallistua mielekkääseen, hyvinvointia ja terveyttä sekä toimintakykyä ylläpitävään toimintaan ei toteudu lainmukaisesti, hän myös kertoo raportissa.

Sakslin pitää huolestuttavana hoitohenkilökunnan kokemuksia siitä, että he eivät koe pystyvänsä järjestämään asukkaille riittävästi mielekästä toimintaa ja ulkoilua henkilömitoituksen takia. Hän muistuttaa, että ulkoilun ja mielekkään toiminnan järjestäminen ovat lakisääteisiä tehtäviä, eikä niiden toteuttaminen voi olla riippuvaista yksinomaan vapaaehtoisten, opiskelijoiden tai omaisten toiminnasta.

Haalari jatkuvasti

Hoitajien haastatteluissa kävi ilmi, ettei heillä käytännössä ole aikaa viedä vanhuksia ulkoilemaan. (Kuvituskuva.) Pete Anikari

Apulaisoikeusasiamies puuttuu raportissaan myös Hoivakoti Lehmuskartanossa tehtyyn asukkaiden fyysiseen rajoittamiseen. Hän huomauttaa, että hoitajien kirjausten perusteella esimerkiksi hygieniahaalari on ollut useina päivinä päällä huomattavan pitkän ajan niillä asukkailla, joille lääkäri oli sen määrännyt. Usein haalari oli puettu asukkaille aikaisin illalla ja riisuttu myöhään aamulla. Tämä oli johtanut siihen, että haalari on saattanut olla päällä 14–18 tuntia vuorokaudessa.

– Näin pitkä yhtenäinen hygieniahaalarin pitäminen asukkaan päällä ei ole hyväksyttävää eikä kunnioita asiakkaan ihmisarvoa. Hygieniahaalarin pitäminen puettuna huomattavan suuren osan vuorokaudesta ei myöskään selvästi vastaa lääkärin rajoitustoimesta tekemää päätöstä, Sakslin toteaa.

Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota myös asiakkaaseen, joka oli lähes koko vuorokauden rajoitettuna. Hygieniahaalarin riisumisen jälkeen hänelle laitettiin haaravyö kiinni, joka estää liikkumisen pois pyörätuolista. Haaravyön irrottamisen jälkeen hänelle puettiin usein varsin pian haalari takaisin. Lisäksi hänen sängynlaitansa nostettiin samalla ylös. Tämä tapahtui kello 15.30–18.00 välisenä aikana.

Aiemmissa ratkaisuissaan Sakslin on pitänyt ongelmallisena tilannetta, jossa vielä kävelemään kykenevän henkilön liikkumista rajoitetaan suuren osan vuorokaudesta.

– Apulaisoikeusasiamies toteaa, ettei asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioittava ja laadultaan hyvä hoito ole toteutunut näissä tilanteissa. Rajoitustoimenpiteen on oltava eettisesti perusteltavissa ja se on suoritettava henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Henkilökunnan puute ei oikeuta asiakkaan rajoittamiseen, hän linjaa.

Kemiallista rajoittamista

Tarkastuksessa tuli myös esille, että henkilökunnan läsnäolon puute on lisännyt asukkaiden levottomuutta ja rauhoittavan lääkityksen käyttöä.

– Henkilökunnan vähäisyys ei oikeuta asukkaan kemialliseen rajoittamiseen lääkkeiden avulla. Läsnäolon puutteesta aiheutuvaa asukkaiden levottomuutta ei saa ratkaista lääkityksen avulla. Mikäli henkilöstön aika ei riitä läsnäoloon asukkaiden kanssa, on henkilökuntaa yksikössä liian vähän, Sakslin toteaa raportissa.

– Kysymys voi olla lainvastaisesta rajoittamisesta. Tarkastuksella saatujen tietojen perusteella apulaisoikeusasiamies päätti tutkia asiaa erikseen myöhemmin päättämällään tavalla, hän jatkaa.

Sakslin puuttui tiukasti myös Lehmuskartanon liian vähäiseen hoitotarvikemäärään ja siihen, että asukkaiden ruokamääriä oli rajoitettu. Tarvikkeista tarkastuksessa paljastui, että hyvinvointialueella oli rajoitettu asukasta kohden tilattavien inkontinenssisuojien määrää.

Henkilökuntaa ei lisätty

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan viime vuonna vanhusten hoivakoteihin tehdyissä tarkastuksissa havaittiin useita tilanteita, joissa asukkaiden hyvä hoito ja huolenpito ei ole toteutunut tai on selvästi vaarantunut. mikko mäntyniemi / Oikeusasiamiehen kanslia

Tarkastuksessa selvisi myös puutteita saattohoidossa. Esihenkilön kommenttien perusteella tarkastajat kuulivat ensin, että hoidon tarpeen kasvaessa esimerkiksi saattohoitotilanteessa mitoitusta on mahdollisuus nostaa.

He pyysivät kuitenkin tarkastuksen jälkeen kolmen viimeisimmän saattohoidon kirjaukset nähtäville sekä selvityksen, mihin vuoroihin henkilöstöä lisättiin.

– Saadun selvityksen mukaan kolmen edellisen saattohoitotilanteen aikana yhteenkään vuoroon ei saatu järjestettyä lisähenkilöstöä. Selvityksestä ei ilmennyt syytä sille, miksi lisähenkilöstöä ei saatu järjestettyä, raportissa todetaan.

Lehmuskartanon tarkastuksessa tehdyt havainnot ja kannanotot Sakslin on päättänyt saattaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tietoon ja myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Lisäksi hän on pyytänyt hyvinvointialuetta ilmoittamaan helmikuun puoliväliin mennessä, mihin toimenpiteisiin esitetyt kannanotot ovat antaneet aihetta.