Kuntaliiton ankarasti vastustama hallituksen hankintalakiuudistus lähtee eduskunnan käsittelyyn.
Työministeri Matias Marttinen (kok). TIINA SOMERPURO
Työministeri Matias Marttinen (kok) peruutti pari viikkoa sitten pika-aikataululla tiedotustilaisuuden hallituksen hankintalakiesityksestä.
Iltalehti kertoi, että esitys oli vedetty pois valtioneuvoston istunnosta, koska oikeuskansleri pyysi sen täydennyksiä varten.
Tänään lakiesitys kuitenkin lähetettiin eduskunnalle.
Hallituksen mukaan uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa sekä parantaa markkinoiden toimivuutta.
Veronmaksajien rahoilla tehdään noin 38 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja, Marttinen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa. Hän painotti, että kilpailuolosuhteiden on oltava tasaväkisiä toimijoiden kesken.
Hallitus esittää alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti, että hankintayksikön tulisi jatkossa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta hankintayksikkö voisi hyödyntää sidosyksiköitä tarvitsemiensa palvelujen ostamisessa.
– Markkinoiden toimivuutta haittaavat kymmenien ja satojen osakkaiden sidosyksikköyhtiöt erityisesti tukipalvelualoilla, joilla on olemassa toimivat yksityiset markkinat. Muutos lisää kilpailua, mutta samalla varmistamme, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on jatkossakin vaihtoehtoja palveluiden järjestämiseen, Marttinen lausuu ministeriön tiedotteessa.
Marttisen mukaan tällä hetkellä kaikki kunnat ja kaupungit eivät ole noudattaneet hankintalainsäädäntöä. Hän kutsui kuntien sidosyksiköitä eli in-house-yhtiöitä osin markkinahäiriköiksi.
– Tiedämme sen, että julkisesti omistettujen yhtiöiden osalta monet kunnat ja kaupungit ovat saattaneet hankkia jopa 0,02 prosentin omistusosuuksia näistä yhtiöistä ja tämän myötä ne ovat pyrkineet kiertämään hankintalainsäädäntöä, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hankintayksiköiden olisi jatkossakin mahdollista tuottaa itse palveluita ja ostaa sidosyksiköiltä ulkoisten kilpailutusten lisäksi. Lainsäädännön reunaehtojen on kuitenkin täytettävä. Kunnat ja hyvinvointialueet voisivat hyödyntää yhteishankintoja ja muodostaa hankintarenkaita, joissa useampi toimija hyödyntää samaa kilpailutusta.
Poikkeuksia
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan sidosyksikköjä koskevaan sääntelyyn sisältyisi tiettyjä poikkeuksia. Omistusvaatimus ei koskisi pieniä, lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastojen tietojärjestelmäpalveluita eikä vesihuoltolaitoksia. Jätehuoltoa koskeva poikkeus on tarkoitus säätää osana valmistelussa olevaa jätelain uudistusta.
Lisäksi terveyspalveluissa sidosyksiköiden kanssa tehtyjä sopimuksia voitaisiin hyödyntää pidempään. Näin voitaisiin turvata palveluiden jatkuvuus.
Sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva säännös tulisi sovellettavaksi lain voimaantulon jälkeen porrastetusti.
Kuntakentällä ollut isoja huolia
Kuntakentällä on hämmästelty, miksi omistusraja hakattiin kiveen ilman uudistusta koskevia vaikuttavuusarviointeja. Sieltä on myös vedottu kuntien itsehallintoon.
Kuntaliitto on varoitellut aiemmin, että jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, kunnille koituu uudistuksesta noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset.
Hallitus taas uskoo, että kilpailutuksen tehostaminen säästää rahaa ja kustannukset syntyvät lähinnä uudistuksen alkuvaiheessa. Säästöjä on luvassa keskipitkällä aikavälillä.
Hankinnat jaettava osiin
Hallitus esittää, että avoimella menettelyllä toteutettu, niin sanotun EU-kynnysarvon ylittävä tarjouskilpailu olisi lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja.
– Tämä on merkittävä asia. Kun olemme käyneet läpi Suomen verrokkimaiden vastaavia käytäntöjä, tarjouskilpailuun saatujen tarjousten lukumäärällä on suora vaikutus kustannussäästöön ja siihen millä tavalla voidaan toteuttaa kestävällä tavalla julkisia hankintoja, Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Jos hankinta olisi valmisteltu markkinakartoitusta hyödyntäen, kilpailutusta ei tarvitsisi uusia. Markkinakartoituksen tekeminen olisi jatkossakin vapaaehtoista, mutta sen tekemiseen kannustettaisiin nykyistä laajemmin.
Jatkossa suuremmat julkiset hankinnat tulisi jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä olisi enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin.
Keskustelut itsehallinnosta
Marttinen kertoi tiedotustilaisuudessa myös, että loppusuoralla on käyty oikeuskanslerin kanssa keskustelua kuntien itsehallinnon kysymyksistä.
Esitystä on täsmennetty.
– Meidän virka-arviomme peruste on se, että näiden muutosten ei arvioida uhkaavan kuntien itsehallintoa, vaan ne asettavat ainoastaan reunaehtoja sidosyksikköyhtiöiden käytölle, Marttinen kertoi.
Eduskunta päättää, meneekö asia myös perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Hallituksen esityksessä lukee nyt, että ”pidetään suotavana”, että perustuslakivaliokunta ottaisi asiaan kantaa.
Korjattu 38 miljoonaa 38 miljardiksi 5.2.2026 kello 14.33.