Sähkön viime päivien hintapiikit eivät kumoa yhtä tosiseikkaa.
Näin sähkönkulutusta voi sopeuttaa pakkasjakson aikana.Video: Ville Riste
Lue tiivistelmä
Pörssisähkön hintapiikit ovat aiheuttaneet taloudellista ahdinkoa monille kuluttajille, mutta pitkällä aikavälillä pörssisähkö on edelleen edullista.
Tammikuussa sähkön keskihinta oli 14,7 senttiä kilowattitunnilta, mutta joulukuussa vain 4,5 senttiä.
Hintavaihtelut johtuvat uusiutuvan energian kasvavasta osuudesta, kun tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta nousi viime vuonna 27 prosenttiin.
Hallitus valmistelee kapasiteettimekanismia hintapiikkien ratkaisemiseksi, mutta uusia säävarmoja voimaloita on tulossa aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.
Pörssisähkön hintaralli on ajanut monet pörssisähköasiakkaat taloudelliseen ahdinkoon. Perjantaina hinta kävi taas yli 44 sentissä.
Jotkut sähkölämmittäjät kertovat sähkönkäyttönsä olevan minimissä ja istuvansa kynttilänvalossa kylmentyvässä asunnossa.
Käytännössä kuluttajan tilanne riippuu lämmitysmuodosta, kukkaron paksuudesta sekä siitä, onko sähkön hintakeinuntaan osannut varautua.
Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on edelleen edullista. Vaikka tammikuussa keskihinta oli arvonlisäveroineen hulppeat 14,7 senttiä kilowattitunnilta, jäi hinta edellisessä kuussa 4,5 senttiin.
Tämä oli halvin joulukuu tällä vuosikymmenellä.
Pörssisähkö on ollut jo vuosikausia halpaa, lukuun ottamatta kriisivuotta 2022, jolloin hinta ponkaisi Ukrainan sodan takia.
Sähkö oli viime vuonna Suomessa Euroopan halvinta. Sitä onkin käytetty surutta eli asukasta kohti eniten EU-maista.
KeskusteluLLA sähkön hinnasta on tapana ottaa kierroksia, kun päiväkohtaisia hintapiikkejä esiintyy. Siihen ottavat innokkaasti osaa myös poliitikot.
Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo jätti tammikuun lopussa kirjallisen kysymyksen, joka koski kohtuuhintaisen sähkön varmistamista.
Vihreiden kaupunginvaltuutettuna Helsingissä aiemmin toiminut Hannu Oskala kommentoi asiaa Facebookissa. Hänen näkökulmansa on hieman toinen.
– Kenenkään ei tarvitse ostaa vaihtuvahintaista pörssisähkösopimusta, jos ei erikseen halua. Jos kallis sähkö talvella pelottaa, niin kannattaa ottaa pidempikestoinen sopimus. Silloin ei tartte miettiä, Oskala kirjoittaa.
Hän jatkaa:
– Enkä jaksa yhtään enää myöskään kermaperseitä, jotka valittavat kun on pitänyt laskea sisälämpötilaa 17–18 asteeseen yhdeksi viikoksi talvessa. Tämäkö kansa voitti Raatteen tien taistelun?
Hintapiikkien taustalla on uusiutuvan energian kasvava osuus, samaan aikaan kun säävarmaa fossiilista tuotantoa on suljettu.
Viime vuonna vaihtelevan tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta nousi jo 27 prosenttiin eli se on toiseksi suurin sähkönlähde ydinvoiman jälkeen.
Yksi seuraus tuulivoimasta on se, että myllyjen pyöriessä sähkön hinta painuu miinukselle. Energiateollisuuden mukaan viime vuonna hinta oli miinuksella 433 tuntia.
Vielä viime vuosikymmenellä negatiivisia tunteja ei ollut ollenkaan.
Hallitusohjelmassa on maininta kapasiteettimekanismista. Sen avulla halutaan ratkaista tuulettomien kylmien jaksojen tuottamat sähkön hintapiikit.
Pitkään valmisteltu uudistus eli virkakielellä fossiilittoman jouston tukimekanismi kuulostaa paperilla hyvältä. Sen myötä saataisiin säävarmaa tuotantoa, jota voitaisiin käynnistää hädän tullen.
Haasteena on se, että harva yritys haluaa lähteä suuriin investointeihin, ennen kuin niiden tuotosta on varmuutta. Siihen taas tarvittaisiin julkista tukea.
Nykyisin kannattaa investoida vain kaikkein halvimpaan tuotantoon eli tuuli- ja aurinkovoimaan.
Uusia säävarmoja ydinvoimaloita tai vesialtaiden avulla sähköä tuottavia pumppuvoimaloita on tulossa aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.
Toistaiseksi on katsottu helpommaksi turvautua kulutusjoustoihin. Eli kun sähkö kallistuu niin kulutus vähenee.
Vaikka sitten kynttilänvalossa.