Käräjäoikeus julkisti valokuvia, jotka toimivat syyttäjän todisteina Anneli Aueria vastaan. Auer kiistää syyllistyneensä väitettyihin rikoksiin.

lapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Anneli Auerin toiseksi nuorimman tyttären niskasta etsittiin UV-valon avulla jälkiä väitetystä väkivallasta vuonna 2011. Kuva: Oikeudenkäyntiaineisto

12:33•Päivitetty 12:35

  • Varsinais-Suomen käräjäoikeus on julkaissut kuvia, joilla syyttäjä muun muassa pyrkii todistamaan Anneli Auerin kohdistaneen väkivaltaa lapsiinsa.
  • Aueria ja hänen entistä miesystäväänsä Jens Ihleä syytetään seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista. Niistä aikoinaan annetut tuomiot purettiin ja asiaa käsiteltiin uudelleen käräjäoikeudessa. Molemmat kiistävät syytteet.
  • Auerin puolustus pitää muun muassa UV-valolla tehtyjä tutkimuksia epäluotettavina.
  • Käräjäoikeuden pääkäsittely päättyi tammikuun lopulla. Tuomio annetaan 29. huhtikuuta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden julkistamista valokuvista selviää, millaisia jälkiä väkivallasta Anneli Auerin kahden tyttären nuorimman iholta etsittiin.

Torstaina julkaistut kuvat ovat osa käräjäoikeuden käsittelemiä syyttäjän kirjallisia todisteita.

Kuvat on otettu lokakuussa 2011 Auerin kahdesta tyttärestä, jotka ovat syntyneet vuosina 2002 ja 2004.

Tuolloin erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä tutki lapsia, sillä he olivat kertoneet Auerin ja tämän silloisen miesystävän Jens Kukan (nykyisin Jens Ihle) kohdistaneen heihin seksuaalista väkivaltaa ja pahoinpitelyitä.

Auerin epäiltiin muun muassa viillelleen tyttäriään veitsellä eri puolille kehoa. Lapsista etsittiin arpia esimerkiksi UV-valolla.

Auer ja Ihle kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Heidän puolustuksensa piti tammikuussa päättyneessä oikeudenkäynnissä lapsille tehtyjä lääkärintutkimuksia ja niiden tuloksia epäluotettavina.

Syyte: Nuorinta viillettiin muun muassa kämmenelle ja käsivarteen

Syyttäjän haastehakemuksen mukaan Anneli Auer viilteli nuorinta, vuonna 2004 syntynyttä tytärtään ainakin kolme kertaa vuosina 2007–2009, jolloin perhe asui Turussa.

Syyttäjä katsoo Auerin viiltäneen veitsellä naarmuja kerran tyttärensä kämmenen päälle, kerran käsivarteen ja kerran nilkkaan.

Haastehakemuksessa todetaan, että lapsesta löytyi useita arpia, joista osa oli ”sarjamuodossa”.

Syytteen mukaan Auer syyllistyi näillä teoilla törkeään pahoinpitelyyn.

Yle on rajannut osan kuvista.

lapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva vuonna 2004 syntyneen tyttären käsivarresta. Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Syytteen mukaan Auer oli viiltänyt tytärtään myös kämmenen päälle. Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Syytteessä mainitaan, että viiltelyä olisi kohdistettu myös nilkkaan. Kuva: OikeudenkäyntiaineistoSyyte: Toiseksi nuorimmassa tyttäressä 105 arpea

Syyttäjän haastehakemuksen mukaan Anneli Auer viilteli vuonna 2002 syntynyttä tytärtään lukuisia kertoja vuosina 2007–2009.

Syyttäjä katsoo, että viiltohaavoja oli tehty eri puolille vartaloa, ja että tyttären iholla havaittiin lääkärintutkimuksissa 105 arpea.

Lisäksi Auerin syytetään muun muassa lyöneen lasta nyrkillä pään alueelle useita kertoja.

Yle on rajannut osan kuvista. Kuvissa olevat merkinnät ovat viranomaisten tekemiä.

lapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Oikeudenkäyntiaineistolapsen iholta etsitään arpia.

Avaa kuvien katselu

Kuva: OikeudenkäyntiaineistoTHL pitää UV-menetelmää epäluotettavana

Käräjäoikeus kuuli joulun alla syyttäjän todistajana erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilää, joka tutki aikoinaan Auerin lapsia muun muassa UV-valolla.

Juuri hänen johdollaan tehdyissä tutkimuksissa lapsilla raportoitiin lukuisia pahoinpitelyihin viittaavia arpia.

Oikeussalissa valokuvia heijastettiin näytöille. Oikeudessa Joki-Erkkilä mainitsi useasti kuvien olevan huonolaatuisia. Syyttäjä toisaalta huomautti, että löydöksiä tutkittiin alun perin tutkimushuoneessa, ei pelkkien valokuvien perusteella.

Käräjäoikeus kuuli myös THL:n asiantuntijaa Sirkka Goebeleria, joka ei tunnistanut kuvissa arpia. Hänen mukaansa UV-valo voi johtaa virheellisiin tulkintoihin.

– Olemme päätyneet siihen, ettei UV-valoa voi hyödyntää, koska se tuo niin paljon heijastuksia esille, hän sanoi.

Heijastuksilla hän viittasi ihon jälkiin, jotka eivät ole oikeita arpilöydöksiä. Epäiltyjä uhreja pitäisi hänen mukaansa tutkia tavallisessa valossa ennen UV-valon käyttöä.

Auerin asianajaja Markku Fredman perusteli käräjäoikeudessa 23. lokakuuta 2025, miksi pitää alkuperäisiä lääkärintutkimuksia epäluotettavina.Tuomio tulee huhtikuussa

Auer ja Ihle tuomittiin vuonna 2013 vankeuteen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista, joista Auerin kolme nuorinta lasta olivat vuonna 2011 viranomaisille kertoneet.

AIkuistuessaan lapset peruivat nämä kertomuksensa. He ovat kertoneet, ettei rikoksia oikeasti tapahtunut.

Joulukuussa 2024 korkein oikeus purki alkuperäiset tuomiot suurelta osin ja palautti tapauksen käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeuden pääkäsittely päättyi tammikuussa. Tuomio annetaan 29. huhtikuuta.

Kaikki Ylen artikkelit tapauksesta löytyvät täältä.

Erikoissyyttäjä Leena Koivuniemi sanoi 27. tammikuuta 2026 pitävänsä lääkärinlausuntoja yhä keskeisinä todisteina rikoksista.