Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok.) kritisoi voimakkaasti hallituksen kaavailemaa hyvinvointialueiden rahoitusuudistusta.

Hän kuvaa maanantaina (2.2.) julki tullutta ehdotusta epäoikeudenmukaiseksi, kohtuuttomaksi eikä missään nimessä kannustavaksi.

Helsinki olisi Sazonovin mukaan yksi uudistuksen suurimmista kärsijöistä, mikäli kaavaillut sote-leikkaukset toteutuisivat.

– Esitetty leikkaus olisi tuplasti enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Onhan se täysin kohtuutonta.

– Kun vielä katsoo perusteita, joilla leikkaukset tehtäisiin, niin niitä on hyvin vaikea ymmärtää, pormestari toteaa Helsingin Uutisille antamassaan haastattelussa.

Hallitus julkaisi maanantaina lakiesityksen hyvinvointialueiden rahoituslain korjaamisesta.

Hallituksen esityksellä tavoitellaan yhteensä 390 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuoteen 2029 mennessä.

Helsinki on oma hyvinvointialueensa. Esityksen mukaan Helsingin sote-rahoituksen pudotus olisi 102 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä.

Jos hallituksen suunnittelemat leikkaukset toteutuvat, Helsinki joutuu Sazonovin mukaan kärsimään siitä, että valtio ja hallitus eivät tiedä, mitä haluavat.

– Halutaanko, että hyvinvointialueet hoitavat asiansa hyvin, vastuullisesti ja pyrkivät tasapainoiseen talouteen vai että ne käyttävät rahaa mahdollisimman paljon ja tekevät alijäämää, hän kysyy.

Sazonov viittaa siihen, että Helsinki on viime vuosina hoitanut talouttaan mallikkaasti ja tehnyt ylijämää. Siitä huolimatta suurimmat leikkaukset kohdistuisivat siihen.

–Se ei vaan ole millään tavalla kannustavaa.

Sazonovin mukaan esityksen logiikka tuntuukin olevan se, että jos olet hoitanut talouttasi, kuten toivottu, leikkaukset ovat suuremmat.

Esimakua tästä saatiin jo viime keväänä, kun hallitus leikkasi ylijäämäisestä Helsingin sote-rahoituksesta 35 miljoonaa euroa.

– Emmehän me mihinkään pähkinävarastoon niitä euroja kerää, vaan varmistamme, että meillä on tänään ja tulevaisuudessa edellytykset järjestää laadukkain palveluita helsinkiläisille, hän toteaa.

Helsinki on tehnyt erilaisia sote-investointeja jo etupeltoon tuleville vuosille.

Sazonov antaa kovaa kritiikkiä Petteri Orpon (kok.) hallitukselle ja arvostelee näin ollen samalla myös oman puolueensa toimintaa.

– Tässä on kyse hallituksen esityksestä, eli kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien yhteisestä esityksestä. Ajattelen, että hallituksen väristä riippumatta helsinkiläiset ansaitsevat oikeudenmukaisen rahoituksen sosiaali- ja terveyspalveluihinsa.

– Kysymys ei ole puolueista tai hallituksen väristä, vaan siitä, että helsinkiläisten palvelut, kuten terveyskeskukset, vanhainkodit, lastensuojeluyksiköt ja laadukkaat palvelut voidaan jatkossakin järjestää laadukkaina.

Entä mitä syitä pormestari näkee leikkaussuunnitelmien takana?

Valtiovarainministeriö on viitannut alueiden erilaisiin tilanteisiin ja kantokykyyn.

Sazonov ei perustelua hyväksy. Hänen mielestään valtiovarainministeriöltä menee sekaisin kaksi asiaa: soten rahoitusjärjestelmä ja reagoiminen sellaisiin alueisiin, joilla asiat ovat huonommalla tolalla.

– Nyt näyttää siltä, että tällä isolla järjestelmällä korjataan tiettyjen alueiden asioita ja kärsijäksi joutuvat ne, jotka ovat hoitaneet asiansa kuin on toivottu ja edellytetty.

Alueille, joilla tilanne on taloudellisesti hankala, on Sazonovin mukaan otettava käyttöön esimerkiksi arviointi- tai lisärahoitusmenettely.

Sazonovin mukaan sadan miljoonan euron leikkauksia helsinkiläisten sote-palveluihin ei voi hyväksyä.

Hän antaa leikkausten vaikutuksesta konkreettisen esimerkin.

– Kun vaikkapa Pirkanmaalla ruvetaan katsomaan, mistä saadaan sopeutettua 42 euroa per asukas, niin meillä katsotaan, mistä saadaan sopeutettua 143 euroa per asukas. Siitähän tästä on viime kädessä kysymys.

Helsinkiin kohdistuva leikkaus on siis 143 euroa asukasta kohden, kun taas Keski-Pohjanmaa saa 21 euroa lisää asukasta kohden.

Länsi-Uudellemaalle esitetään 103 euron, Varsinais-Suomeen 98 euron, Vantaa–Keravalle 73 euron ja Pirkanmaalle 42 euron leikkausta asukasta kohden.

Keskimääräinen leikkaus olisi 69 euroa asukasta kohden.

Kun Pirkanmaalla sopeutetaan 42 euroa per asukas, niin Helsingissä summa on 143 euroa.

Pormestari muistuttaa, että jo nyt Helsingissä tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluita tehokkaasti. Helsingin saama asukaskohtainen rahoitus on viidenneksi alin koko maassa.

Helsingissä asukasmäärä kasvaa koko ajan. Vuonna 2027 Helsingissä on yli 700 000 asukasta.

– Myös kustannusten osalta kuulumme alimpien joukkoon. Kun katsoo ihmisten sairastavuutta ja sosiaalipalveluiden tarvetta, olemme siinäkin suhteessa edullisemmasta päästä.

Tästä syystä pormestarin mukaan on erityisen vaikea ymmärtää perusteluja siitä, miksi palveluita pitäisi tuottaa vielä pienemmillä euromäärillä.

– Jos valtiotaloudessa täytyy tehdä säästöä, niin miksi ikääntyneen helsinkiläisen, joka käy terveysasemalla ja jolla käy kotihoito, pitäisi näistä säästöistä kantaa yli kolme kertaa isompi osuus kuin Pirkanmaalla asuvan tai yli 14-kertainen osuus Keski-Suomessa asuvaan nähden? Sazonov kysyy.

Tässä on kysymys ihan konkreettisista euroista helsinkiläisten palveluihin.

Entä mitä leikkaukset tulisivat tarkoittamaan terveyspalveluita käyttävälle helsinkiläiselle? Mistä leikataan, jos rahaa on vähemmän käytössä?

Siihen Sazonov ei luonnollisesti vastaa suoraan. Hän sanoo kuitenkin, että Helsingin kokoisella alueella 100 miljoonaa euroa on paljon rahaa.

– Tietenkin se jakautuu erikoissairaanhoitoon, terveyskeskuksen hoitoon, kotihoitoon ja kaikkiin muihinkin palveluihin. Tässä on kysymys ihan konkreettisista euroista helsinkiläisten palveluihin.

Paras ratkaisu tilanteeseen olisi Sazonovin mukaan se, että leikkaukset peruttaisiin. Esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella

– Hallituksen pitää korjata esitystään tästä epäoikeudenmukaisesta ja vaarallisesta mallista. Jos sote-palveluihin leikkauksia tehdään, niin silloin on oikeudenmukaista, että ne jakautuvat tasaisesti.