Petäjäveden vanhalle kirkolle valmistellaan vierailijakeskusta. Unesco haluaisi, että vaikutukset maailmanperintökohteelle selvitetään perusteellisesti.
Avaa kuvien katselu
Vierailijakeskuksen havainnekuvassa sen takana on puita, joita paikalla ei tällä hetkellä kasva. Kuva: AOR Arkkitehdit Oy
- Petäjäveden maailmanperintökirkon yhteyteen suunnitellaan uutta vierailijakeskusta.
- Museovirasto puoltaa hanketta, mutta Unesco on huolissaan rakentamisen vaikutuksista kohteeseen.
- Keskukseen siirrettäisiin kirkon nykyiset palvelut, kuten lipunmyynti ja vessat.
- Hankkeen toteutuminen on kiinni rahoituksesta, josta on tarkoitus päättää vielä tänä vuonna.
Petäjäveden vanhan kirkon säätiö suunnittelee vierailijakeskuksen rakentamista kirkon parkkipaikalle.
Keski-Suomessa sijaitseva Petäjäveden vanha kirkko on Unescon maailmanperintökohde. Vuosina 1763–1765 rakennettu kirkko edustaa pohjoista puukirkkoarkkitehtuuria, ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Vierailijakeskukselle suunniteltu paikka on maailmanperintöalueella. Kansallinen maailmanperintöviranomainen Museovirasto puoltaa keskuksen rakentamista, eikä keskuksen rakentaminen sen mukaan uhkaa vanhan kirkon arvoja vaan turvaa niitä.
Vanhassa kirkossa ei ole lämmitystä, eikä alueella ole vesivessoja tai oppaiden tauko- ja työtiloja. Liput ja matkamuistot myydään kirkossa.
– Siellä on vanhat ruumispöydät käytössä, ja tuotteet ovat tällä hetkellä niiden päällä, kertoo Petäjäveden vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki.
Suunniteltu keskus on yksikerroksinen ja pinta-alaltaan pienen omakotitalon kokoinen.
Avaa kuvien katselu
Vierailijakeskus on tarkoitus rakentaa kuvassa kirkontornin takana häämöttävälle parkkipaikalle. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Keski-Suomessa on myös toinen maailmanperintökohde, Struven ketju. Vierailijakeskus palvelisi myös sen vierailijoita, sillä ketjun Korpilahden pisteelle ei voi rakentaa.
Kohteiden välillä on tietä pitkin matkaa noin 50 kilometriä.
Unesco haluaisi perusteellisen selvityksen
Maailmanperintökohteista päättää Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Siellä vierailijakeskukselle ei ole suoralta kädeltä lämmetty.
Unescon näkemys on, että Suomen pitäisi harkita perusteellista selvitystä siitä, miten keskuksen rakentamisen vaikutaa maailmanperintökohteeseen.
Perusteellinen selvitys tarkoittaa käytännössä Heritage Impact Assessment -arviointia (HIA). Muutaman kilometrin päähän vanhasta kirkosta kaavoitetuille tuulivoimaloille HIA tehtiin, ja raportissa on kansilehtineen 157 sivua.
Museovirasto on tehnyt vierailijakeskuksesta niin sanotun screening-arvion, joka on HIA-prosessin ensimmäinen vaihe.
Screening-arviossa virasto katsoo, että keskuksen rakentaminen vaikuttaa kirkolta avautuviin näkymiin, mutta täysimittainen ei HIA ole tarpeen, sillä keskus ei vaaranna vanhan kirkon ja sen ympäristön yleismaailmallista arvoa.
– Meidän näkemyksemme on, että vierailijakeskus tukee kirkon alkuperäisyyttä, kun ei-kirkollisia toimintoja voidaan siirtää sieltä pois, sanoo Museoviraston erikoisasiantuntija Jaakko Holma.
Avaa kuvien katselu
Jaakko Holma työskentelee Museovirastossa rakennus- ja kulttuuriperinnön suojelun ja hoidon parissa. Kuva: Niko Mannonen / YleRakentamispäätös ehkä jo tänä vuonna
Vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki kertoo työskennelleensä keskuksen eteen yhdeksän vuotta. Säätiö aikoo päättää rakentamisesta tänä vuonna, kunhan rahoitus on selvinnyt. Kustannusarvio on vajaat 300 000 euroa.
Maaliviiva häämöttää siis jo, mutta sinne pääsy ei ole kirkossa kuulutettu. Suomen Metsäsäätiö on luvannut rakentamiselle 50 000 euron avustuksen, mutta sen edellytyksenä on hankkeen eteneminen.
Edessä ovat vielä muun muassa välirahoituksen varmistaminen, rakentamisen kilpailutus ja Elinvoimakeskuksen investointiavustuksen hakeminen.
– Jos tulee viivästyksiä tai emme saa muuta rahoitusta kuntoon, hanke raukeaa, Hautamäki sanoo.
Petäjävesi on kaavoittanut tuulivoimaloita vanhan kirkon taivaanrantaan. Unescon mukaan niiden rakentaminen saattaa vaarantaa maailmanperintökohteen arvon.
Video: Niko Mannonen / Yle