Viron talous on ahdingossa, eikä Nato-jäsenyys riitä hälventämään sodan uhkaa.
Sijoittajat kokevat Viron mahdollisena etulinjan maana. Valeri Pavljuk / Alamy Stock Photo
Useat länsimaiset yritykset myyvät nyt omistuksiaan Virossa.
Myös ulkomaiset sijoittajat ovat viime vuosina vähentäneet toimintaansa ja myyneet omaisuuttaan, usein nopeasti ja alennuksella. Taustalla on sodan uhka.
Asiasta kertoo virolainen sanomalehti Eesti Ekspress osana artikkelisarjaa, jossa tarkastellaan sodan pelon yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Virolainen sarjayrittäjä Viljar Arakas sanoo lehdelle, ettei hän ole koskaan nähnyt näin huonoa tilannetta. Viro on täysin uloskirjoitettu länsimaisista sijoittajapiireistä.
– Sen voi tuntea. Ilmapiiri on niin selvä.
Työnantajien keskusliiton ex-johtaja Arto Aas sanoo, että kaikki tapaamiset ulkomaisten yrittäjien kanssa alkavat ja päättyvät turvallisuuskysymyksiin.
– Olemme rajamaa. Sota on tietysti vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen talouteemme sekä sijoittajien ja kuluttajien asenteisiin. Sitä ei vain sanota ääneen.
Viron rakentamia panssarivaunuesteitä Venäjän vastaisella rajalla Narvassa. David Rose/Shutterstock
Suuryrittäjä Jüri Käo sanoo asian kiertelemättä.
– Olemme pohjalla.
Virossa myydään nyt kiinteistöjä ja metsäpalstoja, usein kiireessä ja edulliseen hintaan. Uusia sijoittajia ei kuitenkaan ole tulossa tilalle, sillä heidän houkuttelemisensa on entistä vaikeampaa.
– Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kiinteistöt ja muut kiinteät omaisuuserät ovat sijoittajille kuollutta aluetta, sanoo kiinteistökehittäjä Jaanus Juss.
Onko seuraavana Viro?
Kaikki alkoi helmikuussa 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Ulkomaiset sijoittajat reagoivat nopeasti. Lähes kaikki liiketoimet keskeytettiin. Hyökkäisikö Venäjä seuraavaksi Viroon?
Estonian Business and Innovation Agencyn (EIS) ulkomaisista investoinneista vastaava johtaja Joonas Vänto vietti kuukausia yrittäen rauhoittaa sijoittajien pelkoja. Hän muistutti jatkuvasti, että Viro on Naton jäsen. Sillä oli vaikutusta.
Paniikki valtasi erityisesti ruotsalaiset, jotka ovat olleet yksi tärkeimmistä sijoittajaryhmistä. Muun muassa ruotsalainen metsäyhtiö Södra Forest luopui suurista maa-alueistaan.
Yhdysvaltalainen rahasto, joka oli ollut Tallinkin omistajana yli 15 vuotta, vetäytyi vapaaehtoisella ostotarjouksen kautta. Yli 20 prosenttia Tallinkista myytiin alle puolella sen markkina-arvosta.
Virallisesti syiksi mainitaan korkojen nousu, verotus ja energiahinnat.
Investoinnit romahtivat
Suorat investoinnit Viroon olivat lähes kuusi miljardia euroa vuonna 2021. Sodan ensimmäisenä vuonna ne olivat hieman yli miljardi. Vuonna 2024 ne olivat 900 miljoonaa.
Tilanne on avannut tilaisuuksia virolaisille sijoittajille, jotka ovat ostaneet ulkomaalaisten myymiä kohteita ja näin vahvistaneet virolaista omistuspohjaa.
Miljardiluokan projektit, kuten Viru Keemia Gruppin (VKG) kaavailema biotuotetehdas, vaativat ulkomaista pääomaa, jota on nyt aiempaa vaikeampi houkutella.
Turismi sakkaa
Myös matkailijoiden määrä Virossa romahti, eikä ole vielä palautunut koronavirusta edeltävälle tasolle. Matkatoimistot, hotellit, ravintolat ja majoituspalvelujen tarjoajat ympäri maata ovat menettäneet asiakkaita.
Tällä hetkellä turisteja Viroon tulee muualta Baltiasta sekä Itä-Euroopasta.
Heille Viro ei todennäköisesti ole sen vaarallisempi kuin heidän kotimaansa, arvioi Tiit Pruuli, matkailu- ja matkatoimistoyritysten liiton ex-johtaja.