Nouseeko ruuan hinta vai tuottajien katteet? Lakiuudistus jakaa mielipiteitä

Elintarvikemarkkinalain uudistus on käynnissä. Sillä tavoitellaan elintarvikemarkkinoiden parempaa toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Niin sanotun ruokalain vaikutuksista ollaan erimielisiä kaupan ja tuottajien riveissä. Tuottajien mukaan lakiesitys parantaa pienten ruuantuottajien neuvotteluasemia, kauppa varoittelee sekavan uudistuksen johtavan elintarvikkeiden hinnankorotuksiin.

MTK-Salon uusi pertteliläinen puheenjohtaja Christian Tallskog näkee lakiuudistuksessa paljon hyvää.

– Tavoite on korjata epäkohtia, ei vaikuttaa vähittäishintoihin. Tuottajien näkökulmasta on hyvä, että tavoitellaan heikommassa asemassa olevien neuvotteluaseman parantamista ja tulojen reilumpaa jakautumista, Tallskog sanoo.

MTK-Salo ry on Suomen suurin MTK-yhdistys, ja Salo on Suomen suurin maatalouspitäjä. Heikommassa asemassa olevilla Tallskog viittaa tuottajiin eli maanviljelijöihin.

Tallskog pitää lakiesityksessä tärkeänä sitä, että olosuhteiden rajusti muuttuessa ostajan eli kaupan keskusliikkeiden tulisi neuvotella sopimusehdoista tuottajan kanssa.

– Esimerkiksi silloin, jos energian hinta nousee rajusti, kuten muutama vuosi sitten, ja tuottajan kulut moninkertaistuvat verrattuna sopimuksen allekirjoitushetkeen, Tallskog konkretisoi.

Tallskog ei lähde arvioimaan, tulevatko tuottajien katteet uuden lain myötä paranemaan.

– Tuohon on vaikea vastata, eikä lakiesitystä ole vielä edes hyväksytty eduskunnassa. Ajattelisin, että tärkeintä on se, että saadaan reilu ruoka- ja elintarvikemarkkina, jossa kaikki pärjäävät. Myös alkutuottajat, Tallskog sanoo.

Salo on 54 000 peltohehtaarillaan mitattuna Suomen suurin maatalouspitäjä. Kuva: SSS-arkisto/Tatu Gustafsson

Tallskogin mukaan tuottajien pärjääminen on tärkeää useastakin syystä. Tarvitaan uusia nuoria viljelijöitä jatkamaan alkutuotantoa, ja tuotannon kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä sekä uskoa investointien kannattavuuteen.

– Osapuolille yhteinen tuska on ollut kustannusten vaihtelu ja toisaalta pitkät, sitovat sopimukset. Nämä ovat olleet elementtejä, jotka ovat ehkä viime aikoina närästäneet, Tallskog sanoo.

Tuottajan näkökulmasta elintarviketuotannon katteet ovat olleet kaupan puolella hyviä, tuottajan puolella kehnoja.

– Näen, että juuri näitä ongelmia lakiuudistuksella pyritään poistamaan. Pyritään reiluun ja hyvään yhteistyöhön koko ketjussa, mikä on kaikkien etu ketjussa – myös kuluttajan. Kyse on jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta, Tallskog sanoo.

Tallskog toivoo, ettei lakiuudistus kuitenkaan lisää byrokratiaa: se ei olisi kenenkään etu.

Yksi ruokalain tarkoituksista on estää kauppoja suosimasta liikaa omia tuotemerkkejään. Näitä ovat mm. K-ryhmän Pirkka-, Pirkka Parhaat- ja K-menu -tuotteet, joita ryhmällä on liki 3 000, ja S-ryhmän Coop-, Xrta-, Kotimaista- ja Änglamark- -tuotteet. S-ryhmällä on yksin Rainbow-tuotteet korvaavia Coop-tuotteita on jo yli 1 200, Kotimaista-tuotteita noin 500 ja Xtra-tuotteita yli 300.

Lidl-ketjun kaupoissa omien merkkien osuus myynnistä on 75 prosenttia, kun se yleisesti Suomessa on 25 prosentin luokkaa. Keski-Euroopassa ns. private label -tuotteiden osuus myynnistä on jopa 40 prosenttia.

S- ja K-ryhmillä on yli 80 prosentin markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa, ja yhdessä Lild:n kanssa näillä kolmella markkinaosuus nousee noin 92 prosenttiin.

MTK:n edellinen puheenjohtaja Juha Marttila on todennut, että private label -tuotteet ovat kaupalle ”loistava keino saada haltuunsa teollista tuotantoa ilman omia investointeja ja tuotteiden ja valmistuksen innovaatioita”.

Elintarvikekaupan jätit K- ja S-ryhmä eivät ole tyytyväisiä uuteen lakiluonnokseen, jonka yksi tavoite on suitsia kauppaa suosimasta liikaa omia tuotteitaan. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine varoitti helmikuun alussa, että lainmuutos voi johtaa hinnankorotuksiin. Jos kaupan omien tuotteiden markkinoille pääsyä hankaloitetaan, ruoka kallistuu.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto tukee Laineen väittämää: esitysluonnoksen pohjalta elintarvikkeiden hinnat saattavat nousta.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) on myös arvioinut, että hallituksen ehdottamat muutokset voivat olla kuluttajien etujen vastaisia.

– Jos rajoitetaan edullisimpien vaihtoehtojen esillepanoa tai näkyvyyttä, ja jos vahvimmat tavarantoimittajat saavat parannettua omaa asemaansa, kilpailupaine heikkenee niiden ostalta, ja se näkyy loppukädessä kuluttajan kukkarossa, totesi KKV:n tutkimuspäällikkö Milla Määttä Iltalehdelle helmikuun alussa.