Nasan voimakkain kantoraketti SLS odottaa jo laukaisualustallaan lähtölaskentaa. Maaliskuun alkuun suunniteltu Artemis-ohjelman toinen lento vie neljä astronauttia Kuun kiertoradalle.
Lue tiivistelmä
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa lähettää maaliskuussa neljä astronauttia Kuun kiertoradalle Artemis II -lennolla.
Lennon tarkoituksena on testata kaikkia järjestelmiä ennen kuin astronautit laskeutuvat Kuun pinnalle aikaisintaan vuonna 2028.
Kiina aikoo laskea ensimmäiset astronauttinsa Kuuhun vuoteen 2030 mennessä, ja voi ohittaa Yhdysvallat jos Nasan Artemis-ohjelma viivästyy.
Avaruusyhtiö Redwiren johtaja Mike Gold sanoo, että Kiinan voitto kuukilvassa vahvistaisi sen yhteistyötä Venäjän ja Intian kanssa ja vaikuttaisi Yhdysvaltain geopoliittiseen asemaan.
Kuuhun pyritään muun muassa sen luonnonvarojen, kuten helium-3-isotoopin, hyödyntämisen vuoksi.
Astronautti Eugene Cernan otti Kuun pinnalta radioyhteyden Houstoniin 14. joulukuuta 1972. Cernanin viimeinen viesti Kuusta oli ylevä:
”Kun jätämme Kuun täällä Taurus-Littrowin [laaksossa], me lähdemme samalla tavalla kuin tulimmekin, ja jos Jumala suo, palaamme takaisin, tuoden mukanamme rauhan ja toivon koko ihmiskunnalle.”
Kuumoduulin rakettimoottori käynnistyi. Se sinkosi Cernanin ja geologi Harrison Schmittin kohti Apollo 17:n komentomoduulia – paluumatkalle kohti Maata.
Taurus-Littrowin laakso oli Apollo 17:n laskeutumisalue Kuussa. Cernan ja Schmitt toivat sieltä maapallolle näytteitä muun muassa Kuun vulkaanisista mineraaleista.
Siihen päättyivät Apollo-lennot.
Nasa lopetti miehitetyn kuuohjelman, sillä amerikkalaisten veronmaksajien innostus oli jo laantunut. Apollo-lentojen huipennus nähtiin heinäkuussa 1969, kun Neil Armstrong ja Edwin ”Buzz” Aldrin laskeutuivat ensimmäisinä ihmisinä Kuun pinnalle.
Cernan ja Schmitt ovat toistaiseksi viimeiset Kuussa käyneet ihmiset. Cernan kertoi ennen kuolemaansa vuonna 2017 tunteneensa pettymystä siitä, ettei Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa tehnyt enää yhtäkään miehitettyä kuulentoa.
Nasa ei suinkaan unohtanut Kuuta. Ihmisen paluusta Kuuhun käydään parhaillaan kovaa kilpailua. Kärjessä ovat Yhdysvallat ja Kiina.
Nasa aloitti Artemis-ohjelman miehittämättömällä lennolla Kuun ympäri vuonna 2022.
Seuraava lento Artemis II vie neljä astronauttia Kuun kiertoradalle maaliskuun alkupuolella. Artemis II:n lift-off viivästyy alkuperäisestä suunnitelmasta, jonka mukaan valtavan SLS-kantoraketin moottorit olisi käynnistetty 9. helmikuuta. Nyt lähtöä suunnitellaan maaliskuun alkupäiville.
Artemis II:een on valittu neljä kokenutta astronauttia: komentaja Reid Wiseman, pilotti Victor Glover ja spesialisti Christina Koch Yhdysvalloista sekä Jeremy Hansen Kanadan avaruusjärjestöstä CSA:sta.
CBS-kanavan juontaja Bill Whitaker kysyi hiljattain 60 Minutes -ohjelmassa, mitkä olivat Artemis II:n astronauttien päällimmäiset ajatukset lennon lähestyessä.
Victor Gloverin vastaus on klassikkoainesta:
”Älä munaa tätä”, sanoi Glover itselleen.
”Lasken leikkiä, mutta vain puoliksi.”
Artemis II:n miehistö ei laskeudu Kuun pinnalle, mutta se valmistelee laskeutumista. Kymmenen vuorokautta kestävän lennon tarkoituksena on testata kantoraketin, huoltomoduulin ja Orion-avaruusaluksen kaikkien järjestelmien toimintaa.
Lennon aikana Nasa kerää valtavat määrät dataa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että Orionin elämää ylläpitävät järjestelmät toimivat moitteettomasti. Astronautit tarvitsevat hengitysilmaa, vettä, valoa, lämpöä ja toimivan vessan.
Sähköä Orion saa aurinkokennoista. Apollo-ohjelmassa virtaa tuli akuista.
Lennon aikana Nasa kerää valtavat määrät dataa.
Faktat
Artemis-ohjelma
Artemis II valmiina lähtöön. Valtava SLS-kantoraketti laukaisualustalla. Kuva: Nasa
-
Antiikin mytologiassa Artemis on metsästyksen, luonnon, villieläinten ja Kuun jumalatar ja Apollon kaksoissisar.
-
Nasan Artemis-ohjelmaan sisältyy viisi kuulentoa. Ensimmäinen, miehittämätön lento toteutui vuonna 2022.
-
Artemis II kiertää Kuun ja Artemis III vie Kuun pinnalle kaksi astronauttia. Artemis IV ja V vievät Kuuhun Gatewayksi nimetyn tukikohdan keskeisiä elementtejä ja jatkavat tieteellistä tutkimusta.
-
Nasa on arvioinut, että Artemis-ohjelma on jo maksanut noin 93 miljardia dollaria vuodesta 2012.
Artemis II -astronautit vasemmalta oikealle: Reid Wiseman, Victor Glover, Christina Koch ja Kanadan avaruusjärjestön CSA:n astronautti Jeremy Hansen. Kuva: Frank Michaux / Nasa
Ohjelman seuraava miehitetty lento on Artemis III, josta onnistuessaan tulee megaluokan historiallinen spektaakkeli. Mikäli kaikki menee hyvin, Artemis III vie Kuun pinnalle ensimmäiset ihmiset Cernanin ja Schmittin jälkeen.
Artemis III:n laukaisu on alustavasti merkitty Nasan kalenteriin näin: ei ainakaan ennen vuotta 2028. Ohjelma voi viivästyä tästäkin tavoitteesta siksi, ettei valmista kuumoduulia ole vielä olemassa.
Nasa antoi laskeutujan rakentamisen Elon Muskin SpaceX-yhtiön tehtäväksi. Sen vie Kuuhun yhtiön jättiläismäinen Starship-raketti. Kirjainlyhenteellä HLS (engl. Human Landing System) nimetyn laskeutujan koelento-ohjelma on kuitenkin myöhässä Starshipin teknisten ongelmien vuoksi.
SpaceX:n suunnittelemaan HLS-laskeutujaan mahtuu kaksi astronauttia, jotka voivat viettää Kuun pinnalla viikon verran.
Nasa ei ole pannut kaikkia munia samaan koriin. Laskeutujaa kehittää myös Jeff Bezosin omistaman Blue Origin -yhtiön johtama konsortio. Blue Moon -nimellä kulkevan hankkeen pitäisi kuitenkin saada laskeutujansa valmiiksi vasta 2030-luvulla.
Viimeisten kuunkävijöiden Eugene Cernanin ja Harrison Schmittin seuraajia ei ole vielä nimetty. Toinen Kuuhun laskeutuvista kahdesta Artemis III:n astronautista on todennäköisesti nainen, mutta tätä spekulaatiota ei ole virallisesti vahvistettu.
Artemis III:n laskeutumispaikka on sen sijaan jo valittu: se on Kuun etelänavan alue, jossa on tutkimusten mukaan vesijäätä. Jään esiintyminen helpottaisi pysyvän tukikohdan rakentamista Kuuhun. Vesijäästä saadaan juomavettä, vetyä ja happea tukikohdan tarpeisiin.
Taiteilijan havainnekuva Space-X:n suunnittelemasta HLS-laskeutujasta Kuun pinnalla. Kuva: Nasa
Artemis III:n onnistuminen olisi Nasalle ja Yhdysvalloille valtava voitto ja osoitus amerikkalaisen avaruusteknologian ylivoimasta.
Kuu himottaa kuitenkin myös muita valtioita ja yksityisiä teknologiayrityksiä. Kiinan lisäksi tutkimusluotaimia Kuuhun ovat viime vuosina lähettäneet Japani ja Intia.
Pisimmällä hankkeissaan on Kiina. Mikäli Kiinan kuuohjelma etenee suunnitelmien mukaan, voivat Cernanin ja Schmittin seuraajat olla kiinalaisia.
”Kiina on kehittänyt päättäväisen, hyvin resursoidun ja tavoitteellisen kuuohjelman, joka pyrkii pitkäkestoiseen läsnäoloon [Kuussa]. Suunnitelmiin sisältyy muun muassa tutkimusaseman perustaminen”, kirjoittaa ilmailu- ja avaruusoikeuden professori Michelle Hanlon verkkolehti The Conversationille.
”Kiinan robottiluotaimet ovat jo laskeutuneet Kuun pimeälle puolelle ja tuoneet sieltä näytteita Maahan. Peking on kertonut julkisesti aikeestaan lähettää miehitetty alus laskeutumaan Kuuhun vuoteen 2030 mennessä. Nämä toimet kertovat siitä, että ohjelma etenee järjestelmällisesti askel askeleelta eikä perustu symbolisten merkkipaalujen tavoitteluun.”
Yhdysvalloille Kiinan päihittäminen on iso arvovaltakysymys. Kiina on suorastaan pakko voittaa.
”Olen kirottu, jos kiinalaiset voittavat Nasan ja Amerikan matkalla Kuuhun”, sanoi presidentti Donald Trumpin hallituksen liikenneministeri Sean Duffy hiljattain NBC Newsille.
”Me aiomme voittaa.”
Eugene Cernan porasi Kuun pintaa Apollo 17:n laskeutumisalueella 11. joulukuuta 1972. Kuva: Nasa
Yhdysvallat ei ole palaamassa Kuuhun pelkästään viedäkseen sinne ihmiskunnan rauhan ja toivon viestiä. Cernanin ylevistä puheista huolimatta motiivit ovat paljon materialistisempia.
Näin Artemis II:n astronautti Christina Koch kuvaili CBS:lle:
”Hyvin monet valtiot ymmärtävät, mitä arvoa Kuuhun lentämisellä on”, Koch sanoi.
”Teollisuus kehittyy, tieto lisääntyy, tiede hyötyy ja inspiraatio kasvaa. On niin paljon saavutettavaa. Olen iloinen siitä, että meillä on johtoasema matkalla takaisin [Kuuhun].”
Kochin tärkeysjärjestys on selkeä: ykkösenä on teollisuuden etu, muut syyt tulevat perässä.
Koch saattoi tarkoittaa sekä avaruusteknologian kehitystä että Kuun arvokkaita luonnonvaroja, joita avaruuslentoihin kykenevät suurvallat pyrkivät hyödyntämään lähivuosikymmeninä.
Uskon vahvasti siihen, että sivilisaation kehitys, avaruudessa tai Maassa, riippuu energiateknologian kehityksestä.
Havainnekuva Artemis-astronauteista keräämässä näytteitä Kuun pinnalla. Kuva: Nasa
Apollo 17:n geologi Harrison Schmitt nimeää yhden tärkeän luonnonvaran, jota Kuun pintakerroksissa on runsaasti: heliumin kevyen isotoopin He-3:n. Schmitt uskoo, että Kuuhun voidaan rakentaa pysyviä tukikohtia muun muassa tämän maapallon energiateollisuudessa tarvittavan isotoopin talteenottamista varten.
”Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö meillä olisi kykyjä rakentaa pysyviä siirtokuntia Kuuhun”, Schmitt sanoi Nasan podcastissa vuonna 2022.
Siirtokunnat voisivat olla samankaltaisia kuin esimerkiiksi Etelämantereella, ja niihin voitaisiin järjestää myös turistimatkoja.
”Noiden siirtokuntien talous voi hyvinkin riippua kevyen heliumin kuljettamisesta Maahan. Sitä voitaisiin käyttää maapallolla puhtaan fuusioenergian tuotantoon. Uskon vahvasti siihen, että sivilisaation kehitys, avaruudessa tai Maassa, riippuu energiateknologian kehityksestä. Kuusta saattaa tulla varanto, jota voidaan käyttää hyvin pitkän ajan yhtenä tärkeimmistä sähkövoiman lähteistä.”
Rohkeat visiot Kuun hyödyntämisestä ulottuvat vielä tätäkin pitemmälle. Kuu nähdään astinlautana miehitetyille lennoille kohti Marsia.
Kuusta saattaa tulla varanto, jota voidaan käyttää hyvin pitkän ajan yhtenä tärkeimmistä sähkövoiman lähteistä.
Nasa voi pian jäädä kakkoseksi – Kiina tähtää nyt isosti Kuuhun
Kiinalla on jo runsaasti kokemusta miehitetyistä avaruuslennoista. Kuvassa astronautti Wang Yaping kiertoradalla Shenzhou X -lennolla vuonna 2015. Kuva: China Manned Space Agency
Kun Kiina julistaa jonkin tavoitteen ja aikarajan sen saavuttamiseksi, on tosi kyseessä. Kiinan kommunistinen johto laittaa silloin kaikki voimavarat peliin. Tappiota ja kasvojen menettämistä ei hyväksytä.
Avaruustutkimuksessa Kiinan tavoite on tämä: ensimmäisten kiinalaisten avaruuslentäjien laskeutuminen Kuun pinnalle vuoteen 2030 mennessä. Mikäli Nasan Artemis-ohjelma viivästyy, voivat seuraavat astronautit Kuussa olla kiinalaisia.
Yhdysvalloille Kiinan voitto olisi vakava takaisku.
”Muotoilen asian tällä tavalla: Kiina laskeutuu Kuuhun. Heti seuraavana päivänä se saa valtavaa poliittista hyötyä”, sanoi Nasan kanssa tiivistä yhteistyötä tekevän Redwire-yhtiön johtaja Mike Gold viime syyskuussa verkkolehti Space.comille.
”Meidän silmämme kääntyvät kohti Kiinaa, eivät ainoastaan avaruustutkimuksessa vaan myös kansallista turvallisuutta ja kauppaa koskevissa järjestelyissä.”
Goldin näkemyksen mukaan Kiinan voitto kuukilvassa tiivistäisi Pekingin yhteistyötä sekä Venäjän että Intian kanssa. Se puolestaan voisi vaikuttaa muun muassa Yhdysvaltain talouteen, turvallisuuteen ja geopoliittiseen asemaan.
Kiina on kehittänyt kuulentoja varten jo voimakkaan kantoraketin, Pitkä marssi 10:n. Kolmivaiheinen jättiläinen kykenee nostamaan 70 tonnin hyötykuorman matalalle Maata kiertävälle radalle ja 27 tonnin kuorman kuulennolle.
Suunnitelma muistuttaa Nasan Artemis-ohjelmaa. Tarkoitus on laukaista kaksi kantorakettia. Ne vievät Kuun kiertoradalle Mengzhou-avaruusaluksen ja Lanyue-laskeutujan, jotka telakoituvat kiertoradalla. Astronautit siirtyvät Lanyueen, joka laskeutuu Kuun pinnalle ja nousee takaisin kiertoradalle tehtävän päättyessä.
”Lanyue palvelee astronautteja elämää ylläpitävänä keskuksena, energiakeskuksena ja datakeskuksena Kuuhun laskeutumisen jälkeen. Se tukee asumista ja toimintaa Kuun pinnalla”, kertoo Kiinan miehitetystä avaruusohjelmasta vastaava virasto CMSA.
Kaikkia kuulennon komponentteja on jo testattu, ja Kiina on kehittänyt ohjelmaa varten myös uuden avaruuspuvun.
Onnistuuko Kiina? Suunnitelmat ainakin näyttävät vakuuttavilta ja teknologiakin toimivalta. Lähivuosina näemme, miten avaruuskilpailussa käy.