Poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä 1 033 Itä-Suomessa tapahtunutta nettipetosta, joissa rikolliset saivat rikoshyötyä yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Juha Leinonen kertoo tiedotteessa, että 63 prosentissa tapauksista kalasteltiin uhrien tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja. Tekotavan rikoshyöty nousi noin 3,7 miljoonaan euroon.

Poliisi painottaa, ettei henkilökohtaisia tietoja pidä luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle.

Petosvuosi alkoi vilkkaasti, sillä tammikuun aikana Itä-Suomen poliisin tietoon tuli yhteensä 329 petosta, joista törkeitä oli 20.

Törkeän petoksen uhriksi joutui esimerkiksi 1970-luvulla syntynyt heinäveteläisnainen, jota Osuuspankin turvahenkilönä esiintynyt huijari varoitti puhelimitse suurista tilisiirroista. Huijarin mukaan naisen rahat täytyi siirtää turvatilille siirtojen peruuttamiseksi.

Puhelun aikaan töissä ollut nainen totteli huijaria kiireessä ja kirjautui soittajan antamien ohjeiden mukaan pankin mobiilisovellukseen. Nainen menetti huijauksessa miltei 20 000 euroa.

Naisella oli käyttöoikeus myös muutamien läheistensä tileille, minkä vuoksi hänelle oli siirretty kymmeniätuhansia euroja. Nämä rahat nainen kuitenkin ehti pelastaa sulkemalla verkkopankkitunnuksensa.

Mies oli kertomansa mukaan osallistunut tietämättään 150 000 dollarin osakekauppaan.

Samankaltaisen Osuuspankki-huijauksen uhriksi joutui myös 1930-luvulla syntynyt joensuulaismies. Hän oli siirtänyt turvatilille kahdessa erässä yhteensä noin 34 000 euroa.

Pankki kuitenkin palautti miehelle 19 000 euroa. Loput rahat ovat poliisilla takavarikossa toisen rikosjutun vuoksi, eli vanhus on saamassa jokaikisen pennin takaisin.

Joensuulaismiehen huijaamista tutkitaan törkeänä petoksena.

Kontiolahtelainen mies kertoi poliisille langenneensa sijoitushuijaukseen. Hän oli sijoittanut R-Table-nimiselle alustalle kymmeniätuhansia euroja Whatsappissa saamiensa ohjeiden perusteella. Kyseisellä alustalla sijoittamisen hän oli aloittanut joulukuussa 2025, jolloin hän sai tarkat avustajalta tarkat neuvot siitä, miten alustalla toimitaan.

Mies oli osa ryhmää, jossa maksimisijoitus oli 5 000 euroa. R-Tablen kautta hän sai kotiutettua 85 euroa. 5 000 euron maksimisijoituksen ryhmään liittymisen jälkeen mies osallistui osakeantiin, jossa hänelle oli tullut osakkeita 36 500 euron arvosta. Uhri ei halunnut menettää R-Tablessa olevia rahojaan, joten hän maksoi osakkeet säästöillään sekä avustajalta lainaamillaan rahoilla.

Mies oli kertomansa mukaan osallistunut tietämättään 150 000 dollarin osakekauppaan. Hänen tilinsä ja siellä olleet noin 40 000 dollaria oli jäädytettiin, koska kontiolahtelaisella ei ollut varaa maksaa osakkeita.

Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.

Kalasteluhyökkäykseltä suojautuminen

Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä saapuvan linkin kautta. Lue tarkasti, mitä olet varmistamassa tunnuksillasi.

Kukaan laillinen toimija ei pyydä puhelussa pankkitunnuksia tai pyydä siirtämään varoja turvatilille.

Mobiilivarmennehuijauksissa ja muissakin pankki- ja verkkohuijauksissa pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä.

Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijaus. Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen.

Varojen siirtäminen tulee tehdä ilman painostusta tai kiirettä. Erityistä varovaisuutta tarvitaan, kun varoja siirretään henkilölle, jota ei ole tavannut fyysisesti tai siirto liittyy kryptovaluuttaan.

Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä pankkiisi ja tee rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin tieto huijauksesta tulee viranomaisille, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja varoja takaisin.

Lähde: Itä-Suomen poliisi