Posiolla tapahtuneen karhuhyökkäyksen jälkeen moni asettui sosiaalisessa mediassa karhun puolella. Tutkija Outi Ratamäki avaa, miksi suomalaiset asettuvat eläinten puolelle yhä useammin.
Eläinoikeuskeskustelu on laajentunut marginaalista koko yhteiskunnan kysymykseksi. Bjorn H Stuedal / Alamy Stock Photo
Karhu hyökkäsi metsästäjän kimppuun Posiolla maanantai-iltana. Iltalehden uutisointi aiheesta aiheutti sosiaalisessa mediassa kiivasta kommentointia. Osan mielestä jopa hieman yllättävään suuntaan.
– Ihminen meni murhaamaan viatonta karhua ja ihmettelee kun se ei tykännyt siitä.
– Mitäs meni metsästämään! Pysyis kotona! Ei karhu sinne tule.
– Hyvä että puolusti itseään ihmisen julmuutta vastaan.
– Vaikea tossa on karhua syyttää.
– Pyssyjen kanssa mennään sen kotikonnulle.
Voisi kuvitella, että ihmiset samaistuisivat enemmän ihmiseen tässä tilanteessa. Miksi karhu kuitenkin saa monien suomalaisten sympatiat puolelleen?
Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Outi Ratamäki arvioi, että taustalla on suomalaisen eläinsuhteen muutos.
– Suurpetokeskustelu on aina ollut melko kärjistynyttä, mutta nyt siitä on tullut koko Suomen kansaa puhuttava kysymys. Ihmiset uskaltavat ehkä ottaa kantaa herkemmin kuin ennen, Ratamäki sanoo.
Hän on keskittynyt tutkimustyössään ihmisten, eläinten ja ympäristön välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ratamäki on tutkinut muun muassa suurpetopolitiikkaa ja -konflikteja jo yli 20 vuoden ajan.
Polarisaatio on vahvaa
Aiemmin suurpetokiistoja käytiin lähinnä sidosryhmien välillä. Nyt keskusteluun osallistuu laajempi joukko suomalaisia. Ratamäen mukaan tämä on myönteistä, mutta sillä on myös varjopuolensa.
– Tuntumani on, että suurpetomyönteinen asenneilmapiiri on kasvanut. Toisaalta myös polarisaatio on pahentunut.
Esimerkiksi turkistarhaus ei ole enää vain eläinoikeusjärjestöjen asia, suurpetoasiat ovat nousseet jopa EU-tuomioistuimen käsittelyyn ja eläinoikeuskeskustelu on laajentunut marginaalista koko yhteiskunnan kysymykseksi.
Eläinsuhde muuttunut
Ratamäen mukaan suomalaiset pohtivat moraalista suhdettaan eläimiin yhä kokonaisvaltaisemmin.
– Enää ei ole kyse pelkästään tuotantoeläinten hyvinvoinnista tai turkistarhauksesta. Nyt keskustellaan myös luonnonvaraisista eläimistä. Ilmiönä on herännyt ajatus, että meidän pitäisi pohtia suhdetta eläimiin ylipäätään riippumatta siitä, onko kyse lemmikistä vai tuotantoeläimestä vai luonnonvaraisesta eläimestä.
Hänen mukaansa tämä voi näkyä myös kasvissyönnin, veganismin ja lihan syömisen vähentämisen muodossa.
Jako on vanhanaikaista
Sosiaalisessa mediassa esitettiin väitteitä, että karhun puolustajat asuvat pääasiassa Kehä III:n sisäpuolella. Ratamäki pitää tätä virheellisenä ja vanhanaikaisena ajatuksena.
– En pidä oikeana, että tästä tehdään maaseutu vastaan kaupunki -jako. Mielipiteiden kirjo on valtava jo maaseutuyhteisöjen sisällä, hän sanoo.
Ratamäki arvioi, että moni, joka aiemmin vaikeni paikallisyhteisöissä, on saanut rohkeutta tuoda näkemyksiään esiin.
Karhu yllätti Marjutin Hämeenkyrössä heinäkuussa. Lukijan video