Millariikka Rytkönen ja Hanna Pakarinen ystävystyivät muutama vuosi sitten. Kätilö- ja gynekologipiirien ja artistimaailman yhdistäminen on tuonut ystävysten elämään monipolviset keskustelut, jotka ovat avartaneet molempien maailmaa.
Miten tapasitte?
Millariikka: ”Tapasimme kirjakustantamon pihajuhlissa syyskesällä 2023. En tule kulttuuripiireistä ja seisoin aavistuksen hämmentyneenä vieraiden joukossa. Yhtäkkiä Hanna pölähti eteeni ja huudahti: ”Sie! Mie fanitan siuta!” Vastasin Hannalle että, ei, kun minä fanitan sinua!
Se oli samaan aikaan hassu ja käänteentekevä hetki. Olen luonteeltani avoin, mutta julkisen työn myötä olen joutunut pystyttämään tiukat barrikadit ympärilleni. Hannan kanssa ne tulivat heti alas.”
Hanna: ”Koimme ensirakastumisen ystävyysversion. Olin ihaillut Millariikkaa kaukaa ja ollut aina heikkona toiminnan naisiin. Millariikan kanssa tuli tunne, että hänen käsiinsä voin uskoa koko elämäni.
Vaihdoimme saman tien puhelinnumeroita, vaikka en milloinkaan anna numeroani uusille tuttavuuksille. Kirjamme julkaistiin viikon välein, ja esiinnyin Millariikan kirjanjulkkareissa.”
Millaisia voimanaisia olette?
Hanna: ”Olen oppinut paljon asioita kantapään kautta. Nykyään pystyn ottamaan elämässä osumia vastaan ja säilyn pystyssä. Millariikka on voimanainen, hän ei valita vaan toimii.
Joskus mietin, miten hän on jaksanut rajuakin julkista ryöpytystä puolustaessaan tehyläisiä. Minulle voimanaiseuteen liittyy yhteyden ja luottamuksen kokemus. Kuljemme toistemme rinnalla, mitä tahansa tapahtuu.”
Millariikka: ”Kun näin Hannan tv:ssä Idolsissa vuonna 2004, katsoin, että vau mikä muikki! Siellä hän paineli menemään trukilla miesvaltaisella alalla. Olin itse vastikään eronnut ja tein työtä kätilönä.
En olisi ikinä uskonut, että ihailemastani artistista tulee myöhemmin läheinen ystävä. Olin mukana tuottamassa Hannan Rakenteet-biisiä, meidän tehyläisten voimalaulua. Marraskuussa Hanna esitti sen Nokia-areenalla 5 000 tehyläisen fiilistellessä. Se on ollut yksi ystävyytemme monista hienoista hetkistä.”
Miten voimalaulu sai alkunsa?
Hanna: ”Talvella 2024 keittelin kotona lohisoppaa ja lähettelimme samalla vertaistuellisia ääniviestejä toisillemme. Millariikalla oli jälleen edessään jokin tärkeä neuvottelu. Sanoin, että lähetän sinulle pöytälaatikostani taistelulaulun, joka on saanut alkunsa tähän ajankuvaan liittyvästä ahdistuksesta. Toisessa päässä oli hiljaista, sitten tuli viesti: mikä biisi tämä on!”
Millariikka: ”Kuuntelin kappaletta koko työmatkan volyymit kaakossa. Kuulin Hannalta, että sen julkaiseminen oli aikanaan jymähtänyt musiikkibisneksen rakenteisiin, mutta onneksi se on nyt julki.”
Mistä kiistelette?
Hanna: ”Viimeksi taisimme väitellä siitä, pitääkö voileivälle laittaa alimmaiseksi juusto vai kinkku. Vaikka välillä kuohahtelemme, emme kuohahda toisillemme.
Arvomme natsaavat hyvin kohdalleen. Puhumme paljon myös vaihdevuosiin liittyvistä muutoksista. Millariikka kulkee minua muutaman vuoden edellä. Hän on henkilökohtainen kätilö- ja gynekologitukeni.”
Millariikka: ”Tänä talvena kävimme tiukan keskustelun kitka- vai nastarenkaista. Ajan Porvoosta Helsinkiin kitkoilla, Hanna taas haaveilee nastoista.
Aika ajoin tempaisen esiin kätilökorttini, kuten viimeksi apteekissa ollessamme. Kun Hanna ei meinannut noudattaa suositustani närästyslääkkeestä, taisin korottaa ääntäni: kumman nimi löytyy JulkiTerhikistä!
Moni ystäväni on kätilö- ja gynekologipiireistä, Hanna artistimaailmasta. Monipolviset keskustelumme ovat avartaneet maailmaani ja poksautelleet kuplaani.”
Mikä teitä yhdistää?
Hanna: ”Molemmat tiedämme, miten raskasta julkinen työ voi olla. Olen saanut seurata vierestä Millariikan työtä. Vaatii todella paksua ulkokuorta olla se, joka ottaa kaiken paskan vastaan.
Ystävyytemme alussa Millariikka kysyi, voisimmeko joskus lähteä vertaistuelliselle kaljalle. Näin olemme myös tehneet. Vaikka ammattimme ovat erilaiset, tässä kohtaa meillä on paljon yhteistä ymmärrystä.”
Millariikka: ”Kohtaamistamme edellinen vuosi 2022 palkkaneuvotteluineen oli ollut historiallinen, mutta sitä seurannut lokakampanja raju. Ajattelin etten siitä enää nouse. Lopulta uskalsin tästäkin kokemuksesta kertoa kirjassani. Hannalla oli osuutensa siinä, että rohkaistuin ilmaisemaan omia tuntojani.”
Millaisia lasikattoja olette rikkoneet?
Hanna: ”Parikymppisenä hain töihin oppisopimuskoulutukseen sahalle. Hakuprosessi oli pitkä psykologisine testeineen, ja minut valittiin ainoana naisena 12 muun hakijan joukossa. Parikymppisenä oli iso juttu päästä jälleen ensimmäisenä naisena Puukeskuksen varastolle töihin Lappeenrannassa.
Vaikka minulla oli koulutus alalle ja kokemusta tehdastyöstä, esihenkilö kysyi hiukan ihmetellen, miksi haluan heille töihin. Vastasin, että itse asiassa haluan olla levylaulaja, mutta sellaista hommaa ei nyt ole näköpiirissä.
Ei kulunut kuin pari kuukautta, kun olin jo kisaamassa Idolsissa. Yhtenä aamuna ilmoitin pomolle, että tänne työpaikalle olisi nyt tulossa kuvausryhmä. Voiton jälkeen elämäni muuttui.”
Lue myös: Laulaja Hanna Pakarinen tunnustaa nyt: ”Idols-tähteys oli hirveää aikaa”
Millariikka: ”Korkeimman lasikattoni olen räsäyttänyt rikki yhdessä kollegoitteni kanssa, kun vuonna 2022 saimme läpi historiallisen esityksen hoitajien palkankorotuksista ja palkkaohjelmista. Olen niin ylpeä saavutuksestamme, että sen voi kaivertaa hautakiveeni!
Hoitajat ovat melko hiljainen ja vaatimaton porukka, joka ei tuo itseään esille. Siksi koskettavinta itselleni on ollut se, että he löysivät oman äänensä. Tuo neuvottelujen lopputulos kantaa minua edelleen.”
Hanna Pakarinen, 44
Laulaja
© Tommi Tuomi
Millariikka Rytkönen, 50
Tehyn puheenjohtaja