D-vitamiinin huomattava puutos on yhteydessä vakaviin hengitystieinfektioihin, ilmenee uudesta brittitutkimuksesta.

Suomessa pimeä talvi aiheuttaa D-vitamiinin puutoksen suurelle osalle väestöstä. Adobe Stock / AOP

D-vitamiinia tarvitaan elimistön normaaliin immuunipuolustukseen. Tiedetään, että matalat D-vitamiinipitoisuudet yhdistyvät infektioherkkyyteen.

Tuore tutkimus vahvistaa, että D-vitamiinin merkittävällä puutoksella on yhteys erityisesti niin vaikeaan hengitystieinfektioon, että se johtaa sairaalahoitoon.

Jo ennalta tiedetään, että esimerkiksi koronavirusinfektioon sairastumisen riski on suurempi niillä, joiden veren kalsidiolipitoisuus oli alle 50 tai 75 nmol/l. Lisäksi on viitteitä siitä, että vaikean, tehohoitoa vaativan koronainfektion vaara on suurempi, jos veren D-vitamiinipitoisuus on matala.

Suomessa veren seerumin kalsidiolin normaaliarvoina on pidetty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Yli 50 nmol/l pitoisuutta pidetään terveyden kannalta riittävänä. Kun huomioidaan kokonaissaanti ruoasta ja ravintolisistä, arvion mukaan noin 7 prosenttia suomalaisista ei saavuta suositeltua D-vitamiinitasoa.

Keuhkokuumeriski kasvoi

Tutkimuksessa analysoitiin yli 36 000 osallistujan terveystietoja UK Biobank -aineistosta. Osallistujat olivat 40–69-vuotiaita.

Osallistujien D-vitamiinitasot mitattiin verinäytteistä. D-vitamiinitaso oli matalimmillaan 15 nmol/l tai vähemmän.

Tutkijat tarkastelivat, miten D-vitamiinitasot vaikuttivat osallistujien riskiin joutua sairaalahoitoon hengitystieinfektion, kuten keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen takia.

He havaitsivat, että vakavan D-vitamiinin puutoksesta kärsivillä osallistujilla oli 33 prosenttia suurempi riski joutua sairaalahoitoon hengitystieinfektion vuoksi verrattuna niihin, joiden D-vitamiinipitoisuus oli 75 nmol/l tai korkeampi.

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että osallistujan sairaalahoitoon joutumisen riski väheni 4 prosenttia jokaista 10 nmol/l:n nousua kohti.

Jos veren kalsidiolipitoisuuden eli D-vitamiinin varastomuoto on alle 25 nmol/l, tarkoittaa se vakavaa puutosta. Infektioriski voi olla suurentunut jo paljon suuremmilla pitoisuuksilla. Adobe stock/AOP

LUE MYÖS

Tämä on turvallinen raja

D-vitamiinia saadaan parhaiten auringon valosta. UV-indeksin pitää olla vähintään kolme, jotta iho voi muodostaa D-vitamiinia. Käytännössä Suomessa saa D-vitamiinia auringosta vain kesäkuukausien ajan.

Osa suomalaisista aikuisista ei tutkimusten mukaan saa tarpeeksi D-vitamiinia ruoasta. Lähes 60 prosenttia naisista ja 34 prosenttia miehistä ei saa suosituksen mukaista 10:tä mikrogrammaa vuorokaudessa.

Suurimmaksi osaksi D-vitamiinin puutos korjautuu D-vitamiinilisällä. Sitä suositellaan, jos epäilee, että oma vitamiinitaso jää vajaaksi.

Ympäri vuoden 10 μg/päivä D-vitamiinilisää suositellaan raskaana oleville ja imettäville, lapsille 17 vuoden ikään asti sekä 75 vuotta täyttäneille, joilla suositus on 20 µg/vrk. Myös osteoporoosia sairastavat tarvitsevat 25–100 mikrog/vrk.

Lisäksi D-vitamiinilisää tarvitsevat vegaaniruokavaliota noudattavat, hyvin vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset.

Oman D-vitamiinitasonsa voi saada selville vain mittauttamalla sen. Verikokeella mitataan D-vitamiinin varastomuodon kalsidiolin pitoisuutta veressä.

Turvallisena ylärajana D-vitamiinille pidetään aikuisilla 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. D-vitamiini on rasvaliukoinen ja varastoituu elimistöön, joten on syytä välttää tätä isompia annoksia ainakin pitkäaikaisessa käytössä.

Saantisuosituksen ylittävästä D-vitamiinin saannista ei ole osoitettu olevan lisähyötyä.

D-vitamiinilisä käyttöön

D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta. Tutkijoiden mukaan erityisesti talvikuukausina D-vitamiinilisän ottaminen on tärkeää, sillä se voi mahdollisesti vähentää vakavien hengitystieinfektioiden riskiä.

– Tämä on erityisen tärkeää ikääntyneille, joilla on suurempi riski saada tällaisia infektioita, toteaa tutkija Abi Bournot Surreyn yliopistosta.

Tutkimus osoittaa yhteyden D-vitamiinin ja vakavien taudinkuvien välillä, mutta se ei kuitenkaan voinut todistaa suoraa syy-seuraus-suhdetta niiden välillä, korostaa tehohoidon erikoislääkäri Fady Youssef.

– D-vitamiinin tiedetään kuitenkin olevan osa immuunijärjestelmän säätelyä ja alhaiset pitoisuudet voivat heikentää elimistön kykyä torjua infektioita tai johtaa liialliseen tulehdusvasteeseen keuhkoissa. Siksi tulokset sopivat yhteen sen kanssa, mitä jo tiedämme, Youssef kommentoi Medical News Today -sivustolla.

Seuraava vaihe on Youssefin mukaan selvittää paremmin biologiset mekanismit ja erityisesti sen, voiko D-vitamiinipitoisuuksien parantaminen vähentää vakavien hengitystieinfektioiden riskiä.

Tutkijoiden mukaan vastustuskykyä tukeva perusta on monipuolinen vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävä ruokavalio, joka auttaa suojaamaan infektioilta ja mahdollisesti lyhentämään toipumisaikaa. Laadukas uni, tasapainoinen ravitsemus, stressinhallinta ja liikunta edistävät kaikki vastustuskykyä ja toipumista.

Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

FAKTAT

Parhaat d-vitamiinin lähteet:

1. Kala. Ravintoaineista kala sisältää luontaisesti eniten D-vitamiinia. Eniten D-vitamiinia sisältävät ankerias, silakka, ahven, kuha ja siika. D-vitamiinia on myös kalan mädissä, noin 10 µg/100 g. Esimerkiksi 80 grammasta lohta saa jo päivän suositustarpeen (10 µg ) D-vitamiinia.

2. Kananmuna. Yhdess ä kananmunassa on D-vitamiinia noin 1,2 µg.

3. Maksa. Sian ja naudan maksa sisältävät D-vitamiinia noin 1 µg 100 grammassa.

4. Sienet, kuten kantarelli ja suppilovahvero. 100 grammassa suppilovahveroita on noin 15 µg D-vitamiinia.

5. Maitotuotteet. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat D-vitaminoidut maitovalmisteet ja kasvipohjaiset juomat. 2 desissä maitoa tai piimää D-vitamiinia on noin 2–4 μg.

6. Margariinit ja kevytlevitteet. D-vitaminoiduissa leipärasvoissa D-vitamiinia on yhdessä teelusikallisessa noin 0,5–1 μg.