Syyriassa eletään historiallisia hetkiä. Myös Gazassa ja Libanonissa tapahtuu nyt paljon, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Lue tiivistelmä
Lähi-idässä tapahtuu paljon, vaikka alueen tapahtumat ovat jääneet suurvaltapolitiikan varjoon.
Gazassa presidentti Donald Trumpin välittämä rauhanhankeen toinen vaihe on alkanut yskähdellen, eikä Hamasin aseistariisunta ole alkanut.
Syyriassa presidentti Ahmed al-Sharaan johtama väliaikaishallitus ja Koillis-Syyrian kurdien itsehallintoalueen johto tekivät tammikuun lopussa historiallisen sovun, joka merkitsee kurdien erillisalueen laajan autonomian loppua.
Libanonissa Israelin ja Hizbollah-järjestön välille loppuvuodesta 2024 solmittu tulitauko rakoilee pahasti, eikä Hizbollahin aseistariisunta ole edistynyt.
Aseet puhuvat Gazassa ja Libanonissa. Syyrian kurdialueella on meneillään historiallinen ja voimakkaita jännitteitä aiheuttava vallansiirto. Terroristijärjestö Isis on aktivoitunut vanhoilla tukialueillaan.
Seuraavassa analyyttinen katsaus Gazaan, Syyriaan ja Libanoniin, jotka eivät ole juuri nyt maailman huomion kohteina. Silti Lähi-itään kannattaa kiinnittää huomiota. IS kertoo seuraavassa, mitä kaikkea Lähi-idässä on tapahtunut suurvaltapolitiikan ja Iranissa vellovan kriisin varjossa.
Syyrian kurdit järjestivät mielenilmauksen oikeuksiensa puolesta Qamishlissa 1. helmikuuta 2026. Kuva: Orhan Qereman, Reuters
Syyria: Mikä on kurdien kohtalo?
Presidentti Ahmed al-Sharaan johtama Syyrian väliaikaishallitus ja Rojavaksi kutsutun Koillis-Syyrian itsehallintoalueen johto tekivät 30. tammikuuta historialliseksi kuvatun sovun. Rojava alistui sopuun pakon edessä – kurdijoukot vetäytyivät alueelleen hyökänneen keskushallituksen armeijan tieltä tammikuussa. Rojavan tappio oli yllättävän nopea.
Sopimus merkitsee käytännössä kurdien laajan erillisalueen autonomian loppua. Rojavan hallintorakenteet yhdistetään asteittain Syyrian valtioon.
Kurdien näkökulmasta tämä on paras sopimus, joka vaikeassa tilanteessa voitiin saavuttaa. Vastineeksi Damaskoksen keskushallinto sitoutuu kunnioittamaan kurdien oikeuksia. Kurdinkieliset virkamiehet ja opettajat saavat jatkaa työtään normaalisti. Kurdijoukot pysyvät yhtenäisenä asevoimana neljässä prikaatissa.
Kysymysmerkkejä ja jännitteiden polttopisteitä on kuitenkin vielä paljon. Kurdien ja al-Sharaan hallinnon välillä on ollut paljon pahaa verta. Ilma on vieläkin sakeana osapuolten toisiaan mustamaalaavasta propagandasta.
Useilla ulkovalloilla on lusikkansa sopassa. Turkki ja sen liittolaiset hallitsevat osia Syyriasta. Yhdysvalloilla ja Venäjällä siellä yhä sotilaallista voimaa.
Terroristijärjestö Isis nostaa päätään vanhoilla tukialueillaan. Se on myös auttanut kurdien aiemmin vartioimilta vankiloista ja leireiltä – muun muassa al-Holin leiriltä – paenneita Isis-vankeja ja näiden perheenjäseniä. Torjuakseen terrorismin uhkaa on Yhdysvallat jo iskenyt Isis-kohteisiin Syyriassa.
Kartta näyttää Koillis-Syyrian kurdihallinnon aluemenetykset viime vuoden lopulla alkaneissa taisteluissa Damaskoksen keskushallinnon joukkoja vastaan.
Jännitteistä huolimatta osapuolet näyttivät selvinneen ensimmäisestä tulikokeesta, kun al-Sharaan hallituksen turvallisuusjoukot saapuivat alkuviikosta ilman välikohtauksia Rojavan kurdienemmistöisiin kaupunkeihin Hasakaan ja Qamishliin.
Kurdit ja alueen arabiheimojen johtajat hierovat hekin sopua. Väestöryhmien suhteet tulehtuivat, kun Syyrian armeija eteni Rojavaan tammikuun alkupuolella. Kurdien kanssa pitkään yhteistyötä tehneet arabit käänsivät takkinsa ja siirtyivät Damaskoksen puolelle.
Pahin tulehduspesäke on Kobanen kurdikaupunki Turkin vastaisella rajalla. Kobane on yhä saarroksissa, ja kurdilähteiden mukaan kaupungin humanitaarinen tilanne on erittäin heikko huolimatta ensimmäisten avustusten saapumisesta.
Kobane tuli kuuluisaksi, kun Isis yritti vallata kaupungin syksyllä 2014. Kobanesta tuli kurdien vastarinnan symboli. Monien kurdien silmissä al-Sharaan joukot edustavat samaa maailmaa kuin Isis. Niiden eteneminen Kobaneen voisi aloittaa taistelut Pohjois-Syyriassa uudelleen.
– Vuosia sitten, kun Isis hyökkäsi kaupunkiin, kurdit ja kurditaistelijat kaikkialta antoivat henkensä vapauttaakseen sen, sanoi uutiskanava ANF:n Kobanessa haastattelema Emine Muslim.
– Vapautimme tämän kaupungin omalla verellämme. Kaikkien kurdien pitää nyt nousta. Meitä ei saa alistaa nälän ja janon avulla.
Kurdit saavat sopimuksen mukaan pitää neljä yhtenäistä prikaatia, jotka integroidaan Syyrian asevoimien komentojärjestelmään. Kuva kurdisotilaista Qamishlissa. Kuva: Orhan Qereman, Reuters
Avainasemassa on nyt tammikuussa saavutetun sovun ankkurointi Syyrian valmisteilla olevaan uuteen perustuslakiin, kirjoittaa Qatarissa toimivan Middle East Council on Global Affairs -tutkimuslaitoksen asiantuntija Özge Cenc. Väestöryhmien oikeudet omaan kulttuuriin, paikallishallintoon ja poliittiseen edustukseen Damaskoksessa pitää kirjata sitovaksi lainsäädännöksi.
– Syyrian sisällissodan jälkeistä uutta järjestystä ei mitata sen perusteella, kuinka tehokkaasti uusi keskushallinto vakiinnuttaa valtansa. Mittarina on sen kyky muuttaa pakottava painostus poliittiseksi sovinnoksi, jonka takana yhteisöt voivat seistä – tarttumatta uudelleen aseisiin, Cenc kommentoi.
Avainasemassa on nyt tammikuussa saavutetun sovun ankkurointi Syyrian valmisteilla olevaan uuteen perustuslakiin.
Elämää raunioiden keskellä: näkymä Gazan kaupungista 4. helmikuuta 2026. Kuva: DAWOUD ABU ALKAS, Reuters
Gaza: Eteneekö rauhanhanke?
Omaiset Israelissa saivat tammikuun lopussa kotiin viimeisenkin vainajan Gazasta. Poliisialiupseeri Ran Gvili kuoli taistelussa Hamasin terroristeja vastaan 7. lokakuuta 2023.
Ruumiin luovuttamisesta piti alkaa uusi vaihe presidentti Donald Trumpin välittämässä Gazan rauhanhankkeessa. Vetovastuussa on Trumpin perustama ”rauhanneuvosto”, Board of Peace. Se toimii YK:n turvallisuusneuvoston antamin valtuuksin.
Hankkeen kakkosvaihe on kuitenkin alkanut yskähdellen, jos ollenkaan.
Israel suostui avaamaan Rafahin raja-aseman Gazan kaistaleen eteläosassa, mutta tiukoin rajoituksin. Israel ei myöskään ole aloittanut joukkojensa loitontamista Gazan sisimmältä miehitysvyöhykkeeltä ulommalle. Israelin valvonnassa on yli puolet kaistaleen pinta-alasta.
Hamasin aseistariisunta ei ole alkanut. Israel pommittaa jatkuvasti muun muassa Hamasin asevarastoiksi nimeämiään kohteita. Ilmaiskuissa on viime päivinä kuollut kymmeniä ihmisiä. Kuolleiden lukumäärä tulitauon aikana nousee satoihin.
Presidentti Donald Trump järjesti rauhanneuvostonsa avajaistilaisuuden Davosissa 22. tammikuuta 2026. Kuva: Jonathan Ernst, Reuters
Rauhanneuvosto kuitenkin toimii. Se on perustanut Gazaa hallinnoimaan kaksi toimielintä ja nimennyt niille johtajat. Mukana hankkeessa on joukko arabi- ja muslimimaita: Saudi-Arabia, Turkki, Egypti, Qatar, Arabiemiraatit, Jordania, Indonesia ja Pakistan.
Rauhanneuvoston pitäisi koota sotilaallinen ”vakauttamisjoukko” ISF (International Stabilization Force) turvaamaan Gazan rauhaa. Sen kokoonpanosta ja sijoittumisesta kaistaleelle ei vielä tiedetä. Arviot joukon vahvuudesta vaihtelevat 6 000:sta aina 20 000:een saakka. ISF:n johtoon on nimitetty Yhdysvaltain erikoisjoukkoja komentanut kenraali Jasper Jeffers.
Tuhotun Gazan jälleenrakentamisesta puolestaan on kiiltokuvamaisia suunnitelmia, mutta iso osa alueen siviileistä elää raunioissa ja hatarissa teltoissa. Humanitaarinen tilanne on vaikea.
Vaikka kyse on kahden miljoonan Gazan asukkaan ja laajemmin myös Länsirannan palestiinalaisten elämästä, kohtalosta ja tulevaisuudesta, ovat palestiinalaiset sivuosassa rauhanhankkeessa. Rauhanneuvosto ei edistä itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamista.
– Rauhanneuvoston vaara piilee siinä, että palestiinalaisten asiasta riisutaan sen kansallinen luonne ja se muutetaan poliittisesta kysymyksestä humanitaariseksi, sanoo verkkolehti Prism Reportsin Gazasta tavoittama farmaseutti Awaad Khattab.
– Palestiinalaiset nähdään sosiaalitapauksina, jotka tarvitsevat ruokaa ja vettä, ei ihmisinä, joilla on poliittisia oikeuksia. Tässä toteutuu juuri se, mitä Israel tietoisesti tavoitteli kaksi vuotta kestäneessä sodassa.
Palestiinalaiset nähdään sosiaalitapauksina, jotka tarvitsevat ruokaa ja vettä, ei ihmisinä, joilla on poliittisia oikeuksia.
Israelilaisia sotilaita raunioituneen Gazan rajalla 4. helmikuuta 2026. Kuva: Amir Cohen, Reuters
Vakavia epäilyksiä rauhanhankkeesta esitetään myös Israelissa.
”Trumpin suunnitelma on rakennettu diplomaattiseksi bisnesdiiliksi, jonka tekevät molemminpuolisia etuja tavoittelevat rationaaliset toimijat. Tähän sisältyy perustavanlaatuinen väärinymmärrys vastustajan luonteesta, kirjoittaa Elyahu Haddad artikkelissaan Jerusalem Center for Security and Foreign Affairs -tutkimuslaitoksen verkkosivuilla.
Haddadin mukaan Hamas ei ole kompromisseihin myöntyväinen neuvottelukumppani vaan jihadistijärjestö, joka tavoittelee Israelin tuhoamista.
”Hamasin aseistariisuntaa ei ole toteutettu, Israelin vannoutuneita vihollisia on mukana Gazan hallintorakenteissa ilman Israelin hyväksyntää, ja Hamas saa kansainväliseltä yhteisöltä palkinnon lokakuun 7. päivän barbaarisesta hyökkäyksestä.”
Israel on jo muodollisesti valittanut Turkin ja Qatarin osallistumisesta rauhanhankkeeseen.
Naamioitunut Hizbollahin kannattaja otti osaa mielenilmaukseen Beirutissa 4. helmikuuta 2026. Kuva: WAEL HAMZEH, EPA
Libanon: Miksi tulitus ei lakkaa?
Israelin ja Hizbollah-järjestön välille loppuvuodesta 2024 solmittu tulitauko rakoilee pahasti.
Israelin puolustusvoimat (IDF) kertoi torstaina iskeneensä Hizbollahin asevarastoina käyttämiin tunneleihin ja eri puolilla Libanonia. IDF:n mukaan Hizbollahin ”terroristinen toiminta” rikkoo tulitaukosopimusta.
Libanonin hallitus puolestaan syyttää Israelia voimakkaan kasvimyrkyn levittämisestä etelälibanonilaisiin kyliin. Maatalous- ja ympäristöministeriöiden mukaan kyse on ”normaalia 20-30 kertaa vahvemmasta” glyfosaatista. Asiasta kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Kasvimyrkyn ruiskutukset vaikeuttavat kymmenien tuhansien sotapakolaisten paluuta kotiseudulleen etelässä, sanoo Human Rights Watch -järjestön tutkija Ramzi Kaiss BBC:lle.
– Nämä alueet ovat vahvasti riippuvaisia maataloudesta: oliivipuista, tupakasta ja muista satokasveista. Tapaus hankaloittaa asukkaiden mahdollisuuksia palata kotiin harjoittamaan elinkeinoaan ja aloittamaan jälleenrakennuksen tuhojen korjaamiseksi.
Israelin ilmavoimat pommitti Dawoudiyehin kylää Etelä-Libanonissa 31. tammikuuta 2026. Kuva: MARWAN NAAMANI, Zuma Press
Tulitaukosopimukseen sisältyy hanke Hizbollahin aseistariisunnasta Libanonin armeijan valvonnassa ja YK-joukko Unifilin avustamana sekä järjestön taistelijoiden vetäytyminen Etelä-Libanonista. Nämä hankkeet eivät ole juuri edistyneet. Lisäksi Israelin joukkoja on yhä Libanonin alueella.
”Hizbollah väittää, että aseistariisunta voidaan toteuttaa vain Israelin vetäydyttyä miehitetyiltä alueilta ja lopetettua lähes päivittäiset ilmaiskut Hizbollahin kohteita ja henkilöstöä vastaan”, kirjoittaa tutkija Patricia Karam analyysissaan Arab Center Washingtonin verkkosivuilla.
”Tämä argumentti pitää kuitenkin sisällään kehäpäätelmän, joka vain viivästyttää keskeistä aseistariisunnan vaatimusta.”
Kestävää rauhaa Libanonissa pitää siis vielä odottaa.