Ilmastonmuutos|Lumenteollakin on rajansa talvikisoissa, kirjoittavat lumihydrologian ja luonnonvarojen tutkijat.
Lue tiivistelmä
Yli puolet talviolympialaisten kisapaikoista kautta aikojen on 2080 mennessä liian lämpimiä ulkolajien järjestämiselle.
Tutkimus selvitti 19 aiemman kisapaikan ilmasto-oloja.
Vanhoista kisapaikoista käyvät ensimmäisinä liian lämpimiksi vuoteen 2050 mennessä Chamonix, Sotši, Grenoble ja Garmisch-Partenkirchen.
Lumenteko vaatii kylmyyttä ja vettä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saantia.
Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin Chamonix’ssa Ranskassa 1924. Kaikki silloiset lajit järjestettiin ulkona.
Urheilijat laskivat luonnonlumella laskettelurinteissä. Luisteluareenoilla oli pakkasta ja luonnonjää.
Ilmapiiri oli eri Pekingin talviolympialaisissa 2022 yli vuosisata myöhemmin. Neljä lajia järjestettiin sisällä.
Taitoluistelijat ja pikaluistelijat kilpailivat ilmastoiduissa rakennuksissa, kuten myös curlingissa kilpailleet ja jääkiekkoilijat.
Nyt Milano-Cortinan talviolympialaisissa on varauduttu siihen, että vettä on riittävästi lumentekoon. Lunta satoi talvikauden alussa vähemmän kuin keskimäärin.
Talviolympialaisten isäntäkaupungeissa helmikuun keskilämpötila on kohonnut tasaisesti Chamonix’n 1924 jälkeen, paljasti tutkimus vuonna 2018.
Tutkijat selvittivät 19:n talviolympialaisten kisapaikan ilmasto-oloja. He halusivat tietää, miten kisapaikat ovat kestäneet ilmastonmuutosta.
Asiaan palaavat nyt lumihydrologian professori Steven Fassnacht ja luonnonvarojen tutkimuksen apulaisprofessori Sunshine Swetnam He päivittivät vastikään Conversation-lehdessä selvitystään.
Cortinassa ovat helmikuun lämpötilat nousseet noin 3,6 astetta 70 vuodessa, toteaa puolestaan Climate Central artikkelissaan lämpenevistä talvikisoista. Vuoden 1950 kisojen jälkeen talvikisakaupungeissa lämpötila on noussut keskimäärin 2,7 astetta.
Jos suuntaus jatkuu, olisi vuoteen 2080 mennessä niistä yli joka toisen eli 12:n entisen kisapaikan ilmasto liian epäluotettava. Niissä ei voisi ulkoilmassa isännöidä talviolympialaisten lajeja.
JO vuoteen 2050 mennessä neljän entisen isäntäkaupungin sää on liian oikukas ja lämmin kisojen isännöimiseen, jos nykymeno jatkuu.
Kaupungit ovat alussa mainittu Chamonix, Sotši Venäjällä, Grenoble Ranskassa ja Garmisch-Partenkirchen Saksassa.
Samaan luetteloon liittyisivät ennen pitkää myös Squaw Valley Kaliforniassa Yhdysvalloissa ja Vancouver Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa.
Perässä tulisivat Torino Italiassa, Nagano Japanissa ja Itävallan Innsbruck.
Milano-Cortinan talviolympialaisten ja paralympialaisten välissä on viisi viikkoa. Kisat kestävät maaliskuun puoliväliin.
Kisapaikoille voi tulla vaikeuksia saada riittävästi lunta. Ei auta, vaikka lumen valmistukseen olisi tarpeeksi laitteita.
Ihanteellinen lumenteko vaatii noin miinus kaksi celsiusastetta, tai sitä alhaisemman kastepistelämpötilan.
Kastepistelämpötila on lämpötila, johon ilman on jäähdyttävä, jotta sen näkymätön vesihöyry tiivistyisi vedeksi tai jääksi. Se on yhdistelmä kylmyyttä ja kosteutta.
Ilman kosteus voi sulattaa lumen ja jään kylmemmissä lämpötiloissa. Se vaikuttaa lumeen laskettelurinteillä ja jäähän kelkkailussa.
Lumi peittää yhä pienempiä alueita ympäri maailmaa. Ilmasto voi olla kosteampi. Ne vaikuttavat lumentekoon.
Talviolympialaisten lajeista 16:een vaikuttavat lämpötila ja lumi. Lajeja ovat muun muassa hiihto, alppihiihto, mäkihyppy ja lumilautailu.
Kolmeen lajiin vaikuttavat lämpötila ja kosteus, ratti- ohjas- ja mahakelkkailuun.
Talviolympialaiset voivat joskus asettua pohjoisemmaksi, kuten Calgaryyn ja Albertaan. Ne voitaisiin myös siirtää korkealle, pohtivat tutkijat.
Lumen valmistus ja kylmänä pitäminen vaativat kuitenkin aina energiaa ja vettä. Jos urakkka lisää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, edistää se osaltaan entisestään ilmastonmuutosta.