Rotista on helppo päästä eroon pakkasilla, koska talvella ne ovat riippuvaisia ihmisen ravinnosta.

Lumeen peittynyt kuollut rotta.

Avaa kuvien katselu

Kovat pakkaset voivat olla rotalle kohtalokkaita, sillä kylmässä niiden energiantarve lisääntyy. Kuollut rotta vantaalaisella pihalla 3. helmikuuta 2022. Kuva: Ritva Siltalahti / Lehtikuva

17:15•Päivitetty 18:06

  • Pitkä pakkastalvi pienentää rottakantoja, sanoo evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
  • Talvi olisi tehokkainta aikaa rottien torjuntaan. Tärkeintä olisi estää niiden pääsy ihmisten jätteisiin.
  • Talvella rotat ovat riippuvaisia ihmisten tarjoamasta ravinnosta, koska luonnosta ei löydy syötävää.

Pitkä pakkastalvi vaikeuttaa rottien elämää.

– Mitä rajumpi talvi, sitä huonompi se on rottakannoille, sanoo evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Hän on vetänyt Helsingin kaupunkirottaprojektia vuodesta 2018 lähtien.

Tutkimusten mukaan rottapopulaatioiden koko pienenee talvien aikana.

Talvi olisikin Aivelon mukaan parasta aikaa rottakannan hallitsemiseen.

– Silloin pitäisi yksinkertaisesti vain estää, että rotta ei pääse ihmisiltä peräisin olevaan ravintoon käsiksi.

Rotta on talvisin riippuvainen ihmisten ravinnosta

Talvi on vaikea rotalle, koska ruokaa on vähemmän saatavilla luonnollisista lähteistä.

Hyönteisiä ei ole, eivätkä rotat ole yhtä hyviä kuin myyrät ja hiiret kaivamaan käytäviä lumen alle ja etsimään ravintoa sieltä.

Siksi rotat pyrkivät hakeutumaan rakennuksiin ja viemäreihin tai johonkin muuhun lämpimään paikkaan.

– Isokokoisina jyrsijöinä niiden energiantarve kasvaa kylmissä olosuhteissa. Rottakannat romahtavat talvella, jos rotat eivät saa riittävästi ravintoa, Aivelo sanoo.

Tällöin täytyisi tehdä toimia, jotka esimerkiksi estävät rottien pääsyä jätteiden pariin.

– Talvisin olisi hyvä tilkitä ja paikata roska-astioita ja niin edelleen. Rotta on Suomessa täysin ihmisestä riippuvainen.

Rotta kurkistaa lumen keskeltä pensaan oksien takana.

Avaa kuvien katselu

Rotat saavat suojaa pesäpaikoilleen istutuksista. Rotta Aleksis Kiven patsaan läheisyydessä Helsingissä tammikuussa 2017. Kuva: Lehtikuva

Aivelo kiinnittäisi huomiota myös lintujen ruokintaan, vaikka tutkimuksissa ei ole tarkkaan selvinnyt, mikä merkitys ruokinnalla on rottakantoihin.

– Jos ruokintaa pidetään suhteellisen siistinä, vaikka yksi rotta näkyisikin silloin tällöin ruokintapaikalla, en olisi vielä kauhean huolissani. Mutta silti yrittäisin, että mahdollisimman vähän lintujen ruokinnasta päätyy ruokaa rottien suuhun, hän neuvoo.

Talvi pitää rotat terveempinä

Helsingissä rotilla esiintyy suhteellisen vähän taudinaiheuttajia kaupungin rottamäärään nähden. Esimerkiksi Tanskassa tai Saksassa taudinaiheuttajia on löydetty rotilta paljon enemmän.

Tähän ei ole varmaa selitystä.

– Tietenkin jos rottia ei torjuttaisi ja niitä olisi enemmän, tilanne saattaisi olla erilainen, Aivelo sanoo.

Syyksi hän epäilee juuri talvea: kun rottien määrä vähenee talvisin, se vähentää myös taudinaiheuttajien leviämistä.

– Kansanterveydelle kylmät talvet ovat herkkua ainakin siitä näkökulmasta, että se pitää rotat terveempinä, Aivelo sanoo.

Kuinka paljon rotista on haittaa?

  • Rotat syövät ihmisten ruokaa, levittävät tauteja ja aiheuttavat tuhoa rakennuksille.
  • Aivelon mukaan on kuitenkin vaikea erottaa, mitkä tuhot ovat juuri rottien tekemiä ja mitkä muiden eläinten.
  • Ihmisten ravintoa rotat syövät tutkimusten mukaan vain vähän.
  • Merkittävin haitta Helsingissä on se, että rotat järsivät sähköjohtoja ja aiheuttavat tulipalovaaran.
  • Yleisesti rottia on Suomessa aika vähän, eikä rottamäärä luo kauheasti haasteita. Toisaalta rottia on vähän juuri siksi, että niitä torjutaan.
    Lähde: Tuomas Aivelo

Erityisesti leudon talven jälkeen rotat ovat olleet kasvava ongelma pääkaupunkiseudulla. Tämä uutisvideo on heinäkuulta 2025.