Stranger Things -tähti Joe Keery esittää pääosaa David Koeppin käsikirjoittamassa scifitoimintakomediassa, josta ontuva logiikka vie kaiken ilon.
COLD STORAGE
Ensi-ilta: 13.2.2026
Alkuperäisnimi: Cold Storage
Ohjaus: Jonny Campbell
Käsikirjoitus: David Koepp, pohjautuu hänen omaan romaaniinsa
Pääosissa: Joe Keery, Georgina Campbell, Liam Neeson, Lesley Manville & Vanessa Redgrave
Pituus: 99 minuuttia
Ikäraja: K16
Cold Storage kuulostaa ja näyttää trailerinsa perusteella rakkauskirjeeltä vanhan kunnon komedialla höystetyn tieteistoiminnan suuntaan. Sen ideassa on häivähdys The Last of Usia, pandemiatunnelmaa, ja keskeisessä roolissa toimintalegenda Liam Neeson.
Niin, ja käsikirjoituksesta vastaa David Koepp, joka on aiemmin käsikirjoittanut muun muassa sellaisia pikkuelokuvia kuin Jurassic Park, Spider-Man ja Mission: Impossible. Cold Storage pohjautuu hänen omaan, vuonna 2019 julkaistuun romaaniinsa.
Paperilla kaiken pitäisi olla siis kunnossa.
Cold Storage onkin teknisesti ihan pätevä, eikä sen näyttelijöissä ole mitään vikaa. Stranger Things -tähti Joe Keery vetää tuttua Steve Harrington -tyylistä rooliaan rennosti ja hänen aisapariaan esittävä Georgina Campbell on lievästä ylinäyttelystä huolimatta melkoisen hurmaava.
Ja Neeson nyt hoitaa tonttinsa vaikka unissaan.
Mutta, antakaa anteeksi röyhkeyteni, kun kehtaan vaatia tarinaan edes pientä logiikkaa.
Kuva: Scanbox Entertainment
Tappajasieni uhkaa elämää maapallolla
Cold Storage lähtee käyntiin Australiasta, missä avaruusrojun mukana maahan putoaa aggressiivinen elämänmuoto, joka tarttuu nopeasti ja tappaa kantajansa levitäkseen eteenpäin. Liam Neesonin esittämä bioterrorismin asiantuntija Robert Quinn ja hänen työpartnerinsa Trini Romano (Lesley Manville) saapuvat paikalle selvittämään tilannetta.
Mutta sen sijaan, että he tuhoaisivat sienen kokonaan (anteeksi mutta missä ovat liekinheittimet?), he kuljettavat siitä näytteen säilytettäväksi (luit oikein: ei tutkittavaksi, vaan säilytettäväksi) Yhdysvaltoihin syrjäisen sotilastukikohdan varastoon.
Vuosien kuluessa kallion uumeniin sinetöity varasto unohtuu (kyllä, luit oikein: armeijan tärkeänä pidetty varasto noin vaan unohdetaan muutamassa vuodessa) ja sen yläpuoliset tilat myydään (jep, edelleen oikein: ja armeija ihan vaan jättää tappavan viruksen sinne varastoon niin kuin rikki menneen lapion) siviilikäyttöön, tavalliseksi varastotilaksi.
Mutta koska kyseessä on nopeasti leviävä supersieni, eihän sitä mikään saumaus ikuisesti pidättele. Sitten taas alkavat ruumiit räjähdellä ja levittää sientä eteenpäin.
Varaston työntekijät Teacake (Joe Keery) ja Naomi (Georgina Campbell) joutuvat kirjaimellisesti keskelle taistelutannerta, missä toisella puolella riehuu sienivirus zombeiksi infektoituneine ja Manaajan tyyppisesti oksentavine uhreineen, ja toisella sitä tuhoamaan lähteneet ammattilaiset.
Kuva: Scanbox Entertainment
Epäloogisuus voittaa viihdearvot
Cold Storage on alkuperäisen ideansa tasolla (avaruudesta tuleva supertuholainen, joka muuttaa uhrinsa räjähteleviksi itiöpesäkkeiksi ja joka pitää tuhota ennen kuin se tuhoaa maapallolta kaiken) sympaattinen eikä kuulosta lainkaan huonolta. Siinä on herttaista retrofiilistä, vanhan koulukunnan seikkailuhenkeä, kun tarinan nuoret hahmot alkavat selvittää varastossa tapahtuvia kummallisuuksia.
Aiemmin pääasiassa tv-sarjoja ohjanneen Jonny Campbellin ohjaaman elokuvan alkupuolisko onkin ihan viihdyttävä. Ja myös tappajasienen osalta tekijät pitävät hauskaa infektoituneine, räjähtelevine uhreineen. On kaikkea kivaa vihreästä limamömmöstä oksennukseen ja auki purskahtaviin ruumiisiin. Ainekset ihan pätevään B-luokan hittiin.
Ongelmat kasautuvat loppua kohden. Käsikirjoitus on niin täynnä reikiä, ettei paperia ole jäänyt niiden ympärille kuin aavistus marginaaliin.
Viihde-elokuva saa olla aivoton, mutta aivottomuudessakin pitäisi olla jotain logiikkaa. Etenkin kun Cold Storage ei ole aivan niin komediaelokuva kuin se ensin vihjaa olevansa.
Juonikuvauksen yhteydessä mainittujen epäloogisuuksien lisäksi keskeisin käsikirjoituksellinen ärsytyksen aihe on sienen toiminta. Sen leviämisen kuvaus loppusijoituspaikastaan takaisin maan päälle (ja erään kissan riesaksi) on toteutettu visuaalisena jippona hauskan oivaltavasti, mutta sitten aletaankin mennä metsään. Leviäminen ja tartunta tapahtuu todella nopeasti, kun kyseessä ovat helposti uhrattavat otukset tai hahmot. Mutta keskushahmojen tapauksessa mitään pelkoa ei tunnu olevan, ellei joku nyt satu oksentamaan sinua suoraan suuhun.
Sienen kerrotaan leviävän veden välityksellä ja lisäksi ilmateitse. Mutta hahmojen sen tuhoamiseen käytettämät toimenpiteet eivät mitenkään estä tätä leviämistä. Päinvastoin. Räjäyttelyn luulisi levittävän sitä ympäristöön varsin tehokkaasti. (MISSÄ OVAT LIEKINHEITTIMET???)
Cold Storagessa on mielenkiintoinen alkuasetelma ja visuaalisesti näyttäviä jippoja. Sen juonelliset aukot aiheuttavat kuitenkin niin pahan ärsytyksen, ettei viihde-elokuvastakaan oikein osaa nauttia.
