- Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeet ostaa Grönlanti ovat tiivistäneet Grönlannin ja emämaa Tanskan välejä.
- Trumpin epäilty tavoite erottaa maat on epäonnistunut, ja ne ovat esiintyneet yhtenä rintamana Yhdysvaltoja vastaan.
- Paikallisten mukaan raha ja mahtailu eivät vetoa grönlantilaisiin, joille yhteisöllisyys on tärkeämpää.
- Vaikka itsenäisyys Tanskasta kiinnostaa, harva haluaa sitä heti.
- Vain kuusi prosenttia grönlantilaisista haluaisi liittyä Yhdysvaltoihin.
NUUK Keskiviikkona tammikuun puolivälissä Jukku Kielsen kiipesi vuorelle.
Reitti oli tuttu, Kielsen oli noussut sen satoja kertoja, kesällä ja talvella. Nyt oli liukasta, piti edetä varovasti.
Huipulla, reilun 700 metrin korkeudessa Kielsen sitoi rautatangon päähän lipun, jonka puna-valkoinen auringonlaskua kuvaava symboli oli tullut viimeistään nyt koko maailmalle tutuksi.
Juuri silloin matalalla roikkuva aurinko tuli esiin pilven takaa ja sytytti liehuvan lipun loistamaan.
Jukku Kielsen vei Grönlannin lipun Ukkusissat-vuoren huipulle, koska Nuukin pormestari oli kehottanut grönlantilaisia liputtamaan. Kuvalähde: Jukku Kielsen
Kutakuinkin samoihin aikoihin Tanskan ulkoministeri pani tupakaksi Washingtonissa. Hän oli ollut grönlantilaisten kollegoidensa kanssa puhumassa presidentti Donald Trumpin hallinnolle järkeä.
Oli tammikuun 14. päivä, ja grönlantilaisten näkökulmasta tuo kokous oli helpotus ja käänne parempaan. Viikkoa myöhemmin Trump sanoi Sveitsin Davosissa, ettei aio käyttää voimaa Grönlannin valtaamiseen.
Tänä viikonloppuna Grönlannissa jännitettiin jälleen yhtä kansainvälistä kokousta. Tanskan ja Grönlannin pääministerit tapasivat Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion pikaisesti Münchenin turvallisuuskokouksessa perjantaina. Grönlantia koskevat neuvottelut maiden välillä ovat yhä kesken.
Lauantain puheessaan Rubio ei maininnut Grönlantia ja oli muutenkin sovitteleva Eurooppaa kohtaan.
Perimmäinen kiistakysymys on silti yhä ratkaisematta: Yhdysvaltain presidentti haluaa yhä Grönlannin.
”Seistään yhtenäisinä”
Jukku Kielsen ottaa meidät kyytiin Nuukin keskustassa sijaitsevan kauppakeskuksen parkkipaikalta. Lipun nostamisesta on pari päivää, on lauantai, ja Nuukissa on kutsuttu koolle mielenosoitus. Sinne Kielsenkin aikoo iltapäivällä suunnata.
Sitä ennen hän ehtii ajaa meidän katsomaan vuorta, jonka huipulle hän nosti lipun. Tarkoitus on samalla puhua Trumpin uhkailuista ja siitä, onko Yhdysvaltain presidentti onnistunut muuttamaan grönlantilaisten ajatuksia maansa tulevaisuudesta.
– En voi ymmärtää häntä. Ei kukaan voi ottaa toisen maata noin vain, Kielsen sanoo Trumpin puheista.
Avaa kuvien katselu
Oppaanakin toimiva Jukku Kielsen saa Grönlannin luonnossa liikkumisesta energiaa joka säällä. Hän on kiivennyt takana näkyvän Ukkusissat-vuoren huipulle yli 500 kertaa. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Kielsen on hyvin tavallinen grönlantilainen. Hän on kasvanut saaren eteläosissa ja muuttanut nuorena pääkaupunkiin. Nyt hän on töissä Grönlannin puhelinyhtiössä ja viettää suurimman osan vapaa-ajastaan ulkona.
Lipun nosto Nuukin vieressä kohoavalle vuorelle oli symbolinen ele, mutta Kielsenin mielestä grönlantilaiset voivat tehdä muutakin.
– Seistään yhtenäisenä. Sen sijaan, että monet ihmiset sanoisivat eri asioita, puhutaan yhdellä suulla.
Juuri tämä on vastarintaa, jota Trump tiimeineen ei ehkä osannut odottaa.
Avaa kuvien katselu
Grönlantilaiset osoittivat mieltään Trumpin suunnitelmia vastaan Nuukissa lauantaina 17. tammikuuta. Paikalla oli tuhansia ihmisiä. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Yhteinen uhka lähentää
Kun Trumpin Grönlanti-himo alkoi taas tammikuussa yltyä, moni pohti tosissaan, lähettäisikö Trump saarelle sotajoukon. Osa asiantuntijoista uskoi, että Trump pelasi pidempää peliä.
Siinä Valkoinen talo ottaisi kaikki keinonsa käyttöön lietsoakseen grönlantilaisten itsenäistymishaluja ja rikkoakseen itsehallintoalueen välit emämaahan Tanskaan. Itsenäinen Grönlanti tarvitsisi siten uuden kumppanin ja tukijan.
Toistaiseksi onnistumisen merkkejä on vähän.
Paljon mediahuomiota saaneen sekasortoisen kokouksen jälkeen Tanskan ja Grönlannin poliittinen johto on seissyt julkisesti yhtenä rintamana. Trump on pikemminkin ajanut grönlantilaiset ja tanskalaiset yhteen kuin erilleen.
Avaa kuvien katselu
Ihmiset seisoivat kallion laella Nuukin mielenosoituksessa. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain konsulaatti Nuukissa on punainen puutalo lähellä satamaa. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Yksi merkki yhtenäisyydestä oli sekin, kun jopa 20 000 ihmistä kokoontui Kööpenhaminan raatihuoneen edustalle osoittamaan tukeaan grönlantilaisille samalla, kun nuukilaiset täyttivät oman pienen kaupunkinsa.
Monille grönlantilaisille on myös käynyt selväksi, mihin kaikkeen Tanskaa tarvitaan. Ilman Tanskaa saari olisi yksin, jos Yhdysvallat päättäisi käyttää sotavoimiaan.
Vanhat haavat ovat silti yhä olemassa. Monet grönlantilaiset eivät voi unohtaa, miten Tanska on kohdellut saaren alkuperäiskansaa.
Pääkaupunki Nuukilla on modernit kasvot, mutta monin paikoin Grönlannissa eletään jopa kurjasti. Nuorten koulutustaso on Tanskaa jäljessä, itsemurhaluvut ovat korkeat ja sosiaaliset ongelmat korostuvat.
Grönlanti ei pärjäisi rahallisesti ilman Tanskaa, mutta samalla vanhat rakenteet pitävät grönlantilaiset tanskalaisista riippuvaisina. Epätasa-arvosta työmarkkinoilla kertoo vaikkapa se, että Tanskassa syntynyt asukas ansaitsee keskimäärin yli kaksi kertaa enemmän kuin saarella syntynyt.
Mitä tapahtuisi, jos Trump tarjoaisi grönlantilaisille todella paljon rahaa? Näin vastaa Jukku Kiesen:
Jukku Kielsen kertoo, onko Grönlanti hänen nähdäkseen kaupan.
Myöskään Yhdysvaltain presidentin öykkäröivä tyyli ei puhuttele.
– Olemme sataprosenttisesti erilaisia kuin Trump, Jukku Kielsen sanoo.
Samoilla linjoilla on Tillie Martinussen. Hän on entinen Grönlannin parlamentin jäsen.
Martinussenin mielestä Trump ei ymmärrä, että pinnalliset amerikkalaiset arvot, kuten raha ja kuuluisuus eivät grönlantilaisia kiehdo. Itsekehuskelu ja voimiensa liioittelu olisi aikoinaan johtanut jäisellä saarella kuolemaan.
– Grönlantilaiset eivät usko sellaiseen, että tullaan isoon ääneen paikalle kertomaan, että olen suurin ja vahvin. Täällä merkitsee se, mitä teet yhteisön hyväksi, Martinussen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Tillie Martinussen toimi Grönlannissa parlamenttiedustajana vuosina 2018–2021. Hän ei ollut viime vaaleissa ehdolla, mutta aktvoitui julkisuudessa Trumpin puheiden vuoksi. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Martinussen sanoo olevansa avoimesti unionisti, eli hän kannattaa pysymistä osana Tanskaa. Yhdysvaltain kanssa voi silti olla liittolainen, hän sanoo.
Trump ei hänen mukaansa ymmärrä, miten tiukasti Grönlanti ja Tanska ovat kytkeytyneet toisiinsa myös perheiden kautta.
– Esimerkiksi minun isäni on tanskalainen ja äitini grönlantilainen. Sama koskee useimpia grönlantilaisia jollain tavalla. Haluamme pysyä perheemme kanssa, vaikka meillä joskus onkin vaikeita päiviä, Martinussen vertaa.
”Suurin osa haluaa elää rauhassa”
Trumpin hallinnon kosiskelu ja painostusyritykset on Grönlannissa kyllä huomattu.
Toinen Trumpin asiaa Grönlannissa ajanut vieras on Yhdysvaltain entinen Tanskan-suurlähettiläs Carla Sands. Sands on sanonut olevansa varma, että Trump saa tahtonsa läpi tällä presidenttikaudellaan.
– He ovat yrittäneet aiheuttaa eripuraa jo pitkään. On mielenkiintoista, että se ei ole onnistunut, vaikka niin moni grönlantilainen puhuu itsenäisyydestä, Martinussen pohtii.
Avaa kuvien katselu
Tanskan puolustusvoimien partioalus liikkui tammikuussa Nuukin edustalla. Tanskan ja sen liittolaisten sotilaallinen tuki on otettu Grönlannissa helpottuneena vastaan. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain lippu konsulaatin ovella Nuukissa. Kuva: Rinna Härkönen / Yle
Vuosi sitten tehdyssä mielipidekyselyssä hieman yli puolet grönlantilaisista kannatti saaren itsenäisyyttä jollain aikataululla. Viime kevään vaaleissa voiton vei kuitenkin puolue, joka kannattaa itsenäistymistä vasta, kun aika on siihen kypsä.
Sama tutkimus on tuorein Grönlannissa tehty laaja mielipidekysely Yhdysvaltoihin liittymisestä. Siinä vain kuusi prosenttia vastaajista ajatteli, että Grönlannin kannattaisi liittyä osaksi Yhdysvaltoja. Selvä enemmistö, 85 prosenttia vastaajista oli eri mieltä.
Nyt Grönlannin poliittiset puolueet ovat seisseet rintamana Trumpia vastaan. Sosiaalisessa mediassa grönlantilaisten tunteet ovat kyllä kuumentuneet.
– Osa haluaa tehdä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa ja hyvin harva haluaa liittyä heihin. Suurin osa tahtoisi vain elää rauhassa Grönlannissa, Kielsen sanoo.
Kielsen ajattelee, että nyt ei ole aika pohtia Grönlannin ja Tanskan historian kipukohtia vaan ajatella tulevaisuutta.
– Emme voi muuttaa mennyttä, mutta voimme oppia siitä.
Avaa kuvien katselu
Jukku Kielsenin nostama Grönlannin lippu liehui auringonlaskussa Nuukin yllä 14. tammikuuta. ”Tuntui kuin aurinko olisi paistannut Grönlannille”, Kielsen sanoo. Kuva: Jukku Kielsen