Sprinttisuunnistuksen EM-kisoja voit seurata Ylen kanavilta 27–31.8.
HELSINKI.
Tuomas Heikkilä desinfioi sormenpäänsä ja pyyhkii sen paperilla. Sen jälkeen hän puristaa sormenpäätään, johon on tehnyt pienen pistoksen. Verta tulee pieni määrä.
Heikkilä tähtää verisen sormenpäänsä laitteeseen, joka lukee laktaattipitoisuuden.
– Mitä kovempi treeni, sitä isompi lukema. Uskon, että nyt mennään viiden yläpuolelle.
Laite näyttää lukemaksi 7.8.
– Meni juuri sinne minne piti.
Harjoitustehoaan tarkkaileva Heikkilä on juuri tehnyt valmistavan ratatreeninsä kohti elokuun lopun sprinttisuunnistuksen EM-kisoja. Kaksi vuotta sitten hän toi kisoista kaksi EM-pronssia.
Treeni oli raaka: Heikkilä juoksi alle 30 sekuntiin meneviä 200 metrin vetoja 20 kertaa vain minuutin palautuksella. Juoksuvedot näyttivät kuitenkin helpoilta ja rennoilta. Vetojen välillä hän pystyi vaihtamaan muutaman sanasen.
Kuukausi sitten Heikkilä juoksi samaisella Pirkkolan kentällä kuumemmassa säässä saman treenin. Silloin 200 metrin vetojen keskiarvo oli yli sekunnin hitaampi.
– Tänään oli todella hyvä päivä, vähän vain hengästyttää, Heikkilä toteaa samantien harjoituksen jälkeen.
Tämä kertoo, että kunto ja iskukyky ovat kohdillaan reilua viikkoa ennen h-hetkeä, suunnistuksen henkilökohtaista EM-sprinttiä, Heikkilä pohtii.
Fakta on se, että vastaavaa ratatreeniä ei pysty Suomessa tekemään kovinkaan moni muu, vaikka mukaan otettaisiin Suomen kovimmat ratajuoksijat.
Katso, miten Tuomas Heikkilä otti verinäytteen heti treeninsä jälkeen.Suunnistaja ja juoksija
Heikkilä on noussut tällä kaudella yhdeksi Suomen kovimmista kestävyysjuoksijoista.
27-vuotias suunnistaja juoksi elokuun puolivälissä Oulussa 5 000 metrillä kauden kärkiajan 13.40,79. Hän paransi ennätystään yli 20 sekuntia ja päihitti ratajuoksun erikoismiehet Mika Kotirannan ja Eemil Helanderin, Kalevan kisojen kaksi parasta.
Heikkilän tulos ei yllättänyt monia.
Harvakseltaan yleisurheilun parissa kisaava Heikkilä juoksi jo talvella 3 000 metrin halli-SE:n (7.51,13) ja 10 kilometrin maantiejuoksun Suomen ennätyksen (28.22).
Avaa kuvien katselu
Tuomas Heikkilä teki onnistuneen valmistavan harjoituksen Pirkkolan kentällä. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Keskimäärin 170 kilometriä viikossa juokseva Heikkilä sanoo, että suunnistus ja juoksu kulkevat hyvin käsi kädessä.
– En lähtisi nostamaan kumpaakaan toisen yläpuolelle. Molemmat ovat pirun hauskaa puuhaa, mies nauraa.
Hyviä esimerkkejä sekä suunnistuksen että kestävyysjuoksun parissa menestyvistä on useita: muun muassa sveitsiläinen Matthias Kyburz kilpaili Pariisin olympialaisten maratonilla.
Myös Heikkilää kaksi vuotta vanhempi, 3 000 metrin esteiden Euroopan mestari Topi Raitanen rakensi aikoinaan juoksupohjansa suunnistuksen kautta. Heikkilä ja Raitanen kävivät itse asiassa hetken samaa lukiota ja edustavat Helsingin Suunnistajia.
Heikkilä uskoo, että metsässä juokseminen auttaa myös ratajuoksua, etenkin lihaskestävyyden kannalta.
– Suunnistuksesta voi saada kestovoimatyyppistä treeniä, mikä auttaa pidemmillä matkoilla.
Avaa kuvien katselu
Rakennustekniikkaa opiskeleva Tuomas Heikkilä saattaa tulevaisuudessa juosta lisää ratamatkoja. Kuva: Jorma Vihtonen / YleNorjalaisten opeilla
Heikkilä sanoo treenaavansa suunnistuksen juoksuharjoittelua ratajuoksijoiden tavoin.
Hän nostaa esille menestyneiden norjalaisten Ingebrigtsenien veljesten harjoitustyylin, jossa tehdään kovia, esimerkiksi 400 metrin ratavetoja lyhyellä palautuksella.
Veljeksistä paras Jakob Ingebrigtsen on kaksinkertainen olympiavoittaja ja moninkertainen arvokisavoittaja.
Aiemmin Suomessa suosittiin pidempiä, esimerkiksi 6–10 kilometrin yhtäjaksoisia vauhtikestävyystreenejä.
Heikkilä aloitti norjalaisten harjoitusmallin reilut viisi vuotta sitten, kun juoksi 5 000 metriä 15 minuuttiin.
– Olen löytänyt oikean tavan harjoitella. Tuollainen harjoitustyyli puree minuun. Suosittelen kokeilemaan Ingebrigtsenin perheen harjoitusoppeja, jos tavoittelee juoksussa maksimitasoa. Se on ollut mullistava tekijä.
Tällä hetkellä suunnistuskisat vievät Heikkilän kalenterista paljon tilaa yleisurheilukisoilta.
Urheilija pohtii kuitenkin panostavansa seuraavina vuosina enemmän juoksukisoihin, maantiellä ja radalla.
– Katsotaan, jos ensi kesänä pääsisin juoksemaan 5 000 metriä ja kymppiä enemmän radalla. Siellä olisi saatavissa kehitysloikkia toivottavasti. Maantiekympillä 28 minuutin alitus olisi mahdollinen. Uskon, että potentiaalini olisi 5 000 metrillä alle 13.15:n.
Lasse Virénin Suomen ennätys on 13.16,3 vuodelta 1972.
– Ehkä uran loppupuolella voisi olla joku vuosi, kun kisaisin ratamatkoja tosissaan, Heikkilä sanoo.
Tuomas Heikkilä pesi Mika Kotirannan ja Eemil Helanderin Oulussa 5 000 metrillä. Helander ja Kotiranta juoksivat lähelle ennätyksiään.Heikkilä tavoittelee EM-kultaa
Heikkilä on varustautunut ratatreeniin laktaattimittarin lisäksi myös kunnon eväillä: repusta löytyy iso kulho kanaa ja riisiä.
– Hieman haaleaa on, Heikkilä kommentoi annostaan kauhomalla tavaraa suuhunsa mukisematta.
Suunnistajat ovat tottuneet syömään ruokaa teltoissa ja ulkona, niin kuin Jukolassa voi nähdä. Yleisurheilukentän vieressä kanaa ja riisiä syövästä Heikkilästä paistaa selvästi suunnistuskulttuuri hyvällä tavalla.
Vaikka Heikkilä on puhunut pitkän tovin harjoittelustaan, keskustelee hän myös mielellään tulevista sprinttisuunnistuksen EM-kisoista.
Kaksi vuotta sitten Heikkilä katkaisi suomalaismiesten pitkän kuivan kauden voittamalla pronssia henkilökohtaisesta kisasta: edellinen sprintin arvokisamitali oli Mårten Boströmin MM-kulta vuodelta 2013. Heikkilä oli myös pronssiin yltäneessä viestijoukkueessa.
Kaikki näyttää Heikkilän osalta lupaavalta. Suomalainen oli näyttökisoissa Belgiassa aiemmin jo ykkönen henkilökohtaisessa kisassa ja toinen knock out -kisassa.
– Belgiassa on omiin vahvuuksiini sopivat maastot, tasamaata ja vauhdikasta alustaa. Sijoitustavoite on korkein mahdollinen. En ole koskaan voittanut yhtään arvokisaa.
Luottoa tuo myös, että ainakin juoksukunto on parempi kuin kaksi vuotta sitten.
Heikkilä syö kanat ja riisit ja lähtee Pirkkolasta. Myöhemmin samana päivänä on vielä suunnistusharjoitus metsässä.