Iltalehden tietojen mukaan hallituksen työryhmä esittää poikkeuksellista keinoa, jolla valtion kassaan saadaan lisää rahaa eläkevaroista.
Arkistokuvassa taustalla maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd), keskellä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja etualalla pääministeri Petteri Orpo (kok). Jenni Gästgivar
Iltalehden tietojen mukaan hallituksen työryhmä ehdottaa, että Valtion eläkerahastolle (VER) mahdollistetaan entistä suurempi riskinotto. Käytännössä kyse on siitä, että VER saisi sijoittaa nykyistä suuremman osuuden osakkeisiin.
Riskin kasvattamisen oletetaan kasvattavan rahaston tuottoja. Näitä tuottoja voitaisiin tulouttaa entistä enemmän valtion kassaan. Tällä hetkellä VER voi sijoittaa osakkeisiin 60 prosenttia salkun arvosta.
Iltalehden tiedossa ei ole, kuinka suurella summalla työryhmä ehdottaa, että valtiontaloutta vahvistetaan eläkevaroilla tai miten paljon osakepainoa on tarkoitus korottaa.
Toinen kerta vuoden sisään
Hallituksen nimittämä, kansanedustajista ja ministeriavustajista koostuva työryhmä on saanut ehdotuksensa valmiiksi ja toimittanut sen eteenpäin. Mukana on ehdotus eläkevarojen käytöstä.
Neuvottelut siitä, mitä ryhmän ehdotuksista päätetään toteuttaa, ovat vielä kesken. Hallituksen on tarkoitus päättää ensi vuoden valtiontalouden budjetista budjettiriihessä ensi maanantain ja tiistain aikana.
Kerta ei ole ensimmäinen, kun Orpon hallitus käyttäisi rahoitusvälineenä eläkevaroja. Viime keväänä hallitus teki vastaavan päätöksen puoliväliriihessä. Hallitus päätti kasvattaa VER:istä vuosittain valtion kassaan tuloutettavaa summaa 66 miljoonalla eurolla. Samalla hallitus lisäsi VER:in riskinottokykyä.
Kevään riihessä hallitus teki myös päätöksen ottaa kertaluonteisesti reilu miljardi euroa Valtion eläkerahastosta julkisen talouden tilkkeeksi.
FAKTAT
Näin paljon Valtion eläkerahastosta otetaan
Valtion eläkerahaston sijoitussalkun koko oli viime vuonna 24,2 miljardia euroa. Valtion eläketurvan piirissä olevien eläkevastuut ovat 101 miljardia euroa.
Rahastosta tuloutetaan valtiolle vuosittain varoja, joilla maksetaan osa valtion palveluksessa olleiden eläkkeistä ja muista valtion eläketurvan rahoitukseen kuuluvista eläkkeistä.
Viime vuonna rahastosta tuloutettiin valtiolle 2 274 miljoonaa euroa. Se vastasi 41 prosenttia valtion kontolla olevasta eläkemenosta. Summa ylitti työnantajilta ja työntekijöiltä perittyinä eläkemaksuina tulleet varat 565 miljoonalla eurolla.
Osuus, joka rahastosta otetaan valtion eläkemenojen tilkkeeksi, kasvaa vuoteen 2028 mennessä 45 prosenttiin.
Mitä enemmän rahastosta otetaan varoja, sitä paremmaksi valtion budjetin tasapaino muuttuu. Eläkevarojen ottaminen valtion budjettiin kuitenkin pienentää eläkkeisiin kerättävän puskurirahaston tasoa.
Yritystuista leikkaus ja muita keinoja
Iltalehden tietojen mukaan työryhmän ehdotus on kokonaisuus, jossa on erilaisia valtiontalouden sopeutustoimia vuosille 2026 ja 2027. Ehdotuksessa on miljardin euron ehdotus uusista säästöistä vuoteen 2027 mennessä.
Työryhmä ehdottaa yritystukien leikkauksia. Hallituslähteet kuvaavat, että leikkausehdotukset tehtäisiin ”juustohöyläämällä”, eli mihinkään yhteen kohteeseen ei kohdistuisi suurta leikkausta vaan leikkaukset jakaantuisivat erilaisiin yrityksiin. Iltalehden tietojen mukaan ehdotuksessa on noin 100 miljoonan leikkaus. Yritystukia maksetaan sekä suorina tukina että verotuksellisina helpotuksina.
Myös T&K eli tutkimus- ja kehitysmenoista Iltalehden tietojen mukaan ehdotetaan leikattavan.
Joitakin kymmeniä miljoonia saadaan ehdotuksen mukaan nostamalla jälleen alkoholi- ja tupakkaveroa.
Lisäksi ehdotuksessa on yksityisten terveyspalveluiden Kela-korvauksista leikkauksia joidenkin kymmenien miljoonien eurojen edestä. Tästä Iltalehti uutisoi jo aiemmin.
Hallitus on varannut hallituskaudella käytettäväksi 335 miljoonaa euroa lisää valtion rahaa Kela-korvauksiin. Hallituksella on vielä kohdentamatta osa edellä mainitusta Kela-korvauksiin varatusta potista. Neuvotteluissa on ollut pöydällä, että nämä rahat jätettäisiin käyttämättä ainakin osittain.
Osa Purran ehdotuksista mukana
Osa Purran elokuun alussa antamista ehdotuksista on työryhmän esityksessä. Purran säästöehdotuksissa oli Kela-korvausten, yritystukien ja T&K-rahoituksen leikkaukset.
Mukana työryhmän ehdotuksessa on mahdollisesti Purran ehdotuksista leikkaus kehitysapuun ja kotoutumisen tukemiseen, mutta Iltalehden tiedot näistä ovat vielä epävarmat.
Iltalehden tietojen mukaan työryhmän esityksessä ei ole mukana Purran ehdotuksista ainakaan eduskunnan joululahjarahojen leikkausta, Opetushallituksen lakkauttamista ja kiintiöpakolaisten määrän painamista nollaan.
Lähdetietojen mukaan työryhmä ei ehdota ollenkaan tai hyvin vähänlaisesti leikkauksia järjestötukiin ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin, jotka olivat Purran ehdotuksissa. Näiden osalta Iltalehti ei ole kuitenkaan saanut tarkkoja tietoja.
Iltalehden tiedossa ei ole, kuinka suuri osa säästöehdotuksista kohdistuu jo vuodelle 2026 ja paljonko vuodelle 2027. Alun perin Purran ehdotuksessa oli 0,9 miljardia jo ensi vuodelle.