Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko näkyy eniten pohjoisessa Suomessa. Selvitimme, miten lakko vaikuttaa.
Avaa kuvien katselu
Kolmipäiväinen lakko vaikuttaa esimerkiksi hoivakoteihin, jossa työtä tehdään osin esihenkilövoimin. Arkistokuva. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
- Yksityisen sosiaalipalvelualan kolmen päivän lakko alkoi tiistaina. Se koskee hoivakoteja varsinkin Pohjois-Suomessa.
- Ammattiliitot vaativat palkankorotuksia, jotta alan palkat nousisivat julkisen sektorin tasolle.
- Työnantajien mukaan lakko ei vaaranna asukkaiden hoitoa, mutta voi karsia esimerkiksi ulkoilua.
- Uusi lakko uhkaa alaa maaliskuussa.
Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko alkoi tiistaina puoliltaöin. Se koskee muun muassa palvelu-, hoiva-, nuoriso- ja turvakoteja erityisesti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lakko kestää kolme päivää.
Kokosimme tähän juttuun tietoa lakosta ja sen vaikutuksista.
Mihin lakko kohdistuu?
Lakko ei koske kaikkia yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijöitä eikä esimerkiksi kaikkia yksityisiä palvelukoteja.
Lakkokohteet voi tarkistaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n verkkosivuilta. Niitä on noin kuusikymmentä, ja suurin osa niistä sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Kuitenkin esimerkiksi osa JHL:n palkkaryhmistä on lakossa koko maassa. Tällaisia ovat esimerkiksi keittiötyöntekijät.
Työehtokiista koskee yli 70 000 palkansaajaa.
Miten lakko näkyy lakkokohteissa?
Työnantajien tavoitteena on, että isoja vaikutuksia asukkaille tai omaisille ei olisi. Sekä Esperistä, Attendosta että Mehiläisestä vakuutetaan, että lakko ei vaikuta asukkaiden turvallisuuteen.
Esimerkiksi Attendossa työt tehdään lakon aikana osin esihenkilövoimin. Työntekijöitä on varmistettu töihin myös neuvottelemalla järjestöjen kanssa suojelutyöstä.
– Pystymme turvaamaan turvallisen arjen. Kaikki hoitotoimet, ruokailut, lääkitykset ja hygienia-asiat hoituvat, lupaa Attendon työsuhdejohtaja Kari Bagge.
Ulkoilua tai muita aktiviteetteja ei Baggen mukaan lakkokohteissa välttämättä järjestetä. Myös muutokset ruokalistoilla ovat mahdollisia.
Myös Esperiltä todetaan sähköpostitse, ettei omaisten tarvitse huomioida lakkoa mitenkään.
– Teemme kaikkemme huolehtiaksemme asukkaidemme turvallisuudesta ja hyvästä hoivasta myös työtaistelutoimenpiteiden aikana.
Avaa kuvien katselu
Lakon aikana ulkoilua ja muita aktiviteetteja ei välttämättä järjestetä lakkokohteissa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton eli Superin puheenjohtaja Päivi Inberg toivoo lakon näkyvän työpaikoilla siten, että lakkopäivinä tehdään vain kaikkein oleellisimmat tehtävät.
– Kaikkein kriittisimmät ovat hygienia, lääkkeet ja ruoka.
Lakkokohteiden joukossa on myös muiden kuin suurimpien hoivayritysten kohteita.
Yksityisiä työnantajia edustavan Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan lakon vaikutuksista on mahdoton sanoa etukäteen tarkemmin, sillä työnantajat eivät tiedä lakossa olevien työntekijöiden määrää.
Halin työmarkkinajohtaja Kati Virtanenkin korostaa viime vuonna voimaan tullutta suojelutyölakia. Se takaa ihmisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömän työn myös työtaistelutilanteissa.
Miksi nyt lakkoillaan?
JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi korostaa, että neuvotteluissa on kyse tasa-arvosta yksityisen ja julkisen puolen välillä.
– Yksityisellä sosiaalipalvelualalla saa vähemmän palkkaa samasta työstä kuin julkisella puolella. Palkkaero voi olla satoja euroja kuukaudessa tehtävästä riippuen, Keturi sanoo.
Hän laskee, että lakossa on mukana pari tuhatta JHL:n työntekijää.
– Palkkaerojen kurominen umpeen on tärkeää, jotta ala saadaan pysymään pito- ja vetovoimaisena.
Samoilla linjoilla Keturin kanssa on Superin puheenjohtaja Päivi Inberg. Lakko koskee tällä hetkellä 600–800 Superin jäsentä pohjoisessa.
JHL on antanut myös uuden lakkovaroituksen. Maaliskuun 3.–5. päivinä uhkaava lakko koskisi kaikkea Hali ry:n jäsenyrityksissä tehtävää työtä.
Vaikuttaako yksityisen sosiaalialan lakko sinun tai läheisesi elämään? Jos haluat kertoa meille aiheesta, lähetä viesti alla olevalla lomakkeella.