- Turpeen energiakäyttö on romahtanut, mutta ala jatkaa toimintaansa uudessa muodossa.
- Energiaturpeen sijaan Suomesta viedään nyt turvetta ulkomaille kasvualustaksi.
- Alan työpaikat ovat samalla vähentyneet 2300:sta alle 500 henkilötyövuoteen.
- Alan toimijat pelkäävät, että polttoturpeen varastojen ehtyminen heikentää Suomen huoltovarmuutta pakkasilla ja kriisitilanteissa.
Turvetuotanto ei ole hävinnyt Suomesta, vaikka työt ovat alalta vähentyneet rajusti.
Nyt turvealan työllistävä vaikutus on enää 400–500 henkilötyövuotta, kun vielä vuonna 2019 luku oli noin 2 300 henkilötyövuotta.
Turpeen energiakäyttö on vähentynyt paljon odotettua vauhdikkaammin. Samalla moni turveyrittäjä on lopettanut tai kehittänyt uusia elinkeinoja.
Alavutelainen turveyrittäjä Marko Vainionpää tietää, ettei paluuta entiseen enää ole.
– Nyt nähdään uutisia, että energiayhtiö Alvallakin on viimeinen talvi, kun he polttavat turvetta. Sekin peli on menetetty, sanoo Pohjanmaan Biolämpö Oy:n omistava Vainionpää.
Suuntausta on tosin ollut myös takaisin turpeeseen. Tänä talvena osa energialaitoksista on tuottanut kaukolämpöä turvetta ja puuta polttamalla poikkeuksellisen kovien pakkasten takia.
Vainionpää nostaa itsekin turvetta.
Hän laskee, että perinteisellä turvetuotantoalueella Etelä-Pohjanmaalla yrittäjistä on hävinnyt puolet.
– Isot toimijat ovat sulkeneet soita, ja sen takia monelta ovat hommat loppuneet.
Huonoista uutisista huolimatta turpeesta voi edelleen saada elannon.
– Ala ei ole kuollut: pientuotanto on edelleen voimissaan, ja polttoturvetuottajat ovat vaihtaneet kasvu- ja kuiviketurvetuottajiksi.
Marko Vainionpää kertoo videolla, miksi turvetta tarvitaan ruoantuotannossa:
Marko Vainionpää on työskennellyt turvealalla yli 30 vuotta. Kuvaus ja editointi: Birgitta Vuorela
Hän muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaalla turvetuotanto on ollut aina Suomen suurinta, ja se näkyy.
– Täällä osa porukasta jatkaa vielä sitkeästi. Osalla on suhteellisen uusiakin soita, ja niissä tuotanto jatkuu vielä pitkään.
Ulkomailla turpeelle on kysyntää
Yksi tulonlähde yrittäjille on turpeen vienti.
Vuosikymmeniä turvetta tuottanut Marko Vainionpää iloitsee, että turve kelpaa ulkomaille.
– Jännä, että Euroopassa ja maailmalla suomalaista turvetta arvostetaan paljon enemmän kuin kotimaassa.
Kaskisten satamasta lähtee perjantaina maailmalle tälle tuotantokaudelle jo 12. laiva täynnä Vainionpään tuottamaa turvetta.
– Sitä on mennyt Espanjaan, Ranskaan, Belgiaan, Hollantiin, Tanskaan, Latviaan ja Viroon. Yksi laiva pakattiin puoliksi Marokkoon ja puoliksi Brasiliaan. Tämä olisi Suomelle hyvä vientituote.
Vainionpään mukaan kaikki turve menee ruoantuotantoon.
– Monikaan ei tiedä, että kun ostaa kaupasta espanjalaisen tomaatin tai hollantilaisen ruusun, se on kasvatettu suomalaisella turpeella, Vainionpää hymyilee.
Yrittäjän siedettävä epävarmuutta
Viime vuonna kasvu- ja ympäristöturvetuotanto ylitti ensimmäistä kertaa energiaturvetuotannon. Kaikkiaan turvetta tuotettiin Suomessa viime vuonna 6,5 miljoonaa kuutiometriä.
Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo uskoo, että elinkeino säilyy jossain muodossa tulevaisuudessakin.
– Monialaisuus varmasti lisääntyy. Suomessa ei ole tosin koskaan ollut paljoa yrittäjiä, jotka ovat saaneet leipänsä pelkästä turpeesta, Salo huomauttaa.
Nyt alalla pysyminen vaatii yrittäjältä entistä enemmän joustavuutta ja sitkeyttä.
– Yrittäjän pitää olla valmis tarjoamaan sitä, mitä kulloinkin tilataan. Hiljaista voi olla pitkäänkin, Salo sanoo.
Viiden vuoden ennuste alalle on, että yrittäjien määrä pysyy ennallaan, mutta henkilötyövuodet vähenevät. Se tarkoittaa, ettei yrittäjillä ole enää tarjota yhtä paljon työpaikkoja kuin ennen, vaan työt tehdään joko itse tai pienellä porukalla.
Avaa kuvien katselu
”Samanlaista 1990-luvun ja 2000-luvun seesteisyyttä ei enää ole turvealalle tulossa”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo. Kuva: Birgitta Vuorela / YleKovat pakkaset herättivät taas kiinnostuksen turpeeseen
Kotimaassa talven kovilla pakkasilla turve on kelvannut taas poltettavaksikin.
– Jyrsinturvetta ovat ottaneet nyt sellaisetkin laitokset, jotka vielä syksyllä linjasivat, etteivät missään nimessä ota turvetta. Turve lämmitti esimerkiksi Seinäjokea nyt kovilla pakkasilla, sanoo Marko Vainionpää.
Ala vertaa turvetta Batmaniin: se on viime vuodet odottanut varjoissa taivaalle heijastuvaa signaalia. Vielä hätiin on ollut mahdollista lähteä, muttei enää kauan.
– Pian polttokäyttöön soveltuvat turpeen varastokasat ovat huvenneet, eikä uutta ole syntymässä näillä linjauksilla. Se kortti poistuu huoltovarmuuden valikoimasta ennen pitkää.
Vainionpää on huolissaan siitä, että Suomen energiavarmuus on jatkossa yhä kapeammilla harteilla.
– Siinä mielessä turve kannattaisi pitää valikoimassa. Eihän se yksin ongelmia ratkaise, mutta kriisitilanteessa olisi hyvä olla kotimaisia vaihtoehtoja.
Avaa kuvien katselu
Joulukuussa turvetta lastattiin Kaskisten satamassa hollantilaiseen laivaan. Kuva: Tuomo Rintamaa / YleVainionpää ei alaa vaihda
Marko Vainionpää nukkuu yönsä rauhallisesti.
– Minulla on kaksi poikaa firmassa, he ovat parikymppisiä. Teimme uuden suon, ja siellä tuotanto jatkuu varmasti seuraavat 30 vuotta. Mikäli luvitus ja asenne paranevat, teemme vielä lisääkin suota, Vainionpää lataa.
Koneyrittäjien puheenjohtajanakin toimivalla Vainionpäällä tuli tässä kuussa 31 vuotta täyteen alalla.
– Enkä meinaa enää uutta alaa opetella.