Äärisäät ovat lisääntyneet arktisella alueella ennennäkemättömällä tavalla.

  • Arktinen alue on siirtynyt ”uudelle aikakaudelle”.
  • Kasvillisuus ja eläimet joutuvat paikoin kohtaamaan sellaisia sääoloja, joita ne eivät ole kohdanneet satoihin vuosiin ja joihin ne eivät ole sopeutuneet.
  • Vaikutukset voivat olla vakavia.

Tanskalle kuuluva Grönlanti on viimeisen vuoden aikana joutunut pelkäämään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin jatkuvien uhkausten takia. Grönlantia kohtaa kuitenkin myös toinen uhka, joka on luonteeltaan Trumpia pysyvämpi.

Uuden suomalaistutkijoiden johtaman tutkimuksen mukaan arktinen alue, mukaan lukien Grönlanti, on siirtynyt ”uudelle aikakaudelle”, jossa äärisääilmiöt ovat aiempaa yleisempiä ja niitä esiintyy myös täysin uusilla alueilla.

Luonnolle haitalliset niin sanotut bioilmastolliset äärisääilmiöt ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Noin kolmasosalla arktisen alueen maa-alueesta on viimeisen 30 vuoden aikana alkanut esiintyä sellaisia sääilmiöitä, joita ei ole aiemmin esiintynyt.

– Kyllä sanoisin, että tässä on ihan vakavasta asiasta kyse, tutkimuksen johtava tutkija, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto sanoo Iltalehdelle.

Nyt luonto joutuu alttiiksi näille uudenlaisille sääoloille, joita ei ainakaan 1950–1979 esiintynyt. Tutkimus perustuu 70 vuoden mittaiselle ajanjaksolle.

Samaan aikaan yleinen lämpeneminen jatkuu. Tällä hetkellä lämpötilat Grönlannissa ovat jopa yli 15 astetta lämpimämmät kuin tavallisesti tähän aikaan, kertoo ruotsalaislehti Aftonbladet. Joinain päivinä lämpötila on ollut jopa 20 astetta yli keskiarvon.

Myös Suomessa napapiirin pohjoispuolella näkyy selvä kehitys, jossa talvien lämpötilat nousevat, kasvukaudet pitenevät ja lumipeitteinen aika lyhenee.

Tämän lisäksi luontoon vaikuttavat äärisääilmiöt lisääntyvät. Erityisen rajusti muutos näkyy tutkimuksen mukaan Grönlannin rannikolla ja Kanadan arktisessa saaristossa, mutta myös Pohjois-Euroopassa erityisesti Norjan rannikolla.

Kohtalokasta

Yksi arktisella alueella rajusti lisääntynyt ilmiö on, että jään päälle sataa yhä useammin vettä. Sillä voi olla kohtalokkaita vaikutuksia poroille ja muille nisäkkäille. Porot eivät jään takia pääse käsiksi lumen alla kasvaviin jäkäliin, joiden avulla ne selviytyvät talven yli.

Tämä näkyy Aallon mukaan myös Suomessa. Talvisateet vaikuttavat yleensä melko laajoille alueille.

Tutkimus koski niin sanottuja bioilmastollisia ääri-ilmiöitä, joita ei ole Aallon mukaan aiemmin juuri tutkittu. Muun muassa poroille voi koitua kohtalokkaita vaikutuksia. Kai Tirkkonen

Muita lisääntyviä äärisääilmiöitä ovat muun muassa pitkittyneet kuumuusaallot, halla kasvukauden aikana sekä lämpimät jaksot talvella.

– Nämä tapahtumat voivat aiheuttaa kasvien kuolemia laajoilla alueilla ja aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta myös eläimissä, kuten poroissa, mikä voi vahingoittaa myös arktisen alueen asukkaiden, kuten poronhoitajien, elinkeinoja, tutkimukseen osallistunut professori Gareth Phoenix Sheffieldin yliopistolta sanoo tiedeuutissivusto Phys.orgille.

– Ihmisille, jotka eivät asu arktisella alueella, vahingot ovat myös merkittäviä, koska ne voivat haitata arktisen alueen kykyä imeä itseensä hiilidioksidia ja siten hidastaa ilmastonmuutosta.

Romahtaako luonto?

Aallon mukaan odotettavissa ei kuitenkaan ole, että arktinen luonto haitallisten äärisääilmiöiden lisääntyessä romahtaa.

– En ehkä lähtisi siihen.

Yleisesti ottaen arktinen alue on ilmaston lämpenemisen takia vihertymässä. Tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetä, miten lämpeneminen vaikuttaa arktisen alueen luontoon.

– Se, mitä äärisääilmiöt tekevät, on kääntää kehitystä paikallisesti ikään kuin toiseen suuntaan. Eli sen sijaan, että esimerkiksi ekosysteemit tuottaisivat enemmän biomassaa, tuleekin lyhyiden sääilmiöiden takia häiriöitä, jopa kasviyhteisöjen kuolemia.

Äärisäät voivat aiheuttaa vahinkoa kasvillisuudelle. Tunturileikovarpio vahingoittui, kun lumen päälle satoi vettä. R Treharne

Ekosysteemien toiminta voi paikallisten äärisääilmiöiden seurauksena kuitenkin muuttua. Esimerkiksi hiilen kiertoon vaikuttaa merkittävästi, jos arktisessa luonnossa kuolee laajalti kasvillisuutta.

– Paikallisesti sillä voi olla ihan huomattava merkitys.

Osa vaikutuksista tulee olemaan laajoja, osa paikallisempia. Esimerkiksi varpuja tai pensaita voi kuolla paikallisesti. Vaikutukset voivat kuitenkin olla myös laaja-alaisia, kuten laajemman kuivuuden tai hellejakson seurauksena.

Variksenmarjapensas kuoli talviaikaisen lämpöaallon seurauksena. R Treharne

Erityisen kohtalokkaita muutokset voivat olla paikallisesti hyvin erikoistuneille lajeille.

– Meilläkin Kilpisjärvellä on pitkälle kesään viipyviä lumenviipymäalueita, joiden läheisyydessä kasvaa jääleinikkejä.

– On hyvin selvää, että tällaisten lajien, jotka elävät ihan tietyssä arktisessa elinympäristössä, sopeutumiskyky ei ole hyvä ilmaston ja ympäristön muuttuessa.

– Lajeista riippuen voi olla aika dramaattisiakin muutoksia.

Onko mitään tehtävissä?

Aallon mukaan ilmastopolitiikassa on aina toivoa. Kehitys ei ole tähän mennessä kulkenut aivan katastrofaalisimman skenaarion mukaan, vaan seurannut pikemminkin keskimmäisiä ilmastoskenaarioita.

Tällä hetkellä ilmasto lämpenee skenaarion mukaisesti, joka mahdollisesti tarkoittaa 2,7 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä. Tilanne on huonompi kuin Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sovittu, mutta ei pahin mahdollinen.

Hyviä asioita on tapahtunut vihreässä energiassa, tuuli- ja aurinkoenergiaa otetaan koko ajan enemmän käyttöön, ja teknologiat kehittyvät.

Joka tapauksessa ilmaston lämpeneminen jatkuu useita vuosikymmeniä senkin jälkeen, jos ilmastopäästöt saadaan nollaan.

– Sen takia on kriittisen tärkeää, että yhteiskunta ja sen eri sektorien toimijat yrittävät sopeutua muutokseen, eli kehittävät omaa toimintaansa sillä tavalla, että se huomioi muuttuvat olosuhteet. Tämä on tärkeää muun muassa turismille, maa- ja metsätaloudelle ja kaupungeille.

Monien elinkeinojen ja kaupunkien pitää sopeutua muutokseen. Kuvassa Grönlannin pääkaupunki Nuuk. Kuva otettu 27. tammikuuta 2026. EPA/AOP