Ilmastonmuutos|Trooppista chikungunya-tautia ei vielä voi saada suomalaisista hyttysistä. Ainakin kahta muuta tautia hyttyset levittävät meilläkin.
Lue tiivistelmä
Trooppinen chikungunya-tauti voi levitä suurimmassa osassa Eurooppaa ilmaston lämpenemisen myötä, kertoo uusi tutkimus brittilehti The Guardianin mukaan.
Tautia kantava Aasian tiikerihyttynen pystyy välittämään virusta, kun lämpötila pysyy noin 14–32 asteessa.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti arvioi, että hyttyslaji kiipeää tasaisesti pohjoisemmaksi Euroopassa, mutta Suomeen tulossa kestää vielä.
Tauti voi aiheuttaa voimakasta nivelkipua ja olla hengenvaarallinen pienille lapsille ja ikäihmisille.
Trooppinen tauti chikungunya voi lämmenneen ilmaston takia levitä suurimmassa osassa Eurooppaa, selviää uudesta tutkimuksesta brittilehti The Guardianin mukaan.
Korkeammat lämpötilat tarkoittavat sitä, että tartunnat ovat mahdollisia kuutena kuukautena vuodessa Etelä-Euroopassa, kuten Espanjassa ja Kreikassa.
Suomi on luokiteltu pienen riskin maaksi. Tartuntoja voisi tutkimuksen mukaan silti teoriassa tapahtua vajaana kolmena kuuna vuodessa. Kuukaudet keskittyvät heinä–elokuuhun.
Chikungunya aiheuttaa muun muassa nivelkipua, joka voi olla joillakin erittäin toimintakykyä heikentävää. Se voi olla jopa hengenvaarallista pienille lapsille ja ikäihmisille.
Tautia kantava aasian tiikerihyttynen (Aedes albopictus) pystyy välittämään tautia, kun lämpötila pysyy noin 14–32 asteessa.
Alin lämpötila on todettu 2,5 astetta matalammaksi kuin aiemmin on arvioitu. Se on tutkijoiden mukaan ”varsin järkyttävää”.
Analyysi on ensimmäinen, jossa arvioidaan kattavasti lämpötilan vaikutusta viruksen itämisaikaan aasian tiikerihyttysessä. Siinä käytiin läpi 49 aiempaa tutkimusta.
Lajia ei ole vielä löytynyt Suomesta, mutta 16:sta muusta Euroopan maasta on, kerrotaan Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen raportissa.
Chikungunyan lisäksi laji pystyy levittämään denguekuumetta ja zikavirusta.
Hyttyslaji on kiivennyt tasaista tahtia pohjoisemmaksi Euroopassa, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Tällä hetkellä sen pohjoisin esiintymisalue on Hollannissa, joskin havaintoja on esimerkiksi Ruotsistakin.
Vaikka muuttuva ilmasto ajaakin hyttystä pohjoisemmaksi, Suomeen tulossa kestää vielä, Vapalahti sanoo. Ainakin olemme ”jonossa viimeisimpänä”.
”Ne voisivat alkaa näkyä ensimmäisenä lounaisimmassa Suomessa joinakin kuukausina kesäisin, mutta talvehtiminen täällä ei varmaan onnistu”, Vapalahti arvioi.
Aasian tiikerihyttysen levittämää chikungunya-virusta on havaittu tutkimuksen mukaan kymmenessä maassa.
Vapalahden mukaan Suomestakin löytyy muutamia tapauksia, mutta ne ovat tarttuneet ihmisiin Suomen ulkopuolelta.
Chikungunya-epidemioita on tapahtunut muualla, kun tartunnan saanut ihminen on matkustanut Eurooppaan. Koska etelästä tautia levittävää hyttyslajia jo löytyy, paikallinen tiikerihyttynen on pistänyt tartunnan saanutta ja levittänyt tautia eteenpäin.
Tutkijoiden mukaan Euroopan kylmät talvet ovat toimineet luonnollisena palomuurina tartunnoille. Nyt tartuntoja on kuitenkin ilmennyt eteläisissä osissa talvellakin.
Virukseen on rokote, jota saa Suomessakin.
Suomessakaan ei ole poikkeuksellista, että hyttynen levittää tautia. Suomesta nimittäin löytyy jo ajoittain epidemioinakin ainakin kahta tällaista tautia.
Ensimmäinen on Sindbis-viruksen aiheuttama pogostantauti. Myös nivelrokkona tunnettu, niveloireita aiheuttava tauti on Vapalahden mukaan ”serkkutauti” chikungunyalle. Pogostantautia on tavattu etenkin Itä-Suomessa.
Toisena Vapalahti mainitsee jänisruttoa aiheuttavan francisella tularensis -bakteerin. Taudin yleisimpiä oireita ovat kuume, pistokohtaan kehittyvä paikallinen haavauma ja imusolmukkeiden tulehdus.
Kumpikaan näistä ei kuitenkaan leviä eteenpäin hyttynen–ihminen–hyttynen-tartuntaketjussa, vaan ne edellyttävät hyttysen kontaktia taudinaiheuttajaan luonnossa.