- Yhteydenotot Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseen rajaneuvontaan lisääntyivät viime vuonna 35 prosenttia.
- Ilmainen rajaneuvonta auttaa esimerkiksi verotukseen ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa.
- Ruotsista ja Norjasta töitä hakevat muun muassa hoitoalan ja rakennusalan ammattilaiset.
Työskentely Ruotsissa ja Norjassa kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän.
Yhteydenotot Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseen rajaneuvontaan kasvoivat viime vuonna 35 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Esimerkiksi suomalaisten hoitoalan työntekijöiden lisääntynyt kiinnostus naapurimaiden työmarkkinoita kohtaan näkyi rajaneuvonnan yhteydenotoissa loppuvuodesta.
– Kyselyitä tulee tosi paljon, koska työllisyystilanne on Suomessa heikompi kuin naapurivaltioissa, sanoo Meri-Lapin työllisyyspalveluiden EURES-asiantuntija Elina Keloneva Torniosta.
Rajaneuvonnan Tornion toimipisteessä työskentelevä koordinaattori Riikka Juntti arvioi, että myös entistä aktiivisempi tiedottaminen kantaa nyt hedelmää.
– Viimeisen vuoden aikana henkilöstömäärämme on kasvanut kahdella, joten palveltujen asiakkaiden määrän kasvu ja tilaisuuksiin osallistumisen kasvu selittyvät osittain tällä.
Ilmainen rajaneuvonta auttaa muun muassa rajan yli töitä etsiviä ihmisiä ja yrityksiä.
Usein ihmiset kysyvät, olisiko heille tiedossa työpaikkaa esimerkiksi toimialalta, millä he ovat aikaisemmin työskennelleet, Keloneva kertoo.
– Autamme myös, jos joku haluaa vaihtaa alaa. Myös ruotsalaiset ja norjalaiset työnantajat tiedottavat avoimista työpaikoistaan aktiivisesti. Hekin toivovat, että suomalaiset hakisivat heille töihin, sanoo Keloneva.
Ilmainen rajaneuvonta auttaa yhä useammin toisen maan työmahdollisuuksista kiinnostuneita suomalaisia. Video: Risto Koskinen / YleOpastusta sääntöviidakossa ja yllättävissä tilanteissa
Rajaneuvonta auttaa myös toisessa maassa jo työskenteleviä työntekijöitä. Tällä hetkellä etenkin sähköistä tunnistautumista vaativat järjestelmät vaikeuttavat työntekoa naapurimaassa.
– Tunnistautuminen ei ole nyt mahdollista toisessa maassa. Työntekijä ei pysty asioimaan esimerkiksi eri viranomaisten palveluissa, sanoo Juntti.
Hän kuitenkin uskoo, että sähköinen tunnistautuminen helpottuu vielä tämän vuoden aikana.
Myös kielitaidon puute voi vaikeuttaa asioiden hoitamista, jolloin rajaneuvonta tarjoaa tukea. Yleensä ongelmatilanteissa on mukana molempien maiden viranomaisia ja vieraalla kielellä asioiminen ei ole välttämättä helppoa, Juntti sanoo.
Rajaneuvonta auttaa myös, jos henkilö on maksanut veroja väärään maahan tai saanut aiheettomasti lisäveroja.
Eräs suomalaismies sai Ruotsin verovirastolta kirjeen, jonka mukaan hänen olisi pitänyt maksaa lisäveroja 250 000 kruunua. Väärinkäsitys saatiin kuitenkin oikaistua rajaneuvonnan opastuksella.
– Hän yritti hoitaa asiaa Suomen ja Ruotsin verohallintojen kanssa, mutta asia ei selvinnyt. Lopulta saimme asian selvitettyä ja hänen ei tarvinnut maksaa lisäveroa.
Vuonna 2025 rajaneuvonnalla oli lähes 7 000 asiakaskontaktia, kun edellisvuonna niitä oli noin 5 100.
Rajaneuvonnan keskeisenä tavoitteena on tehdä ihmisille rajat ylittävästä arjesta entistä helpompaa esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja ohjausta sekä edistämällä rajaesteiden poistamista.
Ilmainen rajaneuvonta palvelee toiseen maahan muuttavia tai töihin meneviä ja opastaa esimerkiksi verotukseen, sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa.
Tällä hetkellä rajaneuvonnassa työskentelee kahdeksan henkilöä. Rajaneuvonnalla on toimipisteet Torniossa sekä Norjan Skibotnissa ja Altassa.
EURES (European Employment Services) on kattava eurooppalainen työnvälitysverkosto, joka edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU/ETA-maissa ja Sveitsissä.
Juntin mukaan kahden maan sääntöviidakossa operoiminen voi olla haastavaa. Maiden lainsäädännöissä ja viranomaisten välisissä työnjaoissa on eroja.
Usein haasteita aiheuttaa toisen maan hidas päätöksenteko ja pitkät käsittelyajat.
– Silloin selvitämme, miksi päätöksenteko kestää ja puuttuuko sieltä esimerkiksi jotain asiakirjoja, mitä henkilö ei ole osannut toimittaa.
Rajaneuvonnassa toimivat EURES-asiantuntijat opastavat myös muista EU/ETA-maista ja Sveitsistä Suomeen tulevia työntekijöitä.
Avaa kuvien katselu
Rajaneuvonnalla on toimipisteet Torniossa sekä Pohjois-Norjan Skibotnissa ja Altassa. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle, Mapcreator, OpenstreetmapMyös yritykset suuntaavat Suomesta Ruotsiin
Ruotsin isot investoinnit ovat lisänneet myös suomalaisten yritysten mielenkiintoa, ja monet ovat laajentaneet toimintaansa länsinaapurin puolelle.
Juntti ottaa esimerkiksi rakennusalan, missä on jo pidempään ollut Suomessa hankala tilanne.
– Osa yrityksistä lähtee hakemaan kasvua Ruotsista. Esimerkiksi betoniyritykset perustavat Ruotsiin tytäryhtiöitä.
Rajaneuvonta saa kyselyitä yrityksiltä ympäri Suomen sekä Ruotsista ja Norjasta. Esimerkiksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta on tullut paljon kiinnostuneita yhteydenottoja.
– Kerromme heille esimerkiksi, mitä kaikkea yritysten pitää huomioida, kun heidän työntekijänsä lähtevät Ruotsiin, sanoo Juntti.
Avaa kuvien katselu
Rajaneuvonnan koordinaattori Riikka Juntti ja Meri-Lapin työllisyyspalveluiden Eures-asiantuntija Elina Keloneva opastavat naapurivaltioissa työskenteleviä tai sieltä vielä töitä etsiviä. Kuva: Risto Koskinen / YleViestiä maiden päättäjille
Rajaneuvonta antaa myös asiantuntijatietoa eri organisaatioille, kuten kuntien elinkeinopalveluille sekä pohjoismaisen rajaesteneuvoston jäsenille. Organisaatiot ovatkin käyttäneet palveluita aiempaa enemmän.
Juntin mukaan pohjoismailla on kova halu edistää vapaata liikkuvuutta ja integraatiota ja rajaneuvonnalla on siinä tärkeä rooli. Sillä on myös mandaatti ja tehtävä Pohjoismaiden ministerineuvostolta, joka rahoittaa rajaneuvonnan toimintaa.
Rajaneuvonnan tehtävänä on analysoida liikkumisen esteitä ja raportoida niistä eteenpäin ministerineuvostolle ja kansallisille rajaesteverkostoille.