Minka lähti kuntosalille terveenä, mutta löysi pian itsensä sairaalapediltä. Tällainen on nuoria aikuisia vaaniva sairaus, jonka mahdollisuus kannattaa muistaa etenkin tähän aikaan vuodesta, kun liikkeellä on paljon hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia.

Minka, 33, saapui viime viikolla kuntosalille tavanomaiseen treeniinsä.

Aktiiviliikkujana neljä salikertaa viikossa oli hänelle rutiinia. Jo viiden kuukauden ajan hän oli treenannut erityisesti ensi elokuussa järjestettävää esteratajuoksua varten. Sinä päivänä oli vuorossa jalkatreenipäivä. Treeni luisti muuten hyvin, mutta happi ei tuntunut kulkevan normaalisti.

– Hengästyin poikkeuksellisen paljon ja tuntui, että oli koko ajan hapenpuutetta. Tuntui myös siltä, että syke olisi ihan taivaissa, vaikka kellon mukaan se ei ollut, Minka kertoo.

Sarjojen välissä oli pakko maata lattialla.

– Jouduin pitämään poikkeuksellisen pitkiä taukoja ja makoilin lattialla viisi minuuttia, kun normaalisti istun kaksi minuuttia.

Hän teki kuitenkin treenin loppuun asti ja ajatteli seuraavan kerran olevan ehkä parempi: välillä oli päiviä, kun treeni ei kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla.

Kauppaan autolta kävellessään hengenahdistuksen tunne palasi. Pelkkä kävely hengästytti voimakkaasti.

– Se on todella epätyypillistä, koska olen ollut fyysisessä työssä, jossa kävellään rivakasti ilman mitään ongelmia. Siinä kohtaa totesin, että nyt on joku oudosti ja päätin käydä pistäytymässä päivystyksessä, kun se oli muutenkin matkan varrella.

Minka hakeutui päivystykseen, koska hengästyminen kauppakäynnillä ei ollut hänelle lainkaan tavanomaista. Kuvituskuva. Adobe stock/AOP

Yllätysdiagnoosi

Päivystyksessä otettiin verenpaine, sydänfilmi ja verikokeet, joissa sydänmerkkiaine troponiini (Tnl) oli koholla. Keuhkoveritulppa poissuljettiin hengenahdistuksen takia keuhkojen TT-kuvauksella. Minka jäi yöksi telemetriaseurantaan, jossa hänen sydämensä sähköistä toimintaa seurattiin koko ajan. Seuraavana päivänä hänet siirrettiin osastolle ja tutkimukset jatkuivat.

Kun sydänlihastulehdus varmistui, Minka ei voinut ensin uskoa kuulemaansa.

– Että miten niin on sydänlihastulehdus yhtäkkiä, kun minulla ei ole edes ollut mitään flunssan oireita! Sitä oli vaikea käsittää, sillä olen ollut huonommassa kunnossa, kun on ollut jokin perusflunssa. Miten voi olla samaan aikaan niin sairas, vaikka levossa olo on normaali.

Minka kertoo olleensa terveenä, treenanneensa normaaliin tapaan ja huolehtineensa palautumisesta.

– Ei ole ollut ylikuntoa enkä ole urheillut poikkeuksellisen paljon. Siksi sairastuminen ihmetytti.

Pelkoa Minka ei kuitenkaan kokenut, koska tunsi olevansa sairaalassa hyvässä hoidossa.

Iltalehti on nähnyt sairastumiseen liittyvät dokumentit. Minka esiintyy jutussa etunimellään, koska kyse on hänen terveystiedoistaan.

Minkalle tehtiin kattava määrä erilaisia tutkimuksia, kun suljettiin pois esimerkiksi keuhkoveritulppa. Minkan ottama kuva sairaalasta. Haastateltavan kuva

Nuorten sairaus

Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on erityisesti nuorten 20–40-vuotiaiden sairaus, kertoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.

Se on selvästi tavallisempi miehillä kuin naisilla. Noin kaksi kolmesta sairastuneesta on miehiä.

Sydänlihastulehdus johtuu useimmiten viruksista, kuten coxsackie-enterovirusten, parvo-, adeno-, influenssa- tai koronaviruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta. Se voi tulla myös viruksen aiheuttaman vatsataudin jälkeen.

Sairastumisalttiuteen vaikuttavat ilmeisesti myös geneettiset tekijät, mutta ne tunnetaan vielä huonosti. Myös bakteerit ja muut mikrobit voivat olla sairauden takana, mutta selvästi harvemmin.

Taudin ei tarvitse olla erityisen kova, jotta siitä seuraa sydänlihastulehdus.

– Esimerkiksi flunssa voi olla hyvinkin lievä, ei tarvitse olla kuumettakaan.

Myös oireeton virustauti voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen, mutta se on harvinaisempaa.

Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoo, että sydänlihastulehdus on yleisin nuorilla aikuisilla. Syytä tähän ei vielä tiedetä. Sydänliitto

Moni sairastaa tietämättään

Jopa valtaosa lievistä sydänlihastulehduksista ei aiheuta tunnistettavia sydänoireita. Oireet voivat myös peittyä taustalla olevan infektion oireisiin.

– Virusten aiheuttamiin infektioihin liittyy usein lievää sydänlihasärsytystä ilman, että ihminen kokisi varsinaisia sydänlihastulehduksen oireita. Moni siis sairastaa tietämättään lievää sydänlihastulehdusta flunssan aikana.

Joskus taas infektion yleisoireet voivat puuttua, ja tauti esiintyä pelkästään sydänoireina.

Sydänlihastulehduksen oireet ilmenevät yleensä jo infektion ensimmäisinä päivinä, mutta ne saattavat tulla esiin vasta, kun ihminen lähtee flunssan vaatiman levon jälkeen liikkeelle.

Tyypillisimmin oireet muistuttavat sydäninfarktin kaltaista rintakipua.

Voi olla hengenahdistusta ja erilaisia rytmihäiriöitä. Sydänlihastulehdukseen kuuluu toisinaan myös sydänpussin ärsytystä ja nesteen kertymistä, mikä voi aiheuttaa pistäviä kiputuntemuksia.

Flunssaan voi kuulua itsessään sykkeen nousua ja esimerkiksi sydämen lisälyöntejä. Mistä tietää, että pitää hakeutua lääkäriin?

– Varsinkin jos tulee rintakiputuntemuksia, itse on kyllä hyvin vaikea erottaa, ovatko oireet viattomia. Tällaisissa oireissa kannattaa hakeutua tutkimuksiin.

Monet flunssaoireita aiheuttavat virukset voivat tulehduttaa ohimenevästi myös sydänlihaksen. Usein ihminen ei tätä itse edes huomaa. Adobe Stock / AOP

Keho kovilla

Minkalle sairastumisen vakavuus iski toden teolla, kun hän pääsi kotiin parin päivän sairaalassaolon jälkeen. Hän asuu yksin maalla puulämmitteisessä talossa.

– Jouduin vuorokauden sisällä toteamaan, etten selviä yksin. En pystynyt edes laittamaan klapeja takkaan ja sytyttämään niitä ilman, että syke nousee tai laittamaan pyykkejä koneeseen.

Minkalle oli neuvottu, että toipilasaikana kotitöiden pitää olla kevyitä eikä saa hengästyä.

– Tällä hetkellä näin todella käy aivan mitättömistä asioista, jotka lasken kevyiksi kotitöiksi. Sykkeet nousevat liikaa pelkästä kävelystäkin ja rintaa alkaa puristaa.

Onneksi perheenjäsen tuli avuksi viikon ajaksi.

Virusperäinen hyvänlaatuinen sydänlihastulehdus paranee Hekkalan mukaan muutamassa viikossa kotihoidossa.

Tärkeintä on lepo. Usein oireita aiheuttava sydänlihastulehdus edellyttää aluksi 1–2 päivän sairaalatarkkailua. Kipuja hoidetaan tarvittaessa tulehduskipulääkkeillä ja rytmihäiriöitä sydänlääkkeillä.

– Sairastuminen on ollut todella pysäyttävää. Luulin pärjääväni yksin kotona, mutta oireet yllättivät, kertoo sydänlihastulehdukseen sairastunut Minka. Haastateltavan kuva

Rehkiessä virukset villiintyvät

Sydänlihastulehdusta voi Hekkalan mukaan parhaiten ehkäistä sillä, ettei lähde harrastamaan kuntoliikuntaa kipeänä tai heti oireiden loputtua.

– Se ei tarkoita sitä, että pitää olla totaalisessa vuodelevossa. Rauhallista kävelyä voi harrastaa, mutta sykettä kohottavaa rehkimistä pitää välttää, kun on selviä infektion oireita kuten lämpöilyä, lihassärkyjä tai voimakasta väsymystä, Hekkala kertoo.

– Rasitus kiihdyttää virusten lisääntymistä sydänlihaksessa.

Sydänlihastulehduksen riski kannattaa ottaa vakavasti, sillä joskus sairaus voi olla vakava.

– Sydänlihas voi lamaantua niin pahasti, että tulee sydämen vajaatoiminta. Diagnosoimaton sydänlihastulehdus on aiheuttanut myös kuolematapauksia, ja se selittää noin 5–10 prosenttia nuorten äkkikuolemista.

Sydänlihastulehdus voi uusiutua.

– Sellaisia tapauksia on, mutta ei kuitenkaan voida sanoa, että kerran sairastunut saisi sen jotenkin herkemmin. Jos sairastuu uudelleen, taustalla voi olla geneettistä alttiutta, jota ei vielä pystytä tutkimaan tarkemmin.

Sydänlihastulehdukselle altistaa, jos urheilee flunssan aikana. Adobe stock/AOP

Pitkä aika

Normaalisti kuntoliikuntaa on vältettävä sydänlihastulehduksen oireiden parannuttuakin, kunnes sydänsähkökäyrä ja sydänlihasvaurion merkkiainekoe ovat normaaleja. Tähän kuluu Hekkalan mukaan keskimäärin noin kuusi viikkoa.

Minkalle tehdään kuukauden jälkeen rasituskoe, jotta nähdään milloin on turvallista palata takaisin liikkumaan. Siihen asti ensimmäiset kolme viikkoa saa kävellä 10–15 minuuttia kerrallaan.

– Ohjeissa kerrottiin vielä hauskasti, että sen pitää olla niin kevyttä, että voi laulaa samalla. Sitten saa kävellä 20–30 minuuttia kerrallaan niin, että puhuminen hoituu ongelmitta.

Rasituskoe tehdään Hekkalan mukaan yleensä vakavamman sydänlihastulehduksen sairastaneille, eli kun tutkimuksissa on ollut nähtävissä selvät sydänfilmimuutokset ja sydänmerkkiaineen nousu.

– Se tehdään erityisesti jos henkilö harrastaa tavoitteellisesti liikuntaa esimerkiksi kilpailumielessä tai on raskaassa fyysisessä työssä.

Älä ohita oireita

Minkaa harmittaa, että elokuun kisat jäävät todennäköisesti väliin.

– Tässä kohtaa kuitenkin terveys on tärkeämpi. Täyteen suoritukseen salilla menee varmasti aikaa ja se on helppo hyväksyä, mutta lähinnä toivon, että ensi kuussa voisi liikuttaa kehoa jo vähän. Onneksi asiat ovat lihamuistissa, mutta kyllähän se mietityttää, kuinka kauan kuntoutumiseen menee.

Oman sairastumisen myötä Minka haluaa muistuttaa oman kehon kuuntelemisen tärkeydestä. Vakavalta vaikuttavia oireita ei kannata ohittaa.

– Aina ei kannata ajatella, että ei se mitään ole. Suomessa on tapana vähätellä vaivoja ja viivyttää hoitoon hakeutumista. Esimerkiksi moni tuntemani treenaava mies menee pienessä flunssassa salille.

Minka kertoo, että hänkin olisi voinut kuitata oireet sillä, että häntä hengästyttää poikkeuksellisen paljon sairastamansa astman takia.

– Oli hyvin lähellä itselläkin, etten mennyt vain kotiin. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että urheilullinen ihminen ei hengästy kaupassa kävellessä. Ilman sitä voisin olla nyt vielä huonommassa kunnossa.