Liian korkea tai matala kortisolitaso voi aiheuttaa moninaisia terveysongelmia. Vaarallisen korkean kortisolin taustalta löytyy usein harvinainen sairaus tai kortisonivalmisteiden käyttö.
Kortisoli on lisämunuaisten erittämä ihmiselle elintärkeä hormoni, joka vaikuttaa kaikkiin soluihin ihmiskehossa. Kortisoli osallistuu muun muassa ihmisen aineenvaihduntaan ja on mukana ohjaamassa miten elimistö käyttää ja varastoi energiaa, kertoo sisätautien erikoislääkäri Robert Bergholm Pihlajalinnasta.
Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kortisolitasot eivät huitele pilvissä tai laske liian alas. Kortisolin liikaeritys eli niin sanottu hyperkortisolismi rasittaa kehoa ja voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten verenpaineen ja -sokerin nousua, painonnousua, väsymystä, lihasheikkoutta, mustelma-alttiutta ja kasvojen epätavallista pyöristymistä eli “kuukasvoisuutta”.
Hälyttävän korkea kortisoli kielii sairaudesta
Bergholm kertoo, että hälyttävän korkean kortisolin taustalla on useimmiten sairaus, tarkemmin ottaen Cushingin oireyhtymä.
Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisolihormonia, ja taudin syynä on yleensä lisämunuaisessa tai aivolisäkkeessä sijaitseva hyvänlaatuinen kasvain. Sairaus voi edellä mainittujen oireiden lisäksi aiheuttaa naisille kuukautishäiriöitä ja miehillä sukuvietti voi heikentyä.
Cushingin oireyhtymä on vakava sairaus, mutta harvinainen sellainen, ja Suomessa tapauksia todetaan vain muutamia kymmeniä vuodessa. Sairautta hoidetaan yleensä leikkaushoidolla.
“Cushingin oireyhtymä kehittyy yleensä hitaasti vuosien aikana. Joskus kasvain, joka tuottaa ylenmäärin kortisolia voi kasvaa nopeasti, ja tuolloin esimerkiksi nopeasti noussut verenpainetaso voi olla ensimmäinen viite taudin olemassaolosta.”
Cushingin oireyhtymän kaltaisia oireita ja korkean kortisolitason voivat saada aikaan myös pitkään käytetyt vahvat kortisonivalmisteet. Kortisonia käytetään usein tulehduksen hillitsemiseen esimerkiksi reumasairauksissa. Tällaisissa tapauksissa on lääkärin tehtävä seurata, ettei potilaan kortisolitaso pääse nousemaan liian korkealle, Bergholm toteaa.
Kova treeni voi saada kortisolin nousuun
Joissain tapauksissa kortisolitaso voi myös nousta liiallisen treenaamisen tai ylipainon takia.
“Merkittävä lihavuus yleensä laittaa elimistön hormonit sekaisin ja voi kehittyä tällainen (tila), että kortisolia on jonkin verran liikaa lihavuudesta johtuen. Tai sitten se voi johtua liiasta treenaamisesta. Eli puhutaan ihan huippu-urheilijoista, jotka treenaavat liikaa ja se laukaisee sen, että kortisolia on liikaa ja elimistö yrittää suojautua ja tukahduttaa tulehdusta, jonka liika treenaaminen aiheuttaa.”
Tällaisissa tapauksissa tilanne korjaantuu painonhallinnalla ja urheilijoilla vähentämällä treenaamista, Bergholm sanoo.
Liian matala kortisolitaso on myös hälytysmerkki
Vakavasta asiasta puhutaan myös silloin, kun kortisolin tuotanto laskee liian alas tai jopa loppuu kokonaan.
“Jos se puuttuu kokonaan, niin meille käy todella huonosti ja kuolemme”, Bergholm kiteyttää.
Bergholmin mukaan matalan kortisolin taustalla on yleensä autoimmuunisairaus Addinsonin tauti, joka johtuu lisämunuaisen kuoren hormonierityksen sammumisesta. Oireita ovat muun muassa matala verenpaine, painonlasku, väsymys ja pahoinvointi. Sairautta hoidetaan elinikäisellä hormonituotannon korvaushoidolla. Sairaus on kuitenkin Cushingin oireyhtymän tapaan hyvin harvinainen.
Vaikka kortisolin liikatuotanto ja tuotannon hiipuminen on harvinaista, on oman kehon kuunteleminen tietenkin aina paikallaan. Bergholm kehottaa hakeutumaan lääkärin pakeille, jos itsessään havaitsee selkeitä ulkonäöllisiä muutoksia kuten kuukasvoisuutta, tai jos verenpaine ja verensokeriarvot lähtevät poikkeuksellisen nopeasti nousuun.
Voiko stressi nostaa kortisolitason vaarallisen korkealle?
Elimistömme luonnollinen reaktio on lisätä stressihormoniksikin kutsutun kortisolin tuotantoa hetkellisesti niin, että olemme valppaita ja energiaa on riittävästi käytettävissä stressaavassa tilanteessa. Kun tilanne rauhoittuu, kortisolitasot laskevat.
Vaikka stressi-sanalla on ikävä klangi, on siitä siis myös hyötyä: se auttaa ihmistä toimimaan esimerkiksi äkillisessä vaaratilanteessa tai vaativaa tehtävää suorittaessa.
“Silloin siellä on useita hormoneja taustalla, adrenaliinia, noradrenaliinia ja muita, jotka nopeasti nostavat verenpainetta ja sykettä. Silloin myös kortisoli nousee ja on mukana ikään kuin rauhoittamassa ja tasapainottamassa tilannetta”, Bergholm sanoo.
Jos stressi kuitenkin jatkuu pitkään, pysyttelee myös kortisolitaso normaalia korkeammalla. Tämä voi esimerkiksi nostaa verenpainetta ja aiheuttaa painonnousua. Bergholm kertoo, että kortisoli lisää ruokahalua ja makeannälkää, sillä se vapauttaa glukoosia eli sokeria energiaksi, ja keho alkaa kaivata lisää polttoainetta, kuten sokeria ja rasvaa.
“Jatkuva stressi nostaa kortisolituotantoa pitkäkestoisemmin ja kortisoli lisää ruokahalua ja makeannälkää, joka puolestaan voi lihottaa ja nostaa verenpainetta ja verensokeria. Riski sairastua verenpainetautiin ja diabetekseen lisääntyvät ja uupumisen vaara kasvaa. Ihminen voi havaita pitkittyneen stressin esimerkiksi väsymyksestä, ahdistavista tunteista, keskittymisvaikeuksista, rytmihäiriötuntemuksista, kohonneesta leposyykkeestä ja verenpaineesta ja univaikeuksista.”
Bergholm lisää, että stressi myös monesti muuttaa ihmisen ruokailutottumuksia. Stressaantuneena ja väsyneenä syömme usein epäterveellisemmin sekä ilta- ja yöpainotteisemmin.
“Tämä johtaa usein helposti siihen, että paino lähtee nousuun, samoin verensokeri ja verenpaine. Hyvä uutinen on se, että jos saa sen stressitason laskemaan, niin usein esimerkiksi yösyömiset ja valvomiset korjaantuvat ja myös kortisolitaso laskee”, hän selittää.
Bergholm muistuttaa, että vaarallisen korkealle kipuava kortisolitaso – jota esiintyy esimerkiksi Cushingin oireyhtymässä – vaatii kuitenkin niin suuria määriä hormonin liikatuotantoa, ettei stressi yksinään yleensä pysty hilaamaan tasoja hälyttävän korkealle.
“Se, että tulisi pelkästä stressistä näin korkeita pitoisuuksia – sellaista ei yleensä esiinny. Siihen tarvitaan jokin kohta elimistössä, joka tuottaa sitä ylenmäärin.”
Kortisolitaso ei kerro stressin vakavuusastetta
Stressin määrää ei ole mahdollista mitata kortisoli-verikokeen avulla, sillä tulos ei käy stressimittarista. Kortisolin mittaaminen verikokeen avulla ei ole muutenkaan aivan yksinkertaista, sillä ihmisen kortisolitaso vaihtelee luonnollisesti päivän mittaan. Yksittäisen verikokeen avulla ei siis voida välttämättä tehdä kokonaisvaltaista arviota siitä, erittyykö kortisolia liikaa tai liian vähän ja reagoiko se elimistössä oikealla tavalla eri tilanteissa. Jos potilaan epäillään sairastavan esimerkiksi Cushingin oireyhtymää, hänelle voidaan tehdä rasituskoe, jonka avulla pystytään arvioimaan kortisolin tuotantoa tarkemmin.
Stressin lievittämiseen hyviä keinoja ovat sen sijaan rentouttava liikunta, luonnossa liikkuminen ja hyvään uneen panostaminen, Bergholm vinkkaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Voiko jatkuva stressi pilata aivot? Lääkäri listaa pitkäkestoisen stressin haitat elimistölle
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Pimeä suihku voi helpottaa stressiä – 4 syytä, miksi erikoinen tapa rauhoittaa
-
Eeva-Maria, 39, välttää stressiä lääkärin määräyksestä – taustalla kortisolin liikatuotanto
-
Leukajumi on tyypillinen stressioire – tämän sanan toistelu vapauttaa lihakset
