Ruotsissa metsien on todettu sitoneen kymmeniä miljoonia tonneja hiilidioksidia viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mallien mukaan Suomen metsät muuttuivat samaan aikaan päästölähteiksi.
Luke julkaisi toissa viikolla kovasti kohua nostattaneen raporttinsa, jonka mukaan Suomen metsät olivat viime vuonna 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen päästölähde. Tämän todettiin murentavan Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Odotetusti sekä ilmastopaneeli että ympäristöjärjestöt vaativat rajuja vähennyksiä metsien hakkuisiin.
Luken alustaviksi todetut tulokset perustuvat mallinnuksiin muun muassa metsämaan ja karikkeen hiilitaseesta.
Ruotsissa metsät nielevät yhä hiiltä
Suomen ympäristökeskusta vastaava Ruotsin Naturvårdsverketin viime joulukuussa julkaiseman kasvihuonekaasutaselaskelman mukaan länsinaapurin metsät nettonielivät viime vuonna hiilidioksidia 31 miljoonaa tonnia.
Keskimäärin länsinaapurin metsiin on vuosina 1990–2023 varastoitunut vuosittain 52 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä kasvihuonekaasuja.
Viime vuonna Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kaikki toimialat huomioon ottaen vastasivat 40,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Ruotsissa suuret hakkuut lisäävät maaperän hiiltä
Ruotsissa tutkijat ovat siis päätyneet täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin meillä.
Erityisen mielenkiitoinen on Naturvårdsverketin raportissa todettu muutos hiilensidonnan rakenteessa kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Aiemmin tärkein hiilen sitoja olivat elävät puut. Nyt metsän tärkeimmäksi hiilinieluksi on muodostunut metsämaa ja karike.
Puuston hiilensidonta on vähentynyt samoista syistä kuin Suomessa. Metsien kasvu on vähentynyt ja toisaalta hakkuut sekä mittavat kirjanpainajatuhot ovat lisänneet puuston poistumaa. Vuosina 2021 ja 2022 Ruotsin hakkuut tasolla, joka on ylitetty vain Gudrun- ja Per myrskyjen tuhoja korjattaessan 2000-luvulla.
Vastaavasti metsämaan hiilensidonnan on 30 vuotta kestäneiden maaperäinventointien ja -mittausten perusteella asettunut korkealle tasolle.
Lisäksi – Naturvårdsverketin raportin mukaan – korkea hakkuiden taso tuottaa runsaasti kantoja ja hakkuutähteitä ja puuston suuri luonnonpoistuma kasvattavat hiiltä sitovan kuolleen kasviaineksen määrää metsämaassa.
Suomessa Luken toissa viikkoisen alustavan laskelman mukaan juuri metsämaan hiilensidonta on vähentynyt muun muassa vähentyneen karikesadannan ja toisaalta karikkeen hajoamisen nopeutumisen vuoksi.
”Malli reagoi nopeasti”
Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtosen mukaan iso ero on siinä, että Ruotsissa maaperän hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin ja meillä Yasso07-malliin.
”Yasso07 reagoi nopeasti, jos esimerkiksi energiapuun tai hakkuutähteiden korjuu kasvaa ja orgaanista ainetta jää vähemmän maaperään. Yasson mukaan tämä vaikuttaa heti maaperän hiilinielun kokoon”, Lehtonen kertoo.
Hän muistuttaa, että maaperän mittauksissa on aina pieni viive.
”Esimerkiksi juuri nyt analysoimme Lukessa biosoil- ja mustikka-aineistoja, joista saadaan maaperän orgaanisen kerroksen muutos jaksolle 2006–2021. Eli maastonäytteet kerätään, viedään labran jonoon ja sitten data analysoidaan”
”Toki mittaus on aina mittaus, ja malli on malli, mutta minusta tuo ajallinen ero on tärkeä. Sama koskee puustoa. Meillä on aika vähän havaintoja VMI:ssä viime kesän kasvuista. Tämä tarkentuu tulevina vuosina.”
Lisää aiheesta: Tavoitteesta synti – latvusten kutistuminen hyydyttää hiilensidontaa
Lisää aiheesta: Etenkin turvemaiden metsien hiilensidonnasta tarvitaan mitattua tietoa, sanoo professori Markku Kulmala
Lisää aiheesta: Ilmastopaneeli ei ohjaa Luken kasvihuonekaasulaskentaa, sanoo Antti Asikainen
Korjaus: poistettu toisesta kappaleesta sana ”muut” 31.1.2025 klo 15.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.