- Suomesta Venäjälle soittavat venäjänkieliset kohtaavat outoja häiriöitä, kuten vieraita ääniä puheluissa. Tämä on herättänyt pelkoa salakuuntelusta.
- Ylen haastatteleman naisen soitto iäkkäälle äidilleen johti poliisin vierailuun tämän kotona Pietarissa. Virallinen syy oli huijauksen torjunta.
- Asiantuntijan mukaan häiriöt voivat johtua Venäjän verkkojen huonosta kunnosta, vaikka viranomaisilla onkin tekninen pääsy puheluihin.
Moni venäjänkielinen on tottunut erilaisiin ongelmiin yrittäessään saada kiinni Venäjällä asuvia sukulaisia tai ystäviään.
Viestisovelluksia on Venäjällä estetty ja puheluissa saattaa ilmetä yhteyshäiriöitä. Välillä myös kesken puhelun ilmenee jotain epätavallista: outoja ääniä, tuntemattomien ihmisten ja automatisoitujen äänien vastauksia. Tällaiset tapaukset herättävät soittajissa epäilyksiä siitä, että heidän puheluitaan salakuunnellaan.
Yle julkasi viime marraskuussa artikkelin, jossa kerrottiin, että Venäjällä puheluiden salakuunteluun on mahdollisesti valjastettu suurikin joukko ihmisiä.
Jutun yhteydessä Ylen venäjänkielinen toimitus Yle Novosti kysyi lukijoiltaan, ovatko he kohdanneet vastaavia tilanteita. Joukkoistukseen vastasi 209 ihmistä. Suurin osa vastanneista ei halunnut kertoa koko nimeään. Monissa kertomuksissa kuitenkin toistuivat samankaltaiset ongelmat.
Kaksi vastaajaa suostui kertomaan tarinansa tarkemmin nimettömänä. Yle käyttää haastateltavista vain etunimeä tai muutettua nimeä, koska he käyvät edelleen Venäjällä, eivätkä halua seuraamuksia itselleen tai perheilleen. Haastateltavien henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
Vanhusten vahtina
Suomessa asuvan Anastasian (nimi muutettu) piti hieman yli vuosi sitten saada käsiinsä Pietarissa olleet kiinteistöön liittyvät asiakirjat. Tuolloin hän oli lomalla Espanjassa, joten hän pyysi iäkästä äitiään käymään asunnollaan ja etsimään paperit.
Anastasia soitti matkapuhelimella asunnon lankapuhelimeen auttaakseen asiakirjojen etsinnässä, ja noin kymmenen minuutin kuluttua paikalle ilmestyi poliisipartio.
– Asuntoon tuli kolme aseistettua poliisia täydessä varustuksessa. He kertoivat saaneensa ilmoituksen siitä, että asuntoon soitetaan ulkomailta. Sisään päästyään he alkoivat kysellä: Kuka te olette? Mitä teette täällä? Äiti sanoi, että tämä on tyttäreni asunto, tulin hakemaan asiakirjoja.
– He pyysivät äidin ja siellä olleen serkkuni henkilöllisyystodistuksia ja jatkoivat kyselyä. Äiti kysyi, että mikä on vialla. He vastasivat, että Rosteleсom [yksi Venäjän merkittävimmistä tietoliikenneyhtiöistä] taistelee huijareita vastaan, ja heidän mukaansa puhelu, jossa keskusteltiin asiakirjoista, herätti epäilyksiä siitä, että joku yrittää saada iäkkään henkilön myymään asuntonsa, Anastasia kertoo.
Avaa kuvien katselu
Pikaviestisovellukset salaavat puhelut ja viestit, eikä ulkopuolisten pitäisi päästä niihin käsiksi. Todellista tietojen yksityisyyttä ei kuitenkaan voi täysin varmistaa. Kuva: Saara Paasikivi / Yle
Sen jälkeen kun varmistui, että kaikki oli kunnossa, poliisit poistuivat.
Anastasia kertoo myös, että hänen äitinsä saa melko usein tuntemattomista numeroista puheluita huijareilta. Kerran joku soitti Whatsappissa esittäytyen hänen lapsenlapsenaan.
Soittajalla oli lapsenlapsen ääni ja hän kertoi itkien, että hänellä oli ongelmia suurlähetystössä, jotka piti ratkaista heti. Nainen epäili jotain olevan vialla ja soitti tytön vanhemmille. Lapsenlapsi oli tuolloin kotonaan eikä lähetystössä.
Salakuuntelusta ei koskaan voi olla varma
Maksim Andronenkov on työskennellyt telekommunikaatioalalla yli 20 vuotta. Hänen mukaansa useimmat maat edellyttävät, että operaattoreilla on tekninen valmius mahdollistaa viranomaisten pääsy puheluihin ja asiakkaiden tietoihin oikeuden päätöksellä.
Salakuuntelujärjestelmät on rakennettu siten, ettei asiakas ole asiasta tietoinen:
– Se on välttämätön ehto, muuten kaikki rikolliset saisivat heti tietää salakuuntelusta ja käyttäisivät muita viestintätapoja. Siksi järjestelmät on alusta alkaen tehty niin, ettei asiakas huomaa mitään. Ei ole mahdollista sanoa varmuudella, että juuri sinua kuunnellaan.
Avaa kuvien katselu
Näkymä FSB:n päämajaan Moskovassa. Kuva: Sergei Karpukhin / AOP
Andronenkovin mukaan puhelut yleensä tallennetaan automaattisesti ja analysoidaan jälkikäteen, koska on mahdotonta ennustaa, milloin ja mistä keskustellaan.
Vasta hiljattain on tullut käyttöön tekoälyratkaisuja, jotka mahdollistavat automaattisen litteroinnin reaaliajassa. Asiantuntija korostaa kuitenkin, että salakuuntelujärjestelmät kehitettiin 20–30 vuotta sitten, eikä tuolloin ollut vastaavia teknisiä mahdollisuuksia.
”Kybermummo” valvoo
Venäläiset pankit varoittavat uudenlaisesta huijausmenetelmästä, joihin myös Anastasia oli törmännyt: rikolliset murtautuvat viestisovelluksiin, saavat pääsyn ääniviesteihin, kouluttavat tekoälyn matkimaan puhetta ja kehittävät sen jälkeen petosskenaarioita uhrin kontakteille.
Tekoälyn kehittymisen myötä puheavustajia on alettu käyttää myös huijareita vastaan. Tällä hetkellä kaikki Venäjän suuret puhelinoperaattorit – Tele2, MTS, Beeline ja Megafon – tarjoavat käyttäjilleen maksullista tekoälyavustajapalvelua, joka tunnistaa epäilyttäviä puheluita tai vastaa niihin käyttäjän puolesta ja selvittää syyn soittoon.
Marraskuussa 2025 Beeline käynnisti ”Kybermummo”-nimisen projektin: epäilyttävän soiton yhteydessä järjestelmä matkii iäkkään naisen ääntä ja yrittää harhauttaa huijareita.
Ylen marraskuisessa artikkelissa anonyymit kertojat kuvailivat samantyyppisiä tapauksia: heidän puheluihinsa vastasi tuntematon ääni, joka tiedusteli, kuka soittaa, eikä vastannut vastakysymyksiin.
Avaa kuvien katselu
Monet venäläiset operaattorit ovat luoneet tekoälyavustajia taistellakseen puhelinhuijareita vastaan. Kuva: Maxim Shipenkov / AOP
Samaan aikaan Venäjän hallinto harkitsee uusien huijausongelmien vuoksi ulkomailta tulevien puhelujen kieltämistä. Eston piiriin saattavat joutua muun muassa puhelut ”epäystävällisistä” maista mobiiliverkon kautta.
Useat lukijat jakoivat Yle Novostille kokemuksiaan vastaavista tapauksista.
Esimerkiksi Roman soitti isälleen Suomesta suomalaisesta numerosta venäläiseen Tele2-numeroon, mutta hänen puheluihinsa vastasi joka kerta eri ääni, joka puhui epäloogisesti.
Useiden yritysten jälkeen hän huomasi, että soittoihin vastasi aina sama joukko ääniä, joka käytti lähes samanlaista vastausskenaariota. Kun hän kokeili soittaa isälleen venäläisestä numerosta, se onnistui heti.
Oudot äänet ja väärä ihminen vastaajana
Ylen joukkoistukseen vastanneet kertoivat myös, että kun he esimerkiksi soittivat sukulaiselle, puheluun vastasi väärä ihminen tai he kuulivat taustalta outoja ääniä ja puhetta.
Andronenkovin mukaan oudot äänet ja yhteydet vääriin ihmisiin, jotka voivat saada soittajan epäilemään salakuuntelua, liittyvät useimmiten telekommunikaatiolaitteiden huonoon kuntoon Venäjän verkoissa ja niiden toimintahäiriöihin.
– Jos kyseessä on moderni puhelinvaihde, virheitä on vähemmän. Venäjällä on kuitenkin yhä paljon vanhoja, jopa ei-digitaalisia puhelinvaihteita, jotka yhdistävät tilaajia mekaanisilla kytkimillä ja muilla vanhentuneilla tavoilla.
Viranomaiset ja pikaviestisovellukset
Pikaviestisovellukset salaavat puhelut ja viestit, eikä ulkopuolisten pitäisi päästä niihin käsiksi. Asiantuntija korostaa kuitenkin, että todellista tietojen yksityisyyttä ei kuitenkaan voi täysin varmistaa.
Monet suositut pikaviestisovellukset, kuten Telegram ja Whatsapp, on Venäjällä lisätty Roskomnadzorin viestinvälittäjärekisteriin, mikä käytännössä antaa FSB:lle mahdollisuuden pyytää pääsyä käyttäjien viesteihin.
Karina (nimi muutettu turvallisuussyistä) työskenteli Venäjällä kansainvälisessä säätiössä. Sodan alettua työnantaja itse ehdotti venäläisille työntekijöille irtisanoutumista, koska johto oli huolissaan heidän turvallisuudestaan.
Muutettuaan Suomeen Karina jatkoi yhteydenpitoa venäläisen kollegansa kanssa Telegramin ja Whatsappin kautta.
Eräänä päivänä kollega ei ollutkaan tavoitettavissa, ja myöhemmin hän pyysi Karinaa poistamaan kaikki keskustelut. Kävi ilmi, että kollegan luokseen oli tullut FSB:n edustajia, jotka kuulustelivat häntä ja takavarikoivat laitteet. Hänen mukaansa virkailijat tiesivät viestien ja puheluiden sisällön, ja kuulustelut kestivät noin kaksi viikkoa.
Karina uskoo, että viranomaisten kiinnostus johtui heidän työstään kansainvälisessä organisaatiossa:
– He yrittivät painostaa kollegaani saadakseen minulta tietoja, koska he luulivat, että työskentelen yhä säätiössä. Minulla oli aiemmin pääsy kaikkiin materiaaleihin, mutta jonkin ajan kuluttua kirjoitin, etten enää työskentele siellä, eikä minulla ei ole pääsyä tietoihin. Pyynnöt alkoivat olla sellaisia, että en enää edes ymmärtänyt, kirjoittiko entinen kollega minulle itse vai joku muu hänen puolestaan.
Nykypäivänä puhelinyhteydet tai viestintäsovellukset eivät voi taata viestinnän luottamuksellisuutta. Operaattoreiden on tarvittaessa annettava viranomaisille pääsy tietoihin, ja viestisovellusten todellisesta yhteistyöstä viranomaisten kanssa tiedetään vain vähän.
Siksi on aina olemassa mahdollisuus, että keskusteluja seuraa näkymätön kolmas osapuoli.