Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on löytänyt havaittavan maailmankaikkeuden reunalta joukon avaruuspölyisiä, tähtituotantoa harjoittavia galakseja, jotka syntyivät noin miljardi vuotta alkuräjähdyksen jälkeen.

Löytö voi tarjota tutkijoiden mukaan uudenlaisen näkymän galaksien elinkaareen.

Tutkijat esittävät löytöraportissaan The Astrophysical Journal Letters -tiedejulkaisussa, että galaksijoukon löytäminen yhdistäisi puuttuvat langat äskettäin löydettyjen, noin 13,3 miljardia vuotta sitten syntyneiden äärimmäisen kaukaisten kirkkaiden galaksien ja hyvin varhaisten, nykyisin ”uinuvien”, tähtituotannoltaan jo kauan sitten kuolleiksi katsottujen galaksien välillä.

”Uinuvien” galaksien tähtituotannon katsotaan loppuneen kaksi miljardia vuotta 13,7 miljardia vuotta sitten tapahtuneen alkuräjähdyksen jälkeen.

Tuore löytö haastaa nykyiset mallit maailmankaikkeuden vaiheista ja galaksien tähtituotannosta, tutkijat kertovat tiedotteessa.

”Tutkimustyöni keskittyy siihen, että yritän tunnistaa ja ymmärtää näitä harvinaisia, pölyisiä tähtiä muodostavia galakseja, jotka löydettiin ensi kerran vasta 1990-luvun lopussa. Nämä pölyiset galaksit ovat massiivisia galakseja, jotka sisältävät paljon metalleja ja avaruuspölyjä. Ne ovat hyvin vanhoja galakseja, mikä tarkoittaa sitä, että ne tuottivat tähtiä jo maailmankaikkeuden varhaisessa vaiheessa, aiemmin kuin mitä nykyiset mallimme määrittelevät”, kertoo tutkimusta johtanut Massachusettsin yliopiston apulaisprofessori Jorge Zavala tiedotteessa.

Tutkijat hyödynsivät ensin Chilessä sijaitsevan ALMA-radioteleskooppiryhmän laitteistoa tunnistaakseen noin 400 kirkasta, avaruuspölyistä galaksia.

Tämän jälkeen avaruusjärjestö Nasan James Webb -avaruusteleskoopin lähi-infrapunahavainnot auttoivat tutkijoita paikantamaan noin 70 himmeää avaruuspölyistä galaksikandidaattia havainnoitavan maailmankaikkeuden reunaseudulta.

Suurin osa taivaankappaleista oli entuudestaan tuntemattomia.

Vertailemalla ALMA-radioteleskooppiryhmän laitteiston keräämää dataa James Webb -teleskoopin dataan, tutkijat kykenivät vahvistamaan, että löydetyt taivaankappaleet eivät olleet vain galaksikandidaatteja vaan harvinaisia avaruuspölyisiä tähtituotantoa harjoittavia galakseja, jotka muodostuivat lähes 13 miljardia vuotta sitten.

Zavala ja hänen kollegansa katsovat, että nämä harvinaiset pölyiset galaksit liittyisivät kahteen muuhun harvinaisten ja epätavallisten galaksien tyyppiin, eli äärimmäisen kaukaisiin ja äärimmäisen kirkkaisiin tähtiä muodostaviin galakseihin, jotka muodostuivat pian alkuräjähdyksen jälkeen sekä vielä näitäkin galakseja vanhempiin, ”uinuviin” massiivisiin galakseihin, jotka ovat lopettaneet tähtituotantonsa kaksi miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen ja ovat näin ollen ”kuolleita”.

”Aivan kuin meillä olisi nyt näiden harvinaisten galaksityyppien elinkaarien eri vaiheista kertovia tilannekuvia. Äärimmäiset kirkkaat ja kaukaiset galaksit ovat nuoria galakseja, ”uinuvat” hyvin iäkkäitä ja nyt löydetyt pölyiset galaksit nuoria galaksiaikuisia”, Zavala kuvailee tiedotteessa.

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!