Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.
VAL DI FIEMME.
Lago di Teseron hiihtokeskus Val di Fiemmessä on Ruotsin mieshiihdolle yksi ikimuistoisimmista kisapaikoista.
Täällä maailmanmestareiksi on kruunattu sellaisia sinikeltaisen hiihdon keulakuvia kuin Gunde Svan ja Torgny Mogren vuonna 1991, Per Elofsson ja Thobias Fredriksson 2003 sekä Johan Olsson 2013.
Kolmet MM-kisat, viisi eri mestaria ja 17 mitalia.
Avaa kuvien katselu
Etenkin Johan Olssonin kultamitali on pala hiihtohistoriaa, kun hän karkasi muilta ja voitti 50 kilometriä soolovedolla. Kuva: Christophe Pallot/Agence Zoom/Getty ImagesHistorian huonoin?
Vuoden 2026 talviolympiakisoissa kaikki on toisin.
Kun jäljellä on enää yksi henkilökohtainen matka, 50 kilometrin yhteislähtö perinteisellä hiihtotavalla, Ruotsin miesten mitalisarake näyttää pyöreää nollaa. Henkilökohtaisilla matkoilla paras sijoitus on 7:s. Sen toi Truls Gisselman kisat avanneesta yhdistelmähiihdosta.
Viesteissä ei kulkenut sen paremmin. Ruotsi jäi kymmenenneksi sekä parisprintissä että 4×7,5 kilometrillä. Jälkimmäisessä huonommin ei olisi voinut mennä, sillä mukana oli nimenomaan kymmenen joukkuetta.
– Tämä on kuin seuraisi auto-onnettomuutta hidastettuna. Asiat menevät pikkuhiljaa vain pahemmiksi, länsinaapurin suurimpiin päivälehtiin kuuluvan Expressenin profiilitoimittaja, hiihdosta yli 20 vuotta kirjoittanut Tomas Pettersson kommentoi Ylelle.
Mikäli kukaan ruotsalaisista ei yllä 50 kilometrillä kuuden parhaan joukkoon, tulos on miehille huonoin 102-vuotisessa olympiahistoriassa.
Toistaiseksi heikoin tulos on vuoden 1994 Lillehammerin olympialaisista. Siellä Christer Majbäckin kuudes sija 50 kilometrillä jäi ruotsalaismiesten parhaaksi henkilökohtaiseksi sijoitukseksi, ja viestissä joukkue oli kuudes.
– Emme tietenkään ole olleet lähelläkään sitä tasoa, jolla meidän olisi pitänyt olla, vaikka muutama kohtalainen tulos on tullutkin. Jos täällä ei ole sataprosenttisessa kunnossa, se maksaa erittäin paljon, kovin odotuksin olympialaisiin saapunut Edvin Anger sanoi Yle Urheilulle parisprintin jälkeen.
Valtava kontrasti
Kun miehet ovat kontanneet, Ruotsin naiset ovat saavuttaneet neljä kultaa, neljä hopeaa ja yhden pronssin. Saldo on ylivoimaisesti ruotsalaisnaisten paras naisten hiihdon olympiahistoriassa, joka ulottuu vuoteen 1952.
Avaa kuvien katselu
Suomussalmella syntynyt mutta evakkolapsena Ruotsiin päätynyt Toini Gustafsson voitti kaksi kultamitalia ja viestihopean Grenoblen talviolympialaisissa 1968. Kaksi kultaa oli Ruotsin naisten kovin olympiasaldo, myös vuonna 2018, ennen saapumista Val di Fiemmeen. Kuva: Bettmann Archive/Getty Images
Kontrasti nyt nähdyissä naisten ja miesten tuloksissa on valtava.
– Naisten menestys on ollut fantastista, mutta myös odotettua. Miehissä tulos on ollut pettymys. Toivottavasti saisimme mitalin 50 kilometriltä, maajoukkueen päävalmentaja Anders Byström sanoi keskiviikkona.
Frida Karlssonin maaliintulo 10 kilometrin väliaikalähdössä (v).
Mitalinnälkä on kova, sillä edellisestä ruotsalaisen mieshiihtäjän voittamasta olympiamitalista on ehtinyt vierähtää jo 12 vuotta.
Vuonna 2014 järjestetyissä Sotšin talviolympiakisoissa Ruotsin miehet voittivat viestikultaa ja saivat vähintään yhden mitalin kaikilta matkoilta vapaan hiihtotavan 50 kilometrin yhteislähtöä lukuun ottamatta.
Joukkueen keihäänkärkinä tuikkivat Johan Olsson, Marcus Hellner, Daniel Rickardsson, Teodor Peterson ja Emil Jönsson.
Ruotsin miehet hiihdon olympialaisissa 1924–2026
2026: ei mitaleja
– paras henkilökohtainen sijoitus: 7:s, Truls Gisselman skiathlon
– viesti: 10:s (kiloilun viimeinen)
– parisprintti: 10:s
2022: ei mitaleja
– paras henkilökohtainen sijoitus: 6:s, Oscar Svensson sprintti ja William Poromaa skiathlon
– viesti: 4:s
parisprintti: 4:s
2018: ei mitaleja
– paras henkilökohtainen sijoitus: 5:s, Oscar Svensson sprintti
– viesti: 5:s
– parisprintti: 4:s
2014: 7 mitalia (1-3-3)
– paras henkilökohtainen sijoitus: hopea, Johan Olsson 15 km, Markus Hellner skiathlon ja Teodor Petterson sprintti
– viesti: kulta
– parisprintti: pronssi
2010: 4 mitalia (2-0-2)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Markus Hellner skiathlon
– viesti: kulta
– parisprintti: karsiutui finaalista
2006: 4 mitalia (2-0-2)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kultaa, Björn Lind sprintti
– viesti: pronssia
– parisprintti: kultaa
2002: 1 mitali (0-0-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: pronssi, Per Elofsson takaa-ajo
– viesti: 13:s
1998: 1 mitali (0-1-0)
– paras henkilökohtainen sijoitus: hopea, Niklas Jonsson 50 km
– viesti: 4:s
1994: ei mitaleja
– paras henkilökohtainen sijoitus: 6:s Christer Majbäck 50 km
– viesti: 6:s
1992: 1 mitali (0-0-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: pronssi, Christer Majbäck 10 km
– viesti: 4:s
1988: 2 mitalia (2-0-0)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Gunde Svan 50 km
– viesti: kulta
1984: 5 mitalia (3-1-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Gunde Svan 15 km ja Thomas Wassberg 50 km
– viesti: kulta
1980: 1 mitali (1-0-0)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Thomas Wassberg 15 km
– viesti: 5:s
1976: 1 mitali (0-0-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: pronssi, Benny Södergren 50 km
– viesti: 4:s
1972: 1 mitali (1-0-0)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Sven-Åke Lundbäck 15 km
– viesti: 4:s
1968: 2 mitalia (0-1-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: pronssi, Gunnar Larsson 15 km
– viesti: hopea
1964: 4 mitalia (2-1-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Sixten Jernberg 50 km
– viesti: kulta
1960: 4 mitalia (1-2-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Sixten Jernberg 30 km
– viesti: 4:s
1956: 4 mitalia (1-2-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Sixten Jernberg 50 km
– viesti: pronssi
1952: 1 mitali (0-0-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: 5:s, Nils Karlsson 18 km
– viesti: pronssi
1948: 6 mitalia (3-2-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Martin Lundström 18 km ja Nils Karlsson 50 km
– viesti: kulta
1936: 5 mitalia (2-2-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Erik August Larsson 18 km ja Elis Wiklund 50 km
– viesti: pronssi (viesti ensimmäistä kertaa)
1932: 2 mitalia (1-1-0)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Sven Utterström 18 km
1928: 3 mitalia (1-1-1)
– paras henkilökohtainen sijoitus: kulta, Per-Erik Hedlund 50 km
1924: ei mitaleja
– paras henkilökohtainen sijoitus 5:s, Torkel Persson 50 km
Vuosien 2015 ja 2017 MM-kisoissa Ruotsi oli vielä himmeämmillä viestimitaleilla, mutta olympiavuonna 2018 alkoi mitaliton aikakausi. Se päättyi vasta Planican MM-kisoissa 2023, jolloin William Poromaa palautti Ruotsin miehet mitaleille ottamalla pronssia perinteisen 50 kilometrillä.
Avaa kuvien katselu
Poromaa tuuletti MM-pronssia Planicassa 2023. Hänen isoäitinsä on kotoisin Suomesta. Kuva: Maja Hitij/Getty Images
Vuoden 2025 Trondheimin MM-kisoissa Poromaa oli samaisella matkalla – tällä kertaa luistellen – hopealla. Sen lisäksi Ruotsi sai pronssia sekä viestissä että parisprintissä.
Kovaa kritiikkiä
Päävalmentaja Byström kertoi joukkueen saaneen rajua palautetta viestin jumbosijan jälkeen.
– Saimme palautetta, että olemme järjettömän huonoja. Nykypäivän yhteiskunnassa sosiaalisesta mediasta tulee rajua palautetta. Sen kanssa meidän on elettävä.
– Pidimme joukkueen kesken palaverin ja käsittelimme turhautumistamme. Parisprintissä kisasimme puhtaalta pöydältä ja kamppailimme mitalista viimeiseen nousuun saakka, päävalmentaja Byström kehui.
Hän toivoi, että kritisoijilla olisi enemmän perspektiiviä ja kykyä nähdä asiat laajemmassa kuvassa.
– Emme ole olleet huonoja viime vuosina, vaikka tällä kertaa emme onnistuneet, Byström sanoi.
Byströmin mukaan Ruotsin miesten tilanne ei ole lainkaan niin toivoton kuin tämänvuotisen olympiaturneen tulokset antavat ymmärtää.
Ruotsin päävalmentaja Anders Byström Ylen haastattelussa.
Ennakkoon suurimmat odotukset kohdistuivat Edvin Angeriin, joka on ollut tällä kaudella maailmancupissa neljästi palkintokorokkeella.
– Edvin tuli tänne mitaliodotusten kanssa, mutta huippukunnon ajoitus ei onnistunut. Meidän on analysoitava, miksei hän ole lähelläkään parastaan. Koko kausi ei ole ollut kuitenkaan pettymys, Byström sanoi.
Kokonaisvaltainen perkaus?
Expressenin toimittajan Pettersonin syyttävä sormi ei osoita päävalmentaja Byströmiin vaan Ruotsin hiihtoliittoon.
– Liiton valtava hyvän olon tunne (reilut kymmenen vuotta sitten). Kehitystyö on laiminlyöty seuroja myöten. Nyt Ruotsin miehet maksavat siitä kovaa hintaa.
– Ruotsin mieshiihto tarvitsee perinpohjaisen perkauksen pohjalta ylös. Uskon, että näiden kisojen jälkeen näin myös tapahtuu, Pettersson sanoi.