Kansainvälisen luontopaneelin Yritys ja biodiversiteetti -arviointiraportin mukaan liiketoimintamalleja ja liiketoimintaympäristöjä tulee muuttaa perustavanlaatuisesti.

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES kokoontui Manchesteriin 3.- 8. helmikuuta. USA ei osallistunut, sillä se ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä. IPBES/Anastasia Rodopoulou

  • Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti varoittaa luontokadon uhkaavan globaalia taloutta ja vaatii yrityksiä muuttamaan liiketoimintansa luontoa tukevaksi.
  • Suomen Luontopaneeli ehdottaa muun muassa uutta luontolakia ja haittaveroa, jotta yritykset kantaisivat taloudellisen vastuun aiheuttamistaan ympäristöhaitoista.
  • Lisäksi Suomen Luontopaneeli suosittaa Metsähallituksen tuottoja johdettavan suojelutyöhön.

Kaikki liiketoiminta on riippuvaista luonnosta ja vaikuttaa luontoon. Globaali talous on kasvanut luonnon monimuotoisuuden kustannuksella ja nyt toiminta uhkaa taloutta ja ihmisten hyvinvointia. Näin todetaan Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuoreessa arviointiraportissaan.

– On kieroutunutta todellisuutta, että yrityksille usein näyttää olevan kannattavampaa heikentää luonnon monimuotoisuutta kuin suojella sitä, IPBES-arvion toinen puheenjohtaja professori Stephen Polasky sanoo tiedotteessa.

Yli 150 jäsenvaltion edustajat hyväksyivät sunnuntaina tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan, liiketoimintaa ja luonnon monimuotoisuutta käsittelevän Yritykset ja biodiversiteetti -raportin Iso-Britanniassa Manchesterissa.

Raportti alleviivaa, että kaikilla yrityksillä on velvollisuus toimia luonnon hyväksi. Tutkimustiedon ansiosta niillä on myös mahdollisuus toimia.

Yritysten tulee selvittää, minkälaisia luontovaikutuksia niiden toiminnalla on sekä paikallisesti että arvoketjujen alkupäässä. Samalla niiden tulee selvittää riippuvuussuhteensa, sillä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat suurimpia liiketoimintaa uhkaavia riskejä.

– Luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista nousee liiketoiminnalle riskejä, joita nämä yritykset eivät pysty hallitsemaan, jos ne eivät tunne niitä, selventää Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Aineellisia riskejä ovat esimerkiksi raaka-aineiden saannin häiriö tai sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot. Siirtymäriskit taas liittyvät yhteiskunnan reaktioon: ympäristösääntely voi muuttua tai markkinat voivat alkaa suosimaan kestävämpiä tuotteita.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

– Meillä on jo tietoa, ymmärrystä ja menetelmiä siihen, että me voimme arvioida yritysten luontovaikutukset, ja se toiminta pitää aloittaa nyt, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo. Hanna-Kaisa Hämäläinen

Yhteisen korostaminen

Raportin mukaan kannustimet luontopositiivisiin tekoihin ovat usein riittämättömiä samalla kun liiketoimintamallit ohjaavat jatkuvaan materiaalinkulutukseen ja tuottojen maksimoimiseen. Yritysten johtajien ja omistajien tulisi uudistaa liiketoimintamalleja sellaisiksi, että ne palvelevat luontoa ja yhteiskuntaa, eivätkä vain omistajien taloutta.

– On olemassa tutkimuskirjallisuutta siitä, että yhteiskunta voi paremmin, jos liiketoiminta ei tähtää ainoastaan taloudelliseen arvonluontiin omistajille, vaan myös arvonluontiin yhteiskunnalle laajemminkin, Kotiaho sanoo.

Tämän takia yritysten toimintaympäristöä tulee muuttaa. Yritysten lisäksi hallitusten, rahoitusalan toimijoiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tulee osallistua uudistukseen. Rahoitusala voi asettaa luontovaikuttamiseen liittyviä ehtoja rahoituksen myöntämiseksi. Sosiaalisessa kehyksessä taas vaikutetaan siihen, minkälaista toimintaa pidetään hyväksyttävänä. Raportti sisältää ohjenuoria eri osa-alueille.

Avainlukuja

  • 7,3 biljoonaa dollaria: Maailmanlaajuiset julkiset ja yksityiset rahoitusvirrat vuonna 2023, joilla on suoraan kielteisiä vaikutuksia luontoon.
  • 220 miljardia dollaria: Maailmanlaajuiset julkiset ja yksityiset rahoitusvirrat, jotka ohjattiin vuonna 2023 luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen.
  • Alle 1 %: Osuus julkisesti raportoivista yrityksistä, jotka mainitsevat luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset raporteissaan.

Lähde: IPBES.

Luontolaki ja haittavero

Raportin myötä Suomen Luontopaneeli ehdottaa luontolain valmistelun aloittamista. Luontolaki nousi ehdotuksena esille jo ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön esiselvitysraportissa. Sen tarkoituksena olisi ohjata kaikkia hallinnonaloja huomioimaan ja kompensoimaan negatiiviset luontovaikutukset kaikissa päätöksissä.

Luontopaneelin mukaan Suomi tarvitsee hallituskausien yli ulottuvan vision siitä, mitä Suomen luonnolle halutaan pitkällä tähtäimellä.

Luontopaneeli ehdottaa myös aiheuttaja maksaa -periaatteen ottamista käyttöön luontoa koskevissa kysymyksissä.

– Tällä hetkellähän valtio maksaa verorahoista niiden haittojen korjaamiset, joita yksityiset toimijat oman etunsa tavoittelun vuoksi aiheuttavat, Kotiaho huomauttaa.

– On selvää, että ilman että me puutumme näiden jatkuvien uusien luontohaittojen syntymiseen, merkittävätkään lisäsuojelu- ja ennallistamistoimet eivät riitä kääntämään Suomen luonnontilaa elpyväksi.

Jotta yrityksillä olisi motivaatiota kohentaa tilannetta, Luontopaneeli ehdottaa hiili- ja luontojalanjälkien kirjanpitovelvollisuutta yrityksille ja muille kirjanpitovelvollisille organisaatioille.

– Kirjanpidon vakiinnuttua sen perusteella voitaisiin säätää luontohaittavero. Meillähän on selvä ymmärrys siitä, että tämmöiset haittaverot nimenomaan ohjaavat toimijoita siihen, että ne välttävät veroa, Kotiaho sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

IBPES:n raportin mukaan yritysten tulisi arvioida omat luontovaikutukset ja -riippuvuudet ja pyrkiä vähentämän negatiivisia vaikutuksia. Getty Images/iStockphoto

Metsähallitukselle suunnanmuutos

Valtion liikelaitoksille Luontopaneeli suosittaa painopisteen muuttamista luontopääoman turvaamiseen.

– Metsähallituksen liiketoiminnan tarkoitus voitaisiin muuttaa ihan tyystin, ja sen tuottoja voitaisiin ohjata luontopalveluille, eli sille osalle Metsähallitusta, joka vastaa meidän suojelualueidemme ylläpidosta.

Metsähallituksen merkitys korostuu, sillä se hallinnoi valtaosaa Suomen pinta-alasta. Se, että esimerkiksi metsien käytön kestävyyteen liittyy kiistoja, johtuu Kotiahon mukaan tarkoituksellisesta tutkimustiedon sivuuttamisesta.

– Meillä on erittäin vahvoja edunvalvontaorganisaatioita, jotka tahallaan hämmentävät tilannetta ylläpitääkseen tätä kestämätöntä liiketoimintaa.

Kotiahon mukaan Suomessa on jo luotu käyttökelpoiset mittarit ja menetelmät luontoarvojen arvioimiseen vuoden 2023 luonnonsuojelulain yhteydessä.

– Kaikki tarvittava tieto on. Nyt tarvittaisiin vain se, että on poliittista tahtoa ja ruvetaan tekemään.