Erikoisryhmä-rikossarjojen suosio perustuu samastuttavuuteen. Suosiosta kertoo se, että sarjaa voi katsoa yli 30 maassa.
Tv-lehti arvioi: Erikoisryhmä-poliisisarjat ovat kuuluneet jo vuosikymmenten ajan kestomenestyjinä tv-arkeen. Suomessa on nähty aikoinaan muun muassa Stuttgartin ja Kölnin Erikoisryhmä-sarjoja, ja nykyään Ylen sunnuntain alkuillassa voi seurata Erikoisryhmä Potsdamia sekä Areenassa Hampuria ja Kitzbüheliä.
Mistä kevyiden, inhimillisiin tarinoihin keskittyvien poliisisarjojen suosio oikein kertoo?Alun perin sarja oli innovatiivinen. Rikostutkijana työskennellyt Dieter Schenk loi käsikirjoituksen uudenlaiseen poliisisarjaan, joka aloitti ZDF-kanavalla vuonna 1978.
– Siihen asti Saksassa yleensä rikossarjojen keskiössä oli yksi miespuolinen komisario, jonka nerokkuutta liioiteltiin, kuten Derrickissä tai Ketussa. Nyt ideana oli kertoa tiimityötä tekevistä normaaleista ihmisistä ja näyttää poliisityö realistisempana, ZDF:n Erikoisryhmä-sarjojen koordinaattori Michelle Rohmann kertoo.
Viidennellä Erikoisryhmä Potsdam -kaudella nähdään päätutkijoina Pauline Hobrecht (Agnes Decker) ja Tamara Meurer (Anja Pahl). Kuva: Christiane Pausch
Erikoisryhmät tarjoavat eskapismia – inhimillisiä tunteita, napakasti pakatun arvoituksen ja alkuillan kevyen viihdetuokion.
Enempää ei sarjalta kannata odottaa. Juuri keveys vaikuttaa kuitenkin toimivan. Erikoisryhmiä voi nykyään katsoa 30 maassa, ja Saksassa katsojia kerääntyy tv:n ääreen keskimäärin 3,5 miljoonaa.
Suosio on loikannut toisinaan jopa ruudulta kadulle, kuten Rohmann kertoo. Erikoisryhmä Wismarin myötä pienen satamakaupungin turistivirrat ovat kasvaneet huomattavasti, ja niinpä Wismarissa järjestetään nykyään Erikoisryhmä-kaupunkikierroksia ja myydään sarjan fanituotteita.
Suomessa näytettävä Potsdam on myös kestosuosikki. Sen erikoisuus on, että sarjan päähenkilöinä on kaksi naispuolista rikoskomisariota, ja että teemat ovat vähän nuorekkaampia.
– En ole yllättynyt, että Erikoisryhmä Potsdamia katsotaan mielellään Suomessa. Rikostarinat ovat universaaleja. On pahis, joka tekee rikoksen, ja hyvä, joka korjaa asiantilan, Rohmann arvioi.
Luna Kunath (Caroline Erikson) ja Sophie Pohlmann (Katrin Jaehne) luotsaavat katsojia rikosmysteerien keskellä useilla Erikoisryhmä Potsdam -kausilla. Kuva: Gordon Muehle / Yle
Sarja tarjoaa hyväntuulista, oikeudenmukaisuutta korostavaa maailmankuvaa aikana, jolloin uutiset maalaavat synkin värein. Sarja ei sukella psyykeen syviin varjoihin eikä kärkkääseen yhteiskuntakritiikkiin, vaikka se saattaakin tuoda esiin vaikkapa asuntopulaa suurkaupungeissa.
Tiimityöskentely ja taustoiltaan erilaiset päähenkilöt ovat yhä nykyään Erikoisryhmien ydintä. Katsojille tarjotaan samaistumispintaa erilaisilla persoonilla eri elämäntilanteissa. Yksi on eläköitymässä, toinen pyörittää pikkulapsiarkea, kolmannella on autistisia oireita, neljäs on menettänyt parhaan ystävänsä.
Myös rikostapaukset ovat arkisia, eivät veristä, järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Yleensä kyseessä ei ole suunniteltu murha, vaan tunteenpurkauksen aiheuttama henkirikos. Tunteikkuus on Erikoisryhmä-sarjoissa keskiössä, Rohmann sanoo.
Sarjat yhdistävätkin inhimillisen ja huumoria sisältävän ihmissuhdekerronnan klassisen rikostarinaan ja arvuuttelun siitä, kuka epäillyistä on syyllinen. Ideana on kertoa rikoksista, jotka voisivat sattua katsojan omassa naapurustossa, kuten puutarhastaan löydetty kuollut vanhus tai uimahallin suihkutilassa tapettu uintivalmentaja.
– Meillä on usein noin kolme epäiltyä, joilla jokaisella on oma tarinansa. Ja jakson lopussa tekijä tunnustaa, mikä on usein myös varsin tunteikasta, Rohmann selittää.
Rohmannin mukaan tärkeintä on jännityksen ylläpitäminen.
– Se, että rikosjuoni on rakennettu niin, että katsoja voi arvuutella tekijää, eikä ole liian selvää, kuka se oli. Päähenkilöiden yksityiselämien juonet ja tiimin ryhmädynamiikka ovat ikään kuin lisuke.
Erikoisryhmä Potsdam TV1 klo 19.45 sunnuntaina 8.2.