Pudasjärven Riekinkankaan hautausmaan hirsiaita rakennettiin pitämään hautoja kaivelevat pedot poissa hautausmaalta. Seurakunta restauroi ainutlaatuista aitaa kolmena kesänä.
Avaa kuvien katselu
Pudasjärven Riekinkankaan hautausmaan katettu hirsiaita on kesäisin matkailijoiden kiinnostuksen kohteena. Ensimmäinen hirsiaita rakennettiin Riekinkankaalle jo vuonna 1731. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Yli kilometrin pituinen Pudasjärven seurakunnan hautausmaan katettu hirsiaita on tiettävästi Suomen ainoa alkuperäisessä asussaan säilytetty koko hautausmaan kiertävä aita.
– Se on mahdollisesti maailman pisin katettu hirsiaita, sanoo kirkkoherra Timo Liikanen.
Aidan alkuperäinen tarkoitus oli suojata hautoja niitä kaivamaan pyrkineiltä villeiltä eläimiltä, erityisesti pedoilta. Nyt vuonna 1809 rakennettua aitaa restauroidaan kolmena peräkkäisenä kesänä.
– Seurakunta pitää aidan ja hautausmaan kunnossapitoa tärkeänä, jotta alueen ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen perintö säilyy myös tuleville sukupolville, sanoo Liikanen.
Restauroinnin kustannusten arvioidaan nousevan 700 000 euroon. Viime kesänä aloitetun työn edetessä on paljastunut lisää vaurioita ja korjaustarpeita. Työ valmistuu ensi kesänä.
– Aidan ylläpito ja nykyinen peruskorjaushanke ovat seurakunnalle merkittävä taloudellinen ponnistus, sanoo Liikanen.
Minkäänlaista ulkopuolista rahoitusta hankkeeseen ei ole saatu.
Avaa kuvien katselu
– Pudasjärvi tunnetaan hirsirakentamisen osaamisesta, ja aita sopii hyvin tähän perinteeseen, sanoo kirkkoherra Timo Liikanen. Kuva: Paulus Markkula / YlePuutavaran pitää olla vähintään vuoden maannutta ja tiheäsyistä
Oululaisen rakennusrestaurointiyritys Taltta ja Vasara Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Soiluaho kertoo Riekinkankaan vanhan hautausmaa-aidan restaurointiprojektin olevan mielenkiintoinen ja työläs urakka.
Restauroinnissa käytettävien materiaalien on täytettävä Museoviraston tarkat vaatimukset. Puutavaran pitää olla talvella kaadettua, vähintään vuoden maannutta ja tiheäsyistä.
– Usein restaurointikohteissa löytyy alustavan kuntoarvion jälkeen lisää korjattavaa. Tässä tapauksessa seurakunta päätti tehdä aidan kerralla kunnolla ja perusteellisesti, sanoo Soiluaho.
Hän pitää aitaa todella arvokkaana.
– Se on ainutlaatuinen Suomessa ja Euroopassakin, sillä vastaavia petoaitoja hautausmaiden ympärillä ei juuri ole säilynyt, sanoo Soiluaho.
Hän arvioi, että restauroitu aita kestää ainakin hänen elinaikansa, jos siitä pidetään hyvää huolta.
– Hyvän huollon ja viiden vuoden välein tehtävän tervauksen avulla aita säilyy paremmassa kunnossa, sanoo Soiluaho.
Museoviraston erikoistutkija Laura Tuomisen mukaan Riekinkankaan aita on harvinaisen laaja ja hyvin säilynyt esimerkki perinteisestä hirsirakentamisesta, mikä tekee siitä ainakin Suomen mittakaavassa erittäin ainutlaatuisen.
– Vastaavia hirsiaitoja Euroopassa ei juuri ole. Aiheesta ei tosin ole kattavaa tutkimusta, sanoo Tuominen.
Avaa kuvien katselu
Pohjoisesta löytyy Rakennusrestaurointi Taltta ja Vasaran toimitusjohtajan Kimmo Soiluahon mukaan vielä hyviä tukkeja, koska siellä on isäntiä, jotka eivät ole myyneet kaikkea selluksi. Sopivaa puutavaraa on hankittu Kunnarin Sahalta Rovaniemeltä ja Leinosen sahatuotteelta Vaalasta. Kuva: Paulus Markkula / YleValtaosa hirsiaidoista ei ole säilynyt
Myös Pohjois-Pohjanmaan museon kulttuuriympäristöintendentti Juhani Turpeinen pitää Pudasjärven hirsiaitaa erittäin harvinaisena.
– Aidan rakenteessa näkyy historiallisia piirteitä, kuten kierrätyshirsiä, vanhoja tapitusreikiä ja seurakuntalaisten puumerkkejä, mikä lisää sen kulttuurihistoriallista arvoa, sanoo Turpeinen.
Hän ei tiedä vastaavia katettuja hirsiaitoja säilyneen muualla yhtä laajoina tai alkuperäisinä.
– Tällaisia aitoja on aiemmin ollut monien kirkkojen ympärillä, mutta ne on yleensä korvattu kivillä, metallilla tai lauta-aidalla, sanoo Turpeinen.
Riekinkaankaan hautausmaan hirsiaidan restaurointi on kolmen vuoden urakka. Töitä voi tehdä vain sulan maan aikana.
Salvottuja hautausmaan hirsiaitoja on jäljellä enää muutamissa muissa seurakunnissa, mutta ne ovat huomattavasti lyhyempiä kuin Pudasjärvellä.
Loimaan vanhan kirkkomaan hirsiaita on pituudeltaan 240 metriä. Se on tiettävästi vanhin hautausmaan hirsiaita.
Merimaskun vanhan hautausmaan hirsiaita on 261 metriä pitkä.
Pöytyän seurakunnassa hirsiaitoja on kaksi. Pöytyän vanhaa kirkkotarhaa ympäröi noin 160 metriä pitkä hirsiaita. Seurakunnan alueelta löytyy toinenkin, noin 170 metriä pitkä hirsiaita Karinaisten vanhalta hautausmaalta.
Lisäksi Vampulassa, Kustavissa ja Luhangassa on pienehköjä vanhojen hautausmaiden hirsiaitoja.