Saamen kieleen ja kulttuuriin on monta ikkunaa ja tutustumisväylää. Lasten ja nuorten keskuksen projektisuunnittelijan Maiju Lukkarin juuret ovat Utsjoella Tenojoen varressa. Opiskelut kuljettivat etelään 1990-luvun puolivälissä, mutta saamelaisjuuret ovat läsnä arjessa monin tavoin.
”Haluan olla perillä omasta kulttuuristani. Kun saamelaista uutta kirjallisuutta, taidetta tai musiikkia julkaistaan, minulla on tarve haalia ne kaikki!” Maiju Lukkari kertoo.
Kun kotona näkyy ja kuuluu saamelaisuus, sitä kautta Lukkari voi olla myös jättämässä omille lapsilleen arvokasta saamelaista perintöä.
”Saamenpuku eli gákti on kuin toinen iho, jota kannan ylpeänä. Vaikka asun etelässä, pysyn perillä saamelaisten asioista. Vaikuttamalla rakennan yhdenvertaisempaa Suomea myös lapsilleni”, Maiju Lukkari sanoo.
© Tommi Tuomi
Lukkarin työnkuvaan projektisuunnittelijana kuuluu muun muassa yhdenvertaisuuden edistäminen. Tehtävässä omasta historiasta on ollut hyötyä.
Saamelaiset juuret ovat auttaneet herkistämään aistit kohtaamaan vähemmistöjä ja heidän tarpeitaan.
”Kuuntelemisella ja kysymällä pärjää pitkälle sen sijaan, että valtaväestö ryhtyy selittämään tai arvuuttelemaa, miltä saamelaisista mahtaa tuntua tai mitä me ajattelemme asioista.”
Viime aikoina Lukkari kertoo miettineensä liittolaisuus-termiä.
”Tähän liittyen olen pohtinut sitä, millä tavoin saamelaisväestöön kuulumattomat voisivat halutessaan osoittaa tätä liittolaisuutta.”
Saamenkielinen kirjallisuus ja musiikki avaavat kulttuurin ydintä
Ikkuna saamelaiskulttuuriin aukeaa helpoiten kirjallisuuden ja musiikin kautta, Maiju Lukkari vinkkaa. Lisäksi sosiaalisesta mediasta löytyy monia hyviä sisällöntuottajia.
Oma kirjahylly kotona pursuaa saamenkielistä kirjallisuutta.
”Joukossa on muun muassa Westin sisarusten, Suvin ja Kaisan, tuotantoa. Artisteista ehdoton lempparini on norjansaamelainen Ella Marie Hetta. Hänen musiikkinsa on todella kaunista ja samalla kantaa ottavaa. Hettan lauluissa soivat niin palestiinalaislasten kohtalot kuin kaivosteollisuuden aiheuttama ahdinko Pohjoisen ihmisille.”
Maiju Lukkari antaa tutustumisvinkit Saameen ja saamelaisuuteen.
Katso nämä saamelaisuudesta kertovat dokumentit ja elokuvat:
1. Máhccan
Suvi Westin ohjaama dokumentti kuljettaa henkilökohtaiselle matkalle kulttuuriperintöön. Millaisia tunteita nousee pintaan, kun Suomen kansallismuseo palauttaa saamelaisille arvokkaan kokoelman.
2. Je’vida
Historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva julkaistiin helmikuussa 2025. Se kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneen naisen tarinan.
3. Olen saamelainen
Michael Weurlanderin toimittamassa dokumentissa tavataan viisi saamelaista, jotka ottavat eri tavoin kantaa saamelaisuuteensa Saamenmaan sisällä ja sen ulkopuolella.
Kuuntele näiden saamelaisartistien tuotantoa:
1. Jon Henrik Fjällgren
Lahjakas laulaja ja joikaaja, ruotsinsaamelainen Jon Henrik Fjällgren on syntynyt Kolumbiassa. Fjällgren on tullut tunnetuksi Ruotsissa menestyksestään useissa television laulukilpailuissa.
2. Áilu Valle
Valle syntyi 1985 Utsjoella ja aloitti rap-artistin uransa englanniksi ja suomeksi. Myöhemmin Valle alkoi käyttää musiikissaan äidinkieltään pohjoissaamea. Opettajan koulutuksen saanut Valle haluaa omalta osaltaan elvyttää räppäämällä pohjoissaamen kieltä.
3. Yungmiqu
Mihkku Heandarat Laiti on saamelainen rap-artisti ja tuottaja, joka räppää pohjoissaameksi taiteilijanimellään Yungmiqu.
Lukuvinkkejä saamelaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin:
1. Helga West, Puhu nukke (Otava, 2025)
Helga West raottaa romaanissaan alkuperäiskansan arkea elämänmakuisesti ja kertoo kommelluksista, joita vain saamelaistytölle sattuu.
2. Inga Magga, Puolikas (LIKE, 2024)
Koskettava perhetarina sotienjälkeisen Saamenmaan lapsista, nykypäivän kaupunkisaamelaisuudesta ja omista juurista.
3. Veli-Pekka Lehtola: Kenen maa, kenen ääni? (Gaudeamus, 2025)
Kehuttu ja kiitelty tietokirja Suomen saamelaisten historiasta.
4. Valtioneuvoston julkaisu
”Haluan, että kansani elämä paranee” – Yhteenveto saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista.