Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys ovat muuttaneet Kiinan informaatiovaikuttamista.
Lue tiivistelmä
Huoltovarmuuskeskuksen raportin mukaan Kiina pyrkii muokkaamaan eurooppalaista julkista keskustelua ja murentamaan Euroopan yhtenäisyyttä.
Kiinan informaatiovaikuttaminen on venäläistynyt, kun maa on alkanut hyödyntää disinformaatiokampanjoita ja botteja sosiaalisessa mediassa.
Suomessa Kiina kohdistaa vaikuttamista erityisesti poliitikkoihin ja Suomessa asuviin kiinalaisiin.
Ukrainan sodan jälkeen Kiinan viestintä on alkanut tukea venäläisiä narratiiveja, ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä viestintä muuttui aggressiivisemmaksi.
Kiina on Euroopan maille ja myös Suomelle tärkeä kauppakumppani, mutta samalla maa pyrkii aktiivisesti muokkaamaan eurooppalaista julkista keskustelua itselleen suosiolliseen suuntaan.
Huoltovarmuuskeskuksen tuore raportti Venäjän ja Kiinan mediaan kohdistama informaatiovaikuttaminen ja häirintä arvioi, että Kiina pyrkii omalla toiminnallaan myös ”murentamaan Euroopan yhtenäisyyttä” ja ”heikentämään kansainvälistä vaikutusvaltaa”.
Raportin mukaan Kiinan vaikuttaminen on ”venäläistynyt”, kun maa on alkanut hyödyntää lännessä disinformaatiokampanjoita sosiaalisessa mediassa. Kiina hyödyntää sosiaalisessa mediassa botteja ja trollitilejä, jotka pyrkivät ohjaamaan keskustelua ja levittämään kommunistisen puolueen sanomaa.
Raportin mukaan kiinalainen vaikuttaminen on ”venäläistynyt”, kun käyttöön on otettu disinformaatiokampanjoita sosiaalisessa mediassa. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / TASS / Zuma
Raportin mukaan Kiinan kommunistinen puolue oli vuonna 2017 palkannut yli kaksi miljoonaa ihmistä käymään puolueen kannalta suotuisaa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lisäksi on paljon kiinalaisia, jotka levittävät puolueen viestejä vapaaehtoisesti.
Suomessa Kiina haluaa ohjata poliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Raportin mukaan Suomessa vaikuttamista kohdistetaan ennen kaikkea poliitikkoihin ja täällä asuviin kiinalaisiin.
Raportin mukaan Kiina pyrkii aktiivisesti kätkemään ja tukahduttamaan itseensä kohdistuvaa kritiikkiä ja tietoa, josta maa ei pidä. Epämieluisan tiedon tukahduttaminen kohdistuu yrityksiin, yhdistyksiin, yliopistoihin ja jopa hallituksiin. Kiina pyrkii suitsimaan myös yksilöitä, etenkin kiinalaisia ja heidän Kiinassa asuvia perheitään.
Raportin mukaan Kiinan kommunistinen puolue oli vuonna 2017 palkannut yli kaksi miljoonaa ihmistä käymään puolueen kannalta suotuisaa keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Raportin mukaan Kiina testaa informaatiovaikuttamista Taiwanissa. Siellä käytettyjä keinoja voidaan ottaa käyttöön myös kansainvälisesti. Kuva: Cheng-Chia Huang / Zuma / MVPhotos
Raportin mukaan Kiinan valtiollinen viestintä on alkanut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tukea yhä vahvemmin venäläisiä narratiiveja esimerkiksi Ukrainan sodasta. Kiinalaiset viestimet kutsuvat esimerkiksi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa venäläiseen tapaan ”sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi”. Suomea kohtaan viestintä muuttui aggressiivisemmaksi sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon.
Raportin mukaan kiinalaiset ja venäläiset myös jakavat ristiin toistensa tuottamaa propagandaa.
Yksi keskeisistä Kiinan hybridivaikuttamisen kohteista ja alustoista on Taiwan. Kiina pyrkii Taiwanissa testaamaan omia informaatiovaikuttamisen keinoja, joita voidaan laajentaa kansainväliseen käyttöön.
Viime vuosina Xi Jinpingin johtama Kiina on muuttanut viestiään aggressiivisemmaksi. Kuva: Huang Jingwen / Xinhua / Zuma
Kiina pyrkii omilla toimillaan vakuuttamaan taiwanilaiset siitä, että vain ”rauhanomainen” liittyminen Manner-Kiinaan voi estää sodan. Kiina on levittänyt Taiwanissa valtavasti valeuutisia ja salaliittoteorioita Taiwanin valtapuolueista ja yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa.
Kiinan kommunistinen puolue julkaisee sisältöä useilla eri kielillä, muun muassa englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi ja arabiaksi. Kiinalaiset valtionmediat, kuten China Daily, Xinhua ja Global Times noudattavat kommunistisen puolueen linjaa.
Somekampanjoiden ja omien viestimiensä lisäksi Kiina pyrkii raportin mukaan luomaan yhteyksiä länsimaisiin mediataloihin ja uutistoimistoihin.
Kiina pyrkii suitsimaan myös yksilöitä, etenkin kiinalaisia ja heidän Kiinassa asuvia perheitään.
Niin sanotun silmienvenyttelykohun keskellä kruunustaan luopumaan joutunut missi Sarah Dzafce painostettiin pyytämään anteeksi kiinaksi. Kuva: Kuvakaappaus Instagramista
Suomessa ilmestyvä englanninkielinen Helsinki Times julkaisi aiemmin China News -osiota, jota on raportin mukaan lakattu päivittämästä vuonna 2023. Kauppalehti on julkaissut verkossa Kiinan valtiollisen median CGTN:n tiedotteita viikoittain englanniksi. Daily Finland -verkkosivusto julkaisee Kiinan Suomen-suurlähetystön tuottamia artikkeleita sivuillaan.
Suomessa toimii myös Suomiexpress-sivusto, joka vaikuttaa olevan osa kiinalaista Paperwall-operaatiota. Operaatiossa useisiin maihin on luotu sivustoja, joilla on kohdemaahan räätälöityä kiinalaista propagandaa. Raportin mukaan Suomiexpress-sivustolla on julkaistu myös käännettyjä venäläisten Tassin ja Ria Novostin uutisia. Sivusto on siirtynyt entistä enemmän tukemaan venäläisiä narratiiveja.
Tampereella toimi yli 15 vuotta kiinalainen mediayritys, joka tarjosi radio-ohjelmia ja muita mediapalveluja Euroopassa ja arabimaissa. Yritys omisti vuodesta 2012 suomalaisen Radio Classic -kanavan, kunnes ajautui konkurssiin. Kanavalla esiteltiin myös Kiinaa käsittelevää ohjelmaa. Nykyään Radio Classicin omistaa Bauer Media, joka on suomalainen haara saksalaisessa Bauer Media Group -mediajätissä.
Kiina on myös julkaissut suomalaisissa lehdissä, kuten Helsingin Sanomissa, omaa narratiiviaan tukevia mainoksia.
Lisäksi kiinalaista materiaalia leviää suomalaiseen mediaan kansainvälisten uutistoimistojen, kuten Reutersin, kautta.