Asiantuntijat sanovat, että jos hallituksen tilanne voi käydä tukalaksi, jos nykyinen kannatusalho jatkuu.

Asiantuntijat eivät usko, että hallituksen puntti tutisee ainakaan vielä, vaikka uusimpien puoluekannatuskyselyjen piirtämä kuva on karu.

Reilusti alle puolet suomalaisista äänestäisi nyt eduskuntavaaleissa hallituspuolueita. Kärjessä oppositiopuolue SDP on repinyt pääministeripuolue kokoomukseen puolenkymmenen prosentin kaulan.

Eduskuntatutkimuksen johtaja, Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä ja Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Emilia Palonen muistuttavat, että vaalikausi on vasta hieman yli puolessa välissä.

– Vaalikautta on jäljellä vielä vajaat kaksi vuotta, ja se on poliittisesti pitkä aika, Jokisipilä sanoo.

Palonen toteaa, että vaikka mielipidemittaukset osoittavat, että äänestäjät eivät tue hallituksen politiikkaa, on hallituksella eduskunnan enemmistön tuki. Kun vaaleihin on vielä aikaa, paniikkiin ei ole vielä syytä.

– Hallitushan voi porskuttaa sillä kannatuksella, joka sillä on eduskunnassa, Palonen sanoo.

Jokisipilä näkee asian samoin – ainakin toistaiseksi.

– Jos mennään vuosi eteenpäin, ja tilanne on sama, vastaukseni alkaisi olla jo vähän toisenlainen.

Juttu jatkuu tietolaatikon alapuolella.

Tämä on tilanne

  • Sekä Ylen että Helsingin Sanomien viimeisimpien kyselyjen mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on vajonnut alle 40 prosenttiin. HS:n keskiviikkona julkaisemassa mielipidemittauksessa se oli vain 37 prosenttia.
  • Samaan aikaan SDP on repinyt kärjessä niin suuren kaulan kokoomukseen, että se ei enää selity virhemarginaaleilla. HS:n gallupissa SDP:n kannatus oli 25,2 prosenttia ja kokoomuksen enää 18,8 prosenttia.
  • Hallituksen kakkospuolue perussuomalaisten kannatus on roikkunut ajoittain vain täpärästi reilussa kymmenessä prosentissa keväästä lähtien. Viimeisimmässä Ylen mittauksessa PS:n kannatus oli 12,3 prosenttia, HS:n mittauksessa 11 prosenttia.
  • Hallituspuolueiden yhteenlasketun kannatuksen jyrkkä pudotus selittyy suurimmaksi osin perussuomalaisten kannatuksen syöksyllä.
  • Kärkikaksikon takana oppositiopuolue keskusta on onnistunut petraamaan kannatustaan. HS:n gallupissa puolue sai 16,3 prosentin kannatuksen.

Ei huolta

SDP:n kannatuskarkumatka vaikuttaa vakuuttavalta, mutta Jokisipilän mukaan kokoomuksessa se tuskin vielä suuremmin huolettaa. Kannatus on kuitenkin edelleen yli 18 prosentissa, ja aiemmat vaalikokemuksetkin rauhoittanevat.

– Kokoomuksessa luo tietynlaista rauhallisuutta se, että puolue on taitava kampanjan loppukirissä ja mobilisoimaan oma kannattajakuntansa liikkeelle.

Jokisipilä huomauttaa, että gallupkärjen kovat kannatuslukemat ovat ennenkin sulaneet. Hän nostaa esimerkiksi Juha Sipilän johtaman keskustan, jonka kannatus huiteli SDP:n nykyisiä lukemia korkeammalla vielä muutama kuukausi ennen vuoden 2025 eduskuntavaaleja.

– Siitä tultiin aika voimakkaasti alas, ja vaalivoittohan ei mikään ihan hirveän iso ollut.

Emilia Palonen sanoo, että vaalikauden edetessä kohtiloppuaan hallituksen sisällä voidaan nähdä vielä monenlaisia peliliikkeitä. Tuomas Saari

Vaalipuolue

Perussuomalaisten osalta tilanne näyttää lohduttomalta. Valtiovarainministeri Riikka Purran johtama puolue on saanut pahemman kerran selkään niin euro-, kunta- kuin aluevaaleissakin.

Kannatus on kaukana vuoden 2023 eduskuntavaalien ajoista.

Markku Jokisipilä katsoo, että perussuomalaisia ei ole silti syytä haudata ennenaikaisesti. Puolue on onnistunut keräämään kovan kannatuksen nimenomaan eduskuntavaaleissa jo neljä kertaa peräkkäin.

Emilia Palonen huomauttaa, että nyt tilanne on erilainen. Jos hallitus pysyy kasassa, perussuomalaiset lähtee ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin hallitusvallasta käsin.

Puolue toki oli Sipilän hallituksessa, mutta hajosi vuonna 2017 sillä seurauksella, että näkökulmasta riippuen se joko pääsi tai joutui oppositioon ja pystyi kirimään hallitusvastuussa romahtaneen kannatuksensa takaisin.

Emilia Palonen arvioi, että jos kannatus ei kohene, perussuomalaiset joutuu pohtimaan keinoja irtisanoutua Petteri Orpon (kok) hallituksen epäsuosituista päätöksistä.

– Veikkaan, että sitä korttia vielä pohditaan perussuomalaisista ennen seuraavia eduskuntavaaleja, että voidaanko millä perusteilla hypätä ulos tästä Orpon laivasta, joka selvästi on vähän matalissa vesissä.

Palonen sanoo, että pitkäaikainen epäsuosio gallupeissa voi alkaa vaikuttaa pitkäjänteisestikin puolueiden kannatukseen.

– Silloin ei välttämättä enää mitään pelastusta voi tehdä loppumetreillä irtisanoutumalla siitä politiikasta, mitä kolme vuotta on tehty.

Kuinka alas?

Pääoppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Aki Lindén esitti HS:n gallupin jälkeen ongelmalliseksi, että hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on matala.

– Suomea hallitaan 37 prosentin kannatuksella. Tämä on vakava asia uskottavuuden kannalta, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Markku Jokisipilä näkee Lindénin tokaisun tyypillisenä poliittisena puheena.

– Jos kokoomus olisi pääoppositiopuolue ja demarit pääministeripuolue, käytäisiin varmasti samanlaista keskustelua. On mukava pistää vähän vauhtia lisää, kun kaveri on alamäessä.

Voisiko sitten hallituksen kannatus vajota niin alas, että se ei enää pystyisi jatkamaan? Mikä olisi sellainen kriittinen lukema?

Emilia Palonen sanoo, että tarkkoja lukemia on mahdoton osoittaa. Hän arvioi, että vuoden 2027 eduskuntavaalien lähestyessä hallituksessa voidaan kuitenkin nähdä monenlaisia peliliikkeitä, vaikka se ei konkreettisesti kaatuisikaan.

Mahdollisuuksia on monia.

Ennen vuoden 2019 vaaleja keskusta näennäisesti hajotti johtamansa hallituksen, vaikka se jatkoikin toimitusministeristönä loppuun saakka.

– Ennen edellisiä vaaleja keskusta alkoi vetää hallituksen sisällä ikään kuin oppositiopoliittista linjaa, Palonen sanoo.

Jokisipilä ja Palonen toteavat, että kannatusalhossa ennen vaaleja painetta alkaa kertyä puolueiden sisältä jo ihan siitäkin syystä, että vaalitappio voi monelle poliitikolle merkitä putoamista eduskunnasta.

Palonen huomauttaa, että kansanedustajien lisäksi työpaikat voivat olla vaakalaudalla muillakin, jos vaalimenestykseen sidottu puoluetuki putoaa.

– Paine voi tulla paitsi eduskuntaryhmän laitamilta myös puolueen hallinnosta, hän sanoo.

Vielä ei ole kuitenkaan palava kiire.

– Vaalikaudet on mitoitettu neljään vuoteen, jotta on aikaa tehdä näitä poliittisia ratkaisuja ja olla tarvittavan rohkeitta ja ettei tarvitse olla jatkuvasti vaalimoodissa, Markku Jokisipilä sanoo.