Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan menettely oli siinä määrin moitittavaa, että teko ei ollut sakolla sovitettavissa. (Kuvituskuva Fotolia)
Työnantaja jätti palkkoja maksamatta ja peri maksettuja palkkoja takaisin.
TYÖSYRJINTÄ Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 6.2.2026 työnantajan kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Asiaa käsiteltiin Turun oikeustalolla. Syyttäjä oli nostanut työnantajaa vastaan syytteet neljästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, mutta päätyi hylkäämään yhden syytteen, sillä asiassa jäi varteenotettava epäily.
Tapahtumat sijoittuivat vuosille 2020–2022. Työnantajayritys toimi telakalla aliurakoitsijana. Asiassa oli keskeisesti riitaa työntekijöiden tekemien työtuntien määrästä, maksamattomista palkoista sekä siitä, olivatko työntekijät joutuneet palauttamaan palkkojaan työnantajalle.
Oikeus arvioi myös, oliko työntekijät asetettu ulkomaalaisuutensa perusteella huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi heidän riippuvaisuuttaan ja ymmärtämättömyyttään.
Työntekijät kertoivat työskennelleensä arkipäivisin 8–12 tuntia, joskus päivittäin, ja saaneensa palkkalaskelmia vain satunnaisesti. Käräjäoikeus piti työntekijöiden kertomusta ja sitä tukevia telakan kulkutapahtumatietoja luotettavina ja riittävänä näyttönä heidän työtuntiensa määrästä. Työntekijät olivat myös itse pitäneet tapahtuma-aikana omaa työaikakirjanpitoa.
Työnantajan ilmoittamaa tuntikirjanpitoa ei esitetty todisteena. Kaikki työntekijät kertoivat työnantajan vaatineen heitä palauttamaan osan palkoistaan. Tätä tukivat tallenteet ja tilitapahtumien koonti.
Maksamattomien palkkojen ja työnantajalle palautettujen palkkojen yhteismäärä oli työntekijöittäin noin 20 000–35 000 euroa. Käräjäoikeus katsoi, että määrien suuruus, ja erityisesti työnantajan vaatimukset palauttaa maksettua palkkaa erilaisilla verukkeilla, osoittivat työntekijöiden joutuneen huomattavan epäedulliseen asemaan heidän alkuperänsä tai kansalaisuutensa perusteella ilman hyväksyttävää syytä.
Työntekijät olivat tulleet Suomeen nimenomaan tätä työtä varten ja heidän oleskelunsa maassa oli riippuvainen työpaikasta. Heillä ei ollut aiempia kontakteja Suomeen, eivätkä he osanneet suomea tai juuri englantiakaan. Oikeus arvioi, ettei heillä näissä oloissa ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia tuntea Suomen työlainsäädäntöä tai omia oikeuksiaan.
Oikeus piti todistajan kertomusta uskottavana ja yksityiskohtaisena siitä, ettei työntekijöillä aluksi ollut valmiuksia kyseenalaistaa työnantajan toimintaa, ja kun he myöhemmin ryhtyivät niin tekemään, työnantaja reagoi aggressiivisesti tai välttelevästi. Työntekijät myös asuivat työnantajan järjestämässä asunnossa, mikä lisäsi heidän riippuvuuttaan.
Kiskonnantapaisen työsyrjinnän rangaistusasteikko on sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan menettely oli työntekijöiden määrä sekä maksamatta olevien palkkojen määrä, ja erityisesti palkkojen takaisinperiminen ja niiden määrä, huomioon ottaen siinä määrin moitittavaa, että teko ei ollut sakolla sovitettavissa.
Oikeus tuomitsi työnantajan kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio on vielä vailla lainvoimaa.
- Lähde Lupa- ja valvontavirasto