Asiakirjat paljastavat Suomen vankiloiden erittäin karun tilanteen. Pääjohtaja myöntää kriisin.
Lue tiivistelmä
Suomen vankiloissa on noin 900 vankia enemmän kuin turvallinen taso sallisi, ja henkilöstö on äärirajoilla.
Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstökysely paljastaa murska-arviot.
Pääjohtaja Anna Arola-Järvi myöntää kriisin ja sanoo, että vankien määrä on noussut 650:llä hänen aloittamisensa jälkeen, mutta henkilöstöä on palkattu vain 9 lisää.
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Seija Mäenpää varoittaa vakavista seurauksista.
Suomen vankiloita pyörittävässä Rikosseuraamuslaitoksessa (Rise) kytee kriisi, jota sisäpiirilähteet kuvailevat IS:lle poikkeuksellisin sanankääntein.
Ilta-Sanomat sai myös haltuunsa henkilöstötutkimuksen, jossa Risen työntekijät antavat murska-arviot muun muassa johtamiskulttuurista, työhyvinvoinnista sekä luottamuksesta ylimpään johtoon.
Laitos työllistää noin 2 700 henkilöä.
Risen omienkin mittareiden mukaan nyt vaaditaan ”välittömiä toimenpiteitä”. Vankiloissa työskentelevät lähteet kuvailevat tilannetta kriisiytyneeksi.
Useiden lähteiden mukaan Rikosseuraamuslaitos ei ole kertonut henkilöstölleen tarkasti henkilöstökyselyn tuloksista.
Henkilöstölle ei lähetetty tarkkoja tietoja esimerkiksi siitä, kuinka murskaavat moitteet Risen organisaation johtamis- ja toimintakulttuurille, innovatiivisuudelle ja uudistumiskyvylle sekä työkyvyn ylläpitämiselle annettiin.
IS sai omista lähteistään haltuunsa tarkat tiedot. Myöhemmin myös Rise luovutti ne IS:lle tietopyynnöllä.
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi pitää tuloksia huolestuttavina, mutta ei yllättävinä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Useat lähteet Risen sisältä kuvailevat tunnelmaa henkilöstön keskuudessa suorastaan kriisiytyneeksi.
– Tilanne on todella surkea, yksi Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut virkamies kuvailee.
Miksi? Ja miten tähän on päädytty?
Nämä kysymykset askarruttavat monia.
Jäätävä merituuli humisee Helsingin vankilan eli Sörkan punatiilimuuriin. Toisen kerroksen neuvottelutilassa istuu Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi.
Huoneen ikkunoista avautuvat näkymät kolkolle ulkoilupihalle, jonka keskellä on peltikatos. Katoksessa on ruosteisia kuntosalipainoja. Lumisen pihan laitamille on painautunut ympyränmuotoinen kävelypolku. Kalteri-ikkunoista riippuu kestokasseja, joissa vangit viilentävät kanttiiniostoksiaan.
Pääjohtaja Arola-Järvi kertoo huokaillen, että tilanne Suomen vankiloissa pitää häntä öisin hereillä.
– Meillä on 3 000 vankipaikkaa ja jo yli 3 700 vankia. Me tarvitsisimme käytännössä heti kolme tällaista isoa vankilaa lisää, Arola-Järvi sanoo.
Arola-Järvi aloitti vankiloista vastaavan Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajana syksyllä 2023. Sen jälkeen vankien määrä on noussut noin 650:llä. Henkilöstöä on voitu sen sijaan palkata yhdeksän lisää.
– Henkilökunta pystyy venymään tiettyyn pisteeseen, mutta ei loputtomiin. Hoidamme tätä työtä edelleen todella mallikkaasti, mutta näiden tuoreiden tulosten jälkeen kannan suurta huolta siitä, kuinka kauan henkilökuntamme jaksaa venyä, Arola-Järvi sanoo.
Henkilöstökyselyssä Arola-Järvi saa muun korkeimman johdon tavoin murska-arviot.
Koetteko Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajana epäonnistuneenne tehtävässänne, kun tulokset ovat tällaisia?
– Minä olen miettinyt tätä tosi paljon. Aina voi tehdä joitain asioita paremmin. Varmasti on epäonnistuttu joissakin kommunikaatioasioissa, ettei ole pystytty riittävän hyvin perustelemaan niitä asioita, jotka on tehty. Ja kun ei ole voitu tehdä sellaisia ratkaisuja kuin henkilökunta on toivonut, se näkyy tuloksissa.
Miten huolissanne olette siitä, että Risen henkilöstö ei luota ylimpään johtoon?
– Sanotaanko näin, että tämä ei ollut minulle minkäänlainen yllätys ottaen huomioon sen, millainen viime vuosi meillä oli. Se oli todella vaikea. Tässä on nyt pyöräytetty kahdet yt-neuvottelut, viime vuonna oli lakko ja sen lisäksi olemme joutuneet säästämään ihan kaikesta.
– Olemme joutuneet tekemään todella kovia toimenpiteitä, niin minä pitäisin sitä erityisen kummallisena, jos henkilöstö ei reagoisi siihen tyytymättömyydellä, Arola-Järvi vastaa.
Risen henkilöstö antoi viraston johdolle murska-arviot henkilöstökyselyssä. Pääjohtajan mukaan taustalla ovat tiukat säästötoimet. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Olisiko näitä uudistuksia ja yt-neuvotteluja voitu viedä läpi sellaisella tavalla, että jonkinlainen luottamus ylimpään johtoon säilyy?
– En sanoisi, ettei minkäänlaista luottamusta olisi säilynyt. Pikemminkin kysymys on siitä, että oltaisiinko me tehty tällaisia toimenpiteitä, jos meillä olisi ollut muita vaihtoehtoja. Varmasti ei. Meillä on ollut säästövelvoite ja pakko saada kuluja alas. Kaikesta muusta säästetään kuin henkilökunnan määrästä ja se näkyy siinä, että henkilöstö on todella kovilla.
– Työnantaja on valtiotyönantaja, koska lähtökohtaisestihan valtion rahalla me tätä teemme.
Risen työntekijöistä vain 17 prosenttia suosittelisi johtamaanne virastoa työpaikkana. Onko tässä käsillä kriisi?
– Kyllä minä sanoisin, että meillä on se kriisi ollut käsissä jo jonkin aikaa. Tulkintani on tällä hetkellä se, että työntekijät ovat valmiita joustamaan, jos he kokevat, että työnantaja joustaa. Virkamiehet ovat joustaneet aika kovasti. Nyt aletaan olla lähellä sitä hetkeä, että kokemus on, ettei työnantaja jousta.
Millaisen vastuun pääjohtaja itse kantaa murskatuloksista? Arola-Järvi vetoaa jälleen ”rahoitukseen, jolla toimimme”.
– Minun tehtäväni on viedä sitä viestiä päättäjille eteenpäin, ja sitä on tehty päättäväisesti.
Arola-Järvi hiljenee hetkeksi.
– En haluaisi, että se tapahtuisi sitä kautta, että jotain pitää tapahtua.
Helsingin vankilan eli Sörkan muurien sisällä on useita ulkoilupihoja eri vankiosastoille. Pihoilla on katetut kuntosalit, jotka ovat ahkerassa käytössä paukkupakkasillakin, vankilahenkilökunta kertoo IS:lle. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Suomen vankiloissa on selvitysten mukaan paljon ongelmia. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin voivat viivyttää omia käsittelyaikojaan resurssipulan takia, mutta vankiloilla ei ole mahdollisuutta kieltäytyä ottamasta vankeja vastaan. Siksi yliasutuissa vankiloissa on jouduttu majoittamaan vankeja jopa saunaosastoille.
Lainvalvojien, tuomioistuinten ja vankiloiden kokonaisuutta voi ajatella tietynlaisena ketjuna. Jos esimerkiksi poliisille lisätään merkittävästi rahoitusta, kuten tällä hallituskaudella on tehty, sen työn tulokset näkyvät myös vankiloissa.
– Siksi rahanjako tulisi olla tasainen koko ketjussa, Risen pääjohtaja Arola-Järvi sanoo.
Suomen vankiloissa on noin 900 vankia enemmän kuin turvallinen taso sallisi. Käyttöaste ympäri Suomen lähentelee noin 120 prosenttia maksimikapasiteetista, kun turvallinen taso olisi noin 90 prosenttia.
Vankien määrän lisääntymiselle on muutamiakin syitä. Yksi on se, että Risen mukaan tuomioistuimet tuomitsevat, syystä tai toisesta, pidempiä tuomioita kuin aiemmin. Eduskunta on uudistanut muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia.
Samaan aikaan kuitenkin Riseltä on leikattu pääjohtaja Arola-Järven mukaan noin 10 miljoonaa euroa.
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Seija Mäenpää pitää henkilöstökyselyn tuloksia hälyttävinä. Hänen mukaansa henkilöstö pyristelee Suomen vankiloissa eteenpäin höyryillä eikä varsinaista valonpilkahdusta ole näkyvissä.
Koko syytä hän ei langeta pelkästään Rikosseuraamuslaitokselle. Pohjasyy on isompi.
– Iso osa ratkeaisi rahalla. Sillä, että saataisiin lisää rahaa palkata henkilöstöä, Mäenpää sanoo.
Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että sattuu jotain hirveää. Joko yksittäistä henkilöstön jäsentä sattuu tai sitten jotain isompaa.
Sörkan vankilassa kulkeminen on rajattua. Vangit eivät saa kulkea käytävillä ilman vartijoiden läsnäoloa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Myös Mäenpää toivoo, että muutos ei tulisi katastrofin kautta. Siihen kuitenkin ollaan hänen mukaansa vääjäämättä menossa, kun yksintyöskentely ja vaaratilanteet vankiloissa lisääntyvät.
– Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että sattuu jotain hirveää. Kun on henkilöstöpula ja vankeja paljon, niin joko yksittäistä henkilöstön jäsentä sattuu tai sitten jotain isompaa.
– Se, mihin olemme menossa, näyttää kyllä pahalta, jos ei tehdä nopeasti toimenpiteitä.
Mäenpään mukaan vankien kanssa työskentelevän henkilöstön mielipiteet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Samaa sanovat IS:n vankilalähteet.
– Nyt jos joku henkilöstöstä kritisoi tai antaa omia ajatuksiaan johonkin uudistukseen, tulee aika nopeasti sellainen viesti, että jätäpä tämä ajattelu meille, vanginvartijana työskentelevä virkamies sanoo IS:lle.
Lähteen mukaan vaikuttaa siltä, että Rise ei halua panostaa työhyvinvointiin.
– Vaikkapa nämä strategiat, joissa sanotaan panostettavan työhyvinvointiin, ovat lähinnä vitsi kaikille. Niillä on järkyttävä ristiriita oikean elämän kanssa, hän sanoo.
Samankaltaista viestiä ovat kertoneet IS:lle useat vankiloissa työskentelevät. Jotkut heistä nostavat esiin myös Risen riitaisat irtisanomiset, joista IS uutisoi syksyllä.
Risen pääjohtaja Anna Arola-Järvi toivoo Rikosseuraamuslaitokselle suurempia määrärahoja. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Rise on antanut IS:n tietojen mukaan lyhyen ajan sisällä potkut noin kymmenelle virkamiehelle. Syynä on ollut vankilaturvallisuus.
Potkuja on käsitelty oikeudessa. Helsingin hallinto-oikeus antoi juuri päätöksensä Sörkan vankilan liikunnanohjaajan potkuista. Rise irtisanoi virkamiehen, koska häntä epäiltiin IS:n tietojen mukaan jopa huumausaineiden viemisestä vankilaan.
Todisteita väitteelle ei kuitenkaan esitetty hallinto-oikeudessakaan. Lopulta oikeus katsoi, että potkuille ei ollut syytä.
Risen toimintaa on kritisoinut myös Sörkan entinen vanginvartija Mikko Kiiskilä, joka koki tulleensa savustetuksi ulos virheellisten syytösten perusteella.
Risen pääjohtaja Anna Arola-Järvi sanoo, että leikkausten keskellä on pyritty huolehtimaan henkilöstöstä.
Siitä kielii hänen mukaansa se, että vaikka määrärahat ovat pienentyneet, yhtäkään virkamiestä ei ole irtisanottu kaksista yt-neuvotteluista huolimatta.
– Toivottavasti kukaan ei ajattele, ettemme haluaisi huolehtia työhyvinvoinnista, hän sanoo.
”Om du omvänder dig till Herren din Gud så skall Herren din Gud vända ditt fängelse och förbarma sig över dig”, lukee Helsingin vankilan sisäänkäynnin oven vieressä. Raamatunjakeessa kehotetaan kääntymään Jumalan puoleen. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS