Trumpin allekirjoittaman asetuksen mukaan Yhdysvaltain lipun polttaminen johtaisi jatkossa yhden vuoden vankeusrangaistukseen.
Avaa kuvien katselu
Lipun polttamisella on vastustettu presidentti Trumpin toimia myös aiemmin. Mielenosoittajat polttivat Yhdysvaltain lipun Valkoisen talon edustalla Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta 2019. Kuva: Ken Cedeno / All Over Press
Yhdysvaltain Washingtonissa nähtiin eilen maanantaina laajaa mediahuomiota saanut mielenilmaus.
Presidentti Donald Trumpin mielivaltaista vallankäyttöä vastustanut mies poltti Yhdysvaltain lipun Valkoisen talon edustalla.
– Poltamme lipun vastalauseena presidentille, joka kokee voivansa tehdä mitä vaan ja säätää mitä tahansa lakeja, riippumatta siitä, onko se laillista tai laitonta, mies sanoi CNN:n mukaan.
Myöhemmin Jay Careyksi tunnistettu mies oli oman kertomansa mukaan palvellut kaksikymmentä vuotta Yhdysvaltain armeijassa.
Avaa kuvien katselu
Mielenosoittajat polttivat Yhdysvaltain lipun Washingtonissa 4. heinäkuuta 2020. Lipun häpäisyä ei ole Yhdysvalloissa erikseen kielletty. Kuva: All Over Press
Vain hetkeä aiemmin Trump allekirjoitti asetuksen, jonka on tarkoitus kieltää maan lipun polttaminen.
– Yhdysvaltain lippu on erityinen kansallinen symboli, joka yhdistää ja edustaa jokaista amerikkalaista taustoista riippumatta. Lipun häpäiseminen on ainutlaatuisen törkeää ja provosoivaa, Trumpin allekirjoittamassa asetuksessa lukee.
Tekstissä lipun polttaminen on halveksunnan, vihamielisyyden ja väkivaltaisuuden osoitus Yhdysvaltoja vastaan.
– Sen polttaminen voi johtaa väkivaltaisuuksiin ja mellakoihin, kiellon perustelut jatkuvat.
Tuoreen asetuksen mukaan lipun polttaminen johtaisi jatkossa yhden vuoden vankeusrangaistukseen.
Asetus ei ole vielä lainvoimainen.
Poliisi perusteleekin Jay Careyn kiinniottoa sillä, että hän oli sytyttänyt avotulen maan Kansallispuistoviraston hallinnoimassa Lafayetten puistossa.
Lipun häpäisyn kieltäminen ei ole epätavallista
Lipun häpäisy on kielletty laissa useassa maassa, myös Suomessa.
Yhdysvalloissa lipun häpäisy on yritetty kieltää 1960-luvulta lähtien useita kertoja. Toistaiseksi maan korkein oikeus on lopulta linjannut, että oikeus lipun polttamiseen kuuluu Yhdysvaltain perustuslaissa määritellyn sanan- ja ilmaisunvapauden alaisuuteen.
Trump pyytää asetuksessaan oikeusministeri Pam Bondia haastamaan korkeimman oikeuden vuonna 1989 tekemän päätöksen, jotta korkein oikeus päätyisi arvioimaan asian uudelleen.
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden koostumus on nykyään paljon 1980-lukua konservatiivisempi.
Trump nimitti ensimmäisen virkakautensa aikana oikeuteen kolme tuomaria, ja sen johdosta oikeuden kokoonpano on selvästi konservatiivinen.