Venäjän hyökkäyssodasta erityisesti kärsineet alueet saavat edullista lainaa.
Avaa kuvien katselu
Sallaan rakennetun raja-aidan on tarkoitus estää luvatonta maahantuloa ja helpottaa rajavalvontaa. Kuva: Antti Mikkola
BRYSSEL Venäjän hyökkäyssodasta kärsineille itärajan maille on EU-komission mukaan luvassa edullista lainaa.
Itärajan maat kuten Suomi voivat hakea lainaa sodasta kärsineiden alueiden auttamiseen niin sanotun itäisen sijoitusvälineen kautta. Lainaa on saatavissa vuoden 2027 loppuun saakka.
Rahoittajiksi tulevat komission mukaan Euroopan investointipankki sekä muut kansainväliset ja alueelliset kehityspankit. Lainatukeen on varattu 28 miljardia euroa. Kaikkein hankalimpaan asemaan joutuneilla alueilla yhteistyöhön toivotaan Maailmanpankkia.
Tarkoitus on helpottaa rajaseuduilla sijaitsevien yritysten rahansaantia. Lainojen yksityiskohtia selviää 26. helmikuuta, jolloin rahoituslaitosten on tarkoitus allekirjoittaa sopimus.
Uutta suoraa EU-rahaa komissio ei alueille lupaa. Nykyinen vuoden 2027 loppuun ulottuva EU-budjetti on suurelta osin käytetty.
Sodan seurauksista ovat komission mukaan kärsineet erityisesti alueet yhdeksässä maassa, joita ovat Suomi, Puola, Viro, Latvia ja Liettua sekä Unkari, Romania, Bulgaria ja Slovakia.
EU pelkää asukkaiden kuuntelevan propagandaa
Aluekehitysrahoista vastaava EU-komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto totesi tiedotustilaisuudessa, että itärajalla on suuri ero ennen ja jälkeen vuoden 2022. Tuolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Matkailu on vähentynyt, rajakauppa on romahtanut ja asuntomarkkinat ovat pysähtyneet. Alueille on vaikea saada investointeja, ja kuntien varat hupenevat. Väestö alueilla vanhenee.
Turvallisuusuhkiksi komissio listaa hybridi-iskut, välineellistetyn maahanmuuton, väärän tiedon levittämisen sekä Venäjän ja Valko-Venäjän sabotaasi-iskut.
EU pelkää, että väki alueilta lähtee ja rajaturvallisuuden valvonta vaarantuu. Vaarana on myös, että itärajan asukkaat altistuvat Venäjän propagandalle ja kiinnostuvat poliittisista ääriryhmistä.
Yhtenä painopisteenä komissio pitääkin medialukutaidon kehittämistä ja taistelua disinformaatiota vastaan alueilla.
EU korostaa myös liikenneyhteyksien parantamista idässä ja rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin kehittämistä. Sellainen on esimerkiksi kaavailtu Suomen, Baltian, Saksan ja Puolan yhdistävä vetyputkihanke.
Seuraavassa EU-budjetissa rahaa on luvassa puolustukseen, rajavalvontaan ja sisäiseen turvallisuuteen.