Leni Palenius sai kohtauksia, joissa sydän saattoi tykyttää kahtasataa. Supraventrikulaarinen takykardia ei yleensä ole vaaraksi, mutta Lenin tapauksessa oli toisin.
Sydän lähti yhtäkkiä tikittämään hurjalla vauhdilla. Ja aivan yhtä yllättäen kuin tykyttely oli alkanut, se loppui. Lyhyen tiheälyöntisyyskohtauksen aikana Leni Paleniuksen henkeä salpasi, häntä hieman pyörrytti ja heikotti.
Vaikka kohtaukset olivat epämiellyttäviä, Leni ei aluksi huolestunut, koska ne menivät ohi sekunneissa.
Elettiin vuotta 2005, kun kohtauksia alkoi ilmaantua liki viikoittain. Silloin Leni hakeutui kardiologille tutkimuksiin.
Lääkärillä oli hieman raflaava lähestymistapa:
Onko sinulla suvussa äkkikuolemia? hän kysyi Leniltä tämän sydänfilmiä tutkittuaan.
Ei ole, vastasi Leni.
No – nyt sellaiseen olisi mahdollisuus, tokaisi lääkäri.
Lue myös: Sen piti olla tavallinen flunssa – yhtäkkiä Pia oli elinsiirtojonossa
Syynä supraventrikulaarinen takykardia
Lenillä todettiin supraventrikulaarinen takykardia eli SVT. Kyseessä on rytmihäiriö, jonka aikana pulssi lyö kiivaasti, noin 150–200 kertaa minuutissa. Yleensä SVT on hyvänlaatuinen. Lenin tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut.
Tavallisesti supraventrikulaarinen takykardia johtuu rakenteellisesta poikkeamasta, jossa sydämen eteiskammiosolmuke on kaksijakoinen. Sähkö voi jäädä kiertämään näiden ratojen muodostamaan silmukkaan ja aiheuttaa tiheälyöntisyyskohtauksen. Se on epämiellyttävä mutta ei yleensä hengenvaarallinen.
Ylimääräinen reitti tai reittejä voi kuitenkin sijaita myös etäämmällä solmukkeesta. Jos sydänfilmissä näkyy niin kutsuttu delta-aalto, on se merkki ylimääräisestä oikoradasta. Tällöin puhutaan WPW-oireyhtymästä. Lenillä oli juuri se.
”Lääkäri selitti minulle, että WPW:hen voi liittyä äkkikuoleman riski, jos oikoradan kautta ohjautuu erittäin nopea eteisvärinä, joka muuttuu kammiovärinäksi. Se saattaa aiheuttaa äkillisen sydämen pysähdyksen.”
Diagnoosi oli Lenille shokki. Tilannetta helpotti kuitenkin tieto siitä, että ylimääräinen oikorata voidaan poistaa katetriablaatiolla.
Katetriablaatiolla hoidetaan myös hyvänlaatuista SVT:tä, jos kohtauksia esiintyy usein ja häiritsevästi.
Katetrilla nivusesta sydämeen
Sykettä rauhoittavien beetasalpaajien turvin Leni odotti pääsyä Meilahden sydäntutkimusosastolle operaatioon.
”Toimenpide jännitti aivan valtavasti. En tuntenut ketään toista, kenelle olisi tehty vastaavaa. Onneksi hoitotiimissä oli huumorintajuisia, rautaisia ammattilaisia. Tunsin olevani turvallisissa käsissä.”
Operaatiossa viedään nivusen kautta sydämeen ablaatiokatetri. Jotta löydetään rytmihäiriön syntypaikka, on käynnistettävä rytmihäiriö tahdistamalla sydäntä tai antamalla rytmihäiriön laukaisevaa lääkettä. Kun poikkeava sähkörata löytyy, sinne ohjataan sähkövirta, jolla rata katkaistaan.
”Toimenpide kesti viisi tuntia. Olin koko ajan hereillä ja minun oli maattava liikkumatta paikallani. Olihan se aika kiivasta menoa, kun sydäntä tahdistettiin. Monitoreista pystyin seuraamaan, mitä tapahtuu.”
Oikorata oli kuitenkin niin hankalassa paikassa, että toimenpide onnistui vain osittain. Delta-aalto jäi edelleen kummittelemaan Lenin sydänkäyrään.
”Rytmihäiriökohtaukset vähenivät ablaation jälkeen, mutta kyllähän niitä oli edelleen. Erityisesti jos olin flunssassa, nukkunut huonosti tai stressaantunut, sydän lähti herkästi laukalle. Sain kohtauksen loppumaan erilaisilla kikoilla, kuten hengitystä pidättämällä tai kylmää vettä juomalla.”
Koska Lenillä oli taipumus saada kohtauksia sykkeen noustessa, hän alkoi käyttää säännöllisesti beetasalpaajaa pienenä annoksena. Se riitti pitämään sykkeen alhaalla. Hän myös ennakoi tilanteita. Jos hän tiesi, että on tulossa ylimääräistä stressiä tai tunnekuohua, hän otti hieman enemmän beetasalpaajaa.
”Kaikista ikävin asia oli se, että menetin liikunnan ilon. Olin aina ollut tosi liikkuvainen, mutta temppuileva sydän teki minusta varovaisen.”
Kevään mustat kuukaudet
Vuodet kuluivat. Jouluna 2022 Leni sairastui kohtalaisen rajuun koronaan. Hän oli jo toipumassa, kun sydän lähti yhtäkkiä hurjalle laukalle. Sykemittari näytti 200:aa – ja sitten yhtäkkiä sykkeet tippuivat 60:een.
Sydämen rytmi oli epätasainen ja olo huono. Leni tajusi, että nyt on kiire. Hän soitti itselleen ambulanssin, mutta talvisen kelin takia meni puoli tuntia ennen kuin ensihoito ehti paikalle. Matkalla Lapinjärveltä Porvooseen Leni sai lääkettä, joka ei kuitenkaan purrut, ja ensihoitaja kyseli jo lääkärihelikopteriakin. Sitä ei kuitenkaan lopulta tarvittu. Perille päästyä Lenille tehtiin sähköinen rytminsiirto, joka onnistui.
Oli selvä, että edessä olisi uusi katetriablaatio. Sitä piti odottaa puoli vuotta. Nuo kuukaudet olivat yksin asuvalle Lenille synkkää aikaa. Muutaman kerran hänen piti soittaa itselleen ambulanssi rytmihäiriön takia.
”Varsinkin iltaisin iski pelko. Pelkäsin rytmihäiriöitä, sitä, että en saa apua riittävän nopeasti, ja kuolemaa. Kuljin sykemittari, beetasalpaajat ja kännykkä taskussa. Olo oli avuton ja hämmentynyt.”
Tukea Leni löysi Sydänliiton vertaistukiryhmästä.
”Siitä tuli minulle henkireikä.”
Toukokuussa 2023 Leni makasi taas Meilahden sydäntutkimusyksikön hoitopöydällä. Operaatio kesti kuusi raskasta tuntia. Lopputulos oli kuitenkin paras mahdollinen: Oikorata saatiin katkaistua kokonaan. Delta-aalto katosi sydänfilmistä.
Lue myös Kotiliesi.fi: Miksi sydän muljahtelee? Harmittomat lisälyönnit ovat yleisiä, mutta joskus rytmihäiriö on merkki vakavammasta
Varovaisesti, mutta rohkeammin
Elä normaalia elämää. Tämä on ollut lääkäreiden ohje Lenille. Pikkuhiljaa pelko on helpottanut, ja se on tuntunut Lenistä vapauttavalta. Hän on muun muassa rohkaistunut liikkumaan enemmän.
Tosin, fyysistä aktiviteettia tarjoaa jo ihan arkikin – omakotitalo ja kolme rescuekoiraa. 63-vuotias Leni hakkaa halkoja ja tekee lumitöitä sekä pitkiä lenkkejä koiriensa kanssa. Hän työskentelee asiantuntijatehtävissä, ja elämää helpottaa se, että suuren osan työajasta voi olla etänä.
”Tietty varovaisuus on ja pysyy. Otan joka päivä minimiannoksen beetasalpaajaa. Voisin varmasti ihan hyvin elää ilmankin sitä, mutta en halua sykkeen nousevan liikaa. Siksi vältän myös liikaa rasitusta ja tilaisuuksia, joiden tiedän aiheuttavan tunnekuohuja.”
Jos Leni on lähdössä matkalle tai johonkin tapahtumaan kauemmaksi kotoa, hän varmistaa aina, miten sieltä pääsee nopeasti pois tai miten sinne saa apua. Joskus hän on myös jättänyt jonkin menon väliin sydämensä takia.
Toisen ablaation jälkeen Lenille on tullut yksi tykyttelykohtaus. Sen laukaisi tunnemyrsky, joka oli seurausta siitä, kun naapurin koira tappoi hänen kissansa.
”En kuitenkaan ihan tarkkaan tiedä, mistä siinä oli kyse. Sykkeeni löi tasaisesti 120:tä puolen tunnin ajan, kunnes beetasalpaaja alkoi tehota.”
Lenillä on sydän, joka muistuttaa olemassaolostaan eri tavoin. Tutuiksi ovat tulleet niin lisälyönnit kuin eteisvärinä eli flimmerikin. Pahin on kuitenkin pois.
”Toisen ablaation jälkeen elämä on maistunut aivan eri tavalla ja toimintakykyni on ihan toista luokkaa. Olo on iloinen ja kiitollinen.”
Lenin oma oivallus
”Olen joutunut hyväksymään sen, että elämä on ihan oikeasti arvaamatonta ja yllätyksellistä ja että minä en pysty sitä kaikilta osin hallitsemaan. Vaikka tässä ei ole kyse sairaudesta, kyse on kuitenkin sydämestä. Sitä ei voi vain huolettomasti sivuuttaa. On ollut pakko taipua siihen, että minulla on näiden sydänasioiden vuoksi tiettyjä rajoitteita elämässä. Se on ollut iso työstö.”
Milloin rytmihäiriö kannattaa tutkituttaa?
1. Kun sydämen rytmissä tapahtuu muutoksia, se yleensä pelästyttää – vaikka kyseessä olisi vain lisälyönti. On hyvä hakeutua tutkimuksiin ja selvittää, mistä on kyse. Se tuo mielenrauhan.
2. Rytmihäiriön voi tunnistaa EKG:stä vain, kun kohtaus on nauhoitushetkellä päällä. Kardiologi pystyy kuitenkin jo pelkän haastattelun perusteella aika hyvin päättelemään, mistä voisi olla kysymys. Kotiin voi saada niin sanotun Holter-laitteen, jolla sydämen EKG:tä voidaan rekisteröidä pidempään. Myös älykellon EKG-ominaisuutta kannattaa hyödyntää rytmihäiriökohtauksen yllättäessä.
3. Tutkimuksiin on hakeuduttava nopeasti, jos rytmihäiriötuntemuksen aikana menettää tai on vähällä menettää tajuntansa tai jos ilmenee muita vakavia oireita kuten rintakipua tai hengenahdistusta. Myös epätasainen sydämen rytmi on syy hakeutua tutkimuksiin. Tällöin kyseessä voi olla eteisvärinä, joka ei yleensä ole hengenvaarallinen mutta joka voi johtaa aivoinfarktiin.
Vinkit antoi Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, joka toimi artikkelissa asiantuntijana.
Juttu on julkaistu Annassa 33–34/25.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Teininä Annia, 47, alkoi ensin palella, sitten tuli sydänkohtaus – nelikymppisenä selvisi syy
-
Kohonneet keramidit voivat ennustaa sydäninfarktin – näin pidät rasva-arvot kurissa
